YLE Radio 1

Vuoden 2006 Kritiikin kannukset -tunnustuspalkinto myönnettiin Anna Krogerukselle näytelmästä RAKKAUDESTA MINUUN. Näytelmällä on merkittävä sija uuden kotimaisen draaman esiinmarssissa, tuomaristo arvioi.
Rakkaudesta minuun- kantaesitys nähtiin tammikuussa Kansallisteatterin Omapohjassa.

Itse näytelmä voisi kyllä olla tekstinä parempi, mutta esityksenä se kyllä on ihan katsottava näinkin. Näyttelijät löytävät tyyppeihin hyvän osumatarkkuuden, mutta kokonaisuus jää miinukselle heistä riippumattomista syistä.
Tekstin pilaa se, ettei näyttämön toiminta johda mihinkään ratkaisuun. Tilanteita ja konflikteja kyllä riittäisi. Olisikohan Heikko esitys!-herkkupalallaan pankin räjäyttänyt kirjailija tarttunut liian vaikeaan aiheeseen yrittäessään luoda perhetragediaa julkkispsykologi-egoisti-isän ja alkoholistiäidin sekä murrosiän kynnyksellä olevan tyttären ongelmista draamaa..?

Hurmurirooleistaan tuttua voimakasta karismaansa jälleen jakeleva Pertti Sveholm ja herkkä Kristiina Halttu löytävät tiensä kammottavien tyyppiensä ihon alle ja Joanna Haartti on hyvin sykähdyttävä kaikesta epävarmana Sylviana. Sanna Hietalan tiedostava naapuri on tarkasti osuva tyyppi hänkin.
Näytelmän dialogi on monin paikoin napakkaa ja tapahtumia ei jäädä juuri jahkailemaan. Mutta siinä, missä Heikko esitys! voitiin päättää ongelmien ratkettua iloisiin yhteisiin kylpyammejuhliin, ei tällä kertaa todellista ratkaisua synnykään -ja se pilaa koko jutun, sillä katsoja ei saa tämäntyyppisessä näytelmässä tarpeellista katharsista siitä, että perheen sisäinen pahoinvointi jatkuu. Harmi, sillä Omapohjan näyttämötilan ja näyttelijöiden valmiustaso olisi antanut siihenkin saumat...

Onnittelut nyt Kajaanissa päivätyötään tekevälle Krogerukselle silti!

Anna Krogerus kulttuurikolumnoi YleRadio1:ssä:
http://www.yle.fi/radiosoitin/index.php ... clip=15480

Nuorille suunnattu teatteri tai ilmaiseva nuorisokulttuuri ylipäätään on sinällään mielenkiintoinen kysymys. Jos joku siihen oikean ratkaisun keksisi, hieno juttu se olisi. Anna Krogeruksen projekti Kajaanissa on ehkä askel oikeaan suuntaan. Sanon ehkä, koska vääränlaisella (ehkä aluksi oikeaksi mielletylläkin) asenteella homma voi mennä pieleenkin.