YLE Radio 1

Tutustuin kirjaan Suomen majakat, Seppo Laurell, Gummerus Oy 1999.
Liitteenä ehdotelmani, johon kiinnostuneet voi tehdä omat korjauksensa (keräsin nimet sanakirjasta). Yhteensä on noin sata "majakkaa", joista parikymmentä on jo nimetty kahdesti.

1 Bengtsär 1 Jakosaari
2 Blekungen 2 Kuninkaanvalkea
3 Bogskär 3 Suuntasaari
4 Bogskär, Pooki 4 Suuntamerkki, Pooki
5 Bredskär 5 Laajakari
6 Ensten 6 Kivinen
7 Flatu 7 Latuska
8 Flötjan 8 Kohotettu
9 Fästorna 9 Kiintopiste
10 Glosholm 10 Saarikko
11 Gustavsvärn 11 Kustaansuoja
12 Hällgrund 12 Kivipohja
13 Högsten 13 pääkivi
14 Ingolskär 14 Sisäterä
15 Jussarö 15 Juusaari
16 Kalbådagrund 16 Paljaskarit
17 Kallan 17 Kutsuja
18 Kökarsören 18 Jonottaja
19 Ledskär 19 Väyläsaari
20 Lill Gråharu 20 Pikkuharmi
21 Lågskär 21 Matalasaari
22 Längden 22 Pitko
23 Marhällan 23 Reunakallio
24 Märket 24 Merkkaaja
25 Mässkär 25 Messilä
26 Norrskär 26 Pohjanterä
27 Nyhamn 27 Uusisatama
28 Orrengrund 28 Teerikari
29 Ritgrund 29 Piirtomaa
30 Russarö 30 Rusasaari
31 Rönnskär 31 Pihlajasaari
32 Rönnskar 32 Punapihlaja
33 Rövargrund 33 Ryöstömaa
34 Sandbäck 34 Santapuro
35 Segelskär 35 Purjesaari
36 Spelharu 36 Harminpaikka
37 Storgadden 37 Isohammas
38 Strömmingsbådan 38 Silakkavirta
39 Stubben 39 Sänkeä
40 Stubben, Pooki 40 Sänkimerkki, Pooki
41 Sälgrund 41 Hyljematala
42 Sälskär 42 Hyljeluoto
43 Söderskär 43 Eteläsaari
44 Tankar 44 Tankkaus
45 Utgrynnan 45 Ulkokari
46 Utö 46 Ulkosaari
47 Yttergrund 47 Ulkomatala

A Härkämeri A Härdhavet
B Iso Kraaseli B Storbåk
C Kaijakari C Gojrund
D Kallo D Skall
E Kemi 1 E Kimi 1
F Kemi 2 F Kimi 2
G Keminkraaseli G Kimibåk
H Keskiniemi H Medudde
I Kokkola I Karleld
J Kotka J Örn
K Kylmäpihlaja K Kallrönn
L Laitakari L Sidgrund
M Marjaniemi M Bärudde
N Merikarvia N Sjökrund
O Nahkiainen O Skinnskär
P Oulu 1 P Ã…borg 1
Q Oulu 2 Q Ã…borg 2
R Oulu 3 R Ã…borg 3
S Oura S Farled
T Poronluodonkari T Renskärgrund
U Raahe U Brahe
V Santakari V Sandgrund
X Tainio X Ellerbåda
Y Tasku Y Fick
Z Tauvo Z Pausholm
Ã… Ulkokalla (Ulkokutsuja) Ã… Ytterkallan
Ä Ulkokrunni Ä Ytterlåg
Ö Ykskivi Ö Enhsten

Lähetin ylläolevan ehdotukseni 1 1/2 vuotta sitten, jonka Liikenne- ja viestintäministeriö / Merenkulkuhallitus hylkäsi.
Muiltakin asiaa kysyin, mutta ainoan kiinnostuneen vastauksen sain
vuosi sitten Heli-Maarit Rintaselta.
(Kansanedustaja Pertti Hemmilän avustaja).

