Kirjoittaja moxu päivämäärä 19.12.05 - 20:50
Isäähän voisi joulupukiksi hyvin luullakin, jos laulu olisi meikäläisestä kulttuuri-ilmastosta kotoisin. Mutta jenkkilässähän lapset tosiaan eivät tuota cocistonttua näe, joten tätä taustaa vasten avauksessa mainitsemani tajunnanvirta aikanaan esiin kuohahti.
***
Toinen joululaulu, jonka sisällössä on selittämisen varaa, on R.Raalan ja Immi Hellenin Joulukirkkoon, eli Kello löi jo viisi. Siinä on melkein joka säkeistössä jotain selitettävää nykysukupolville:
1. Kello löi jo viisi, lapset herätkää! Juhani ja Liisi, muuten matka jää!
Miksi ihmeessä kirkkoon pitää lähteä jo viiden aikaan aamulla?
2. Tässä vesimalja, silmät huuhtokaa. Lämmin karhuntalja reessä odottaa.
Mikä on karhuntalja, entä ree (reki-sanan taivutusmuoto oli minullekin hämärä johonkin kymmenen ikävuoden korville asti)?
3. Vasta ruunan reessä silmät aukeaa —siin on silmäin eessä synkkä metsämaa.
Mikä on ruuna?
4. Aisakello helkkää, loistaa tähdet, kuu. Riemua on pelkkää, hymyyn käypi suu.
Mikä on aisakello?
5. Tuossa mökin Miina kulkee kirkolle. Taaveti ja Tiina, nouskaa kannoille!
Mitä Taavetti ja Tiina konkreettisesti tekevät, kun he nousevat kannoille (tämä minullekin selvisi vasta aikuisena)?
6. Mäenrinteen alla talo törröttää, joka ikkunalla kaksi kynttilää.
Tämän säkeistön lyriikka putoaa nykyaikanakin sellaisenaan
7. Ruuna, virsta vielä tepsuttele pois! Tällä kirkkotiellä aina olla vois!
Mikä on virsta? Entä voiko hevosen menemistä pitää tepsutteluna?
Kysymykset ovat lähinnä retoorisia, eikä niihin välttämättä tarvitse tässä yhteydessä vastata. Tosin niinkin saa tehdä, jos haluaa...