Ehdotti mm. "useat alkuosat ruotsinkielisistä nimistä voisivat olla lähtöisin ihmisten nimistä esim. Ingolskär. Esimerkiksi sanasta "haru"... "en hare"= jänis vanhentunut muoto (ei saanut tarkistettua netistä). Seuraavista käännöksistä häneltä toinen vaihtoehto:

1. Bengskär = "Pekanluoto"
6. Ensten = " Ykskivi"
15. Jussarö = "Jussinsaari"
17. Kallan = "Vehkainen" (en kalla, -n = Vehka, Kalla)
22. Längden = "Pitkittäinen"
26. Norrskär = "Pohjanluoto"
30. Russarö = "Humalasaari"
33. Rövargrund = "Rosvokari"
39. Stubben = "Kanto"

A Härkmeri = "Oxhavet tai "Oxsjö" (oletuksena suom. Härkmeri)
C Kaijakari = "Hyttgrund" (oletuksena kaija = kajuutta, hytti)
D Kallo = "Skalle (tai voi olla kasvin nimestä kalla =
ruotsiksi Kalla, -n, -or vrt. numero 17)
H Keskiniemi = "Medeludde"
I Kokkola = "Gamlakarleby"
N Merikarvia = "Sastamola"
P Oulu = "Uleåborg"
Y Tasku = "Fickan"
Ö Enstan = "Ykskivi" vrt. 6

Ei myy, varsinkin kun jo ensimmäisen oikea nimi meni väärin (p.o. Bengtskär).

Tämä ei olekaan myyntiin vaan vapaasti käytettävissä ja korjattavissa.

Pääministerin erityisavustaja Tapio Pekkola kiitti tammikuussa:

"Suomen paikannimistön huollosta vastaa Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, jossa on erityisesti nimistöhuoltoon erikoistuneita tutkijoita. Nimistö on kielenhuollon osa, jota on tutkittu paljon niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Nykyisin Suomessa noudatettavista nimistöhuollon periaatteista voi lukea esimerkiksi Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tiedotuslehdestä Kielikello nro 2/2001. Periaatteisiin kuuluu, että paikannimiä ei käännetä toiselle kotimaiselle kielelle, jos ne ovat jo nykyisessä asussaan vakiintuneita. Nimiä ei myöskään käännetä pelkän "mutu-tuntuman" pohjalta, sillä usein ne tarkoittavat jotain muuta kuin mitä niiden nykyinen ilmaisu antaa olettaa.

Näin ollen Merenkulkuhallitus ei pidä aiheellisena luoda Suomen majakoille uusia nimiä. Majakat ovat niin merenkulkijoille, veneilijöille kuin suurelle yleisöllekin tuttuja nykyisillä nimillään ja uudet rinnakkaisnimet aiheuttaisivat vain sekaannusta ja vaikeuttaisivat navigointia merellä.

Hyvää jatkoa vuodelle 2003!"

TV 2:n "Suomi puhuu" keskusteli ruotsinkielestä. Ruotsinkieltä en itse osaa, mistä oma kiinnostukseni selvittää nimet.

Bengtskäriä eikä Jussarötä saa muuttaa miksikään. Kun kaikki muuttuu niin ne voivat kyllä pysyä entisellään. Ovat jo lapsuudesta tuttuja radion teidotuksista. Se oli sellainen rimpsu jota mielikseen kuunteli. Aivan kuin meille opetettiin Suomen rannikkokaupungit kansakoulussa "Tornio keemii ...".
Eli samaa mieltä kuin Lasse Reunanen.

Marja, ehkä erehdyit tarkoituksestani. Olenhan siis tämä aloitus Vieras, jossa kirjautumiseni päivällä poistui.
Enhän toki muutosta väkisin ehdottele, mutta itse asian mielessäni pidän.

Ja vastakkaisetkin mielipiteet luen mielenkiinnolla.

Miten ihmeessä nimesi ei kirjautunut aloitukseen. Kyllä minun puolestani saat vaihtaa muut nimet mutta älä mainitsemiini koske. Se koskisi liikaa. Vaikka en kuulu kirkkoon niin riepoo jo virsisävelten muuttuminenkin.
Lapsuus se meikäläistä heilauttaa. Terveisin.

Mikä tässä nyt on Lassella homman nimi? Ehdotatko, että kaikki majakannimet pitäisi olla molemmilla kotimaisilla kielillä? Turhaa vaivaa olet nähnyt, kiinnostavaa ja hauskaakin on erikielisiä versioita vertailla, mutta siihen se sitten jääkin. Jussarö on Jussarö ja sillä siisti. Eihän Jyväskyläkään ole ruotsiksi Jyväsby tai jopa Jyvässtad tms.

Kasperi

Jos joku haluaa virkistäytyä kaksikielisyydessään huvittavilla paikannimillä, kannattaa katsella Turun saariston läntisen osan karttoja. Sieltä löytyy mm.sellaisia ruotsinkielisiä paikannimiä kuin Kokombrink, Kivimo, Järvsor ja Hevonkack. Kustavin suomenkielisessä paikannimistössä on vastaavanlaisia helmiä tyyliin Puuskeri, Tuuskeri, Lanskeri ja Pirskeri, puhumattakaan vanhasta kunnon Lypertöstä, jonka suomenkielinen nimi on kirjoitettu milloin muotoon Lypyrtti, Lypertti, Lyypertti tai Lyypirtti...
Vakiintuneiden paikannimien muuttaminen on lähinnä idiotismia, sellaiseen on Suomen karttoja piirrettäessä jo tarpeeksi usein syyllistytty.
Ja mitä tulee Jussaröhön, sen nimi on suomeksi Jussaari. Nimeä ei vain käytetä, koska saari on pääosin ruotsinkielisen Tammisaaren kunnan alueella.

Marja, kirjautuminen poistuu tietyn ajan kuluessa mikäli ei ole lukinnut sitä. En myöskään ole vaihtamassa nimiä, vaan lisäämässä mahdollisia toiskielisiä vaihtoehtoja. Enkä minä niitä voi virallisiksi tehdä, mutta ellei loukkaa hyviä tapoja ei toimintani tietääkseni ole luvatontakaan.

Tässä ne Suomen majakat joilla on jo virallisesti kahdet nimet:

Haapasaari / Aspö
Harmaja / Gråhari
Helsinki / Helsingfors
Isokari / Enskär
Kristiinankaupunki / Kristinestad
Lyökki / Lökö
Pietarsaari / Jakobstad
Pori / Björneborg
Porkkala / Porkala
Porvoo / Borgå
Rauma / Raumo
Suomen Leijona / Finska Leijonet
Suomenlinna / Sveaborg
Säppi / Sebbskär
Tiiskeri / Digskär
Vaasa / Vasa
Valassaaret / Valsörarna

Lisäksi henkilönimellä: Gustaf Dalén

Venäjän "suomalaiset":
Itäisen Suomenlahden majakat (suomeksi ja ruotsiksi);

Lounatrivi / Hoglands södra (Suursaari)
Narvi / Nervö
Pohjoiskorkia / Norra övre (Suursaari)
Pohjoisrivi / Norra nedre (Suursaari)
Ruuskeri / Rödskär
Seiskari / Seskär
Seivästö / Styrsudd
Someri / Sommarö
Tytärsaari / Tyterskär

Laatokan majakat (Ei Suomen, joten en keksinyt ruotsalaista nimeä.);

Hanhipaasi
Heinäluoto

Lisäksi on ollut "Suomen majakkalaivat", joilla 15 eri nimeä. Mutta osa ollut samoja, eikä majakkalaivaa ole Suomella nyt käytössä. Tarkemmin tiedot saa alussa mainitsemastani kirjasta.

Lasse hyvä, jos kirjautuminen poistuu pian niin voin kertoa että minulta ovat jostain syystä viestitkin kadonneet ja olen niitä sitten rustannut kahteen kertaan. Ei se ollut moitteeksi sanottu. Oli vaan valitettavaa, että nimesi jäi alusta pois ja aiheutti hämäännystä.
Mielestäni kielellä voi aina leikkiä ja uutta hahmotella. Se on luvallista ja suotavaakin. Pidin vain vanhoista lapsuudenoikeuksistani kiinni. Ei muuta. Ilmeisesti monikin suhtautuu majakoiden nimiin tunnepohjaisesti myös tai kielen kannalta.
Säätiedot katson televisiouutisten jälkeen mikä on siinä mielessä hölmön hommaa, että yleensä en muista mitään. Kiinnitän huomioni siihen, räpäyttääkö Tuorila silmiään tai miten kukakin koreografioi kartan heijasteen edessä. Joudun katsomaan tiedot aamun lehdestä. Aikanaan kuulin sää-, jää- jne. tiedot vain radiosta ja rimpsu tuli rakkaaksi.

Uusia nimiä voi nähdä esim. Antti Tuurin suomentamissa Islannin Saaga-kirjoissa. Luen juuri uusinta (viime vuodelta). Voin suositella aiempia, joista selviää Islannin asuttaminen ja mm. lainkäytön kehittyminen ja kristinuskon tulo sinne.

Lasse Reunanen / Salo

Loistavaa Lasse! Nyt alkaa minullekin valjeta.

Kiitos Moxullekin tietopaketista!

Eikös majakan tärkein ominaisuus ole olla merenkulkijan opastaja ja toiseksi nähtävyys? Eikä kai Suomessa, virallisesti kaksikielisessä maassa ole mitään järkeä ryhtyä väkisin suomentelemaan vakiintuneita nimiä näin marginaalisessa asiassa..?

Jaa jaa welma, kerroin jo keskustelun avauksessa numero 1043 ja sen jälkeen 1047, 1052 ja 1104 keskustelunumeroissa nimien käytön olevan vapaata. Lisäksi osa majakoista on myyty muuhunkin käyttöön, kuten tämä Bengtskär tuttavallisesti Jakosaareksi kutsumani (Heli-Maaritin "Pekanluoto"). Eihän näin ollen voida "ryhtyä väkisin suomentelemaan" yhtenäisiä määräyksiä nimille.

Hyvä kuitenkin että merellä vielä välkkyy useimmissa majakoissa valo.

Vinkki torneista kiinnostuneille.

Ismo Asola on kirjoittanut (1997-2002) Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n kustantaman kirjan
(syyskuu 2003):
Vesitorni - yhdyskunnan maamerkki

Kirjasta muutama listaukseni.
Kirjassa on kuvin noin 150 ja "448:n suomalaisen ylävesisäiliön tiedosto".
Yhteensä noin 280 kunnasta:

Lukumäärä / Kuntanimi

11 / Helsinki
7 / Kuopio, Lahti, Tampere
6 / Jyväskylä + 1 / Jyväskylän mlk, Vantaa
5 / Kotka, Oulu, Turku
4 / 6 kuntaa
3 / 20 kuntaa
2 / 60 kuntaa
1 / 184 kuntaa

"Vettä varastoidaan erilaisiin säiliöihin ja jaetaan monella eri tavalla."

Vanhimmat:

1876 Helsinki
1898 Tampere
1899 Viipuri
1902 Helsinki, Oulu
1903 Turku

"Suomen ensimmäinen vesitorni valmistui v. 1910 Hankoon."

1910 Hämeenlinna, Jyväskylä, Lahti
1912 Mikkeli
1913 Porvoo
1914 Helsinki, Kuopio, Sortavala
1915 Vaasa

"Kotkan ja Vehkalahden yhteiskäytössä oleva 30 000 m3:n vesisäiliö on Suomen suurin."

21 000 m3 Helsinki
20 000 m3 Helsinki
16 000 m3 Helsinki
13 400 m3 Helsinki
13 000 m3 Helsinki
12 600 m3 Helsinki
12 500 m3 Turku
10 000 m3 Tampere
9 000 m3 Turku
8 000 m3 Espoo
...

Tasan 1000 m3 säiliöitä on 52 kpl.
...

Lasse Reunanen / Salo