YLE Radio 1

Minun lähteeni on käytäntö. Practical practise practicum.

Minun lähteeni on käytäntö. Practical practise practicum.

No kerropa mitä sinun käytäntösi kertoo lyömäsoitinten ylä-äänistä.

Lyömäsoitinten kohdalla ylä-äänet tietenkin tuottavat monimutkaisempia yhdistelmiä, koskapa esim. kalvo värähtelee useammasta suunnasta sekä useampaan suuntaan, tuottaen rinnakkaisia ja paikoitellen eri korkeudella olevia ylä-äänes sarjoja, johon mukaan tulee tietenkin vielä rungon ym. mahdolliset resonaatiot.

Mielenkiintoista asiassa on kuitenkin se, että koska vapaan fyysisen värähtelyn toimintamekanismi on kaikkialla (ainakin ilmakehän sisäpuolella) saman periaatteen mukaisesti toimivaa, nuiden hälyjen(kin) seasta piirtyy suht` enemmän tai vähemmän selväpiirteisenä esiin aina vain se sama kolmisointu-kuvajainen, soittimesta riippuen, eri painotuksilla- eri värein.


Onko tässä asiassa lgrohnille vielä jotain epäselvää, vai oletko jo kenties ehtinyt kirjoittamaan fysiikan ja luonnonlait uusiksi?

Ender Etheric kirjoitti:Lyömäsoitinten kohdalla ylä-äänet tietenkin tuottavat monimutkaisempia yhdistelmiä, koskapa esim. kalvo värähtelee useammasta suunnasta sekä useampaan suuntaan, tuottaen rinnakkaisia ja paikoitellen eri korkeudella olevia ylä-äänes sarjoja, johon mukaan tulee tietenkin vielä rungon ym. mahdolliset resonaatiot.

Mielenkiintoista asiassa on kuitenkin se, että koska vapaan fyysisen värähtelyn toimintamekanismi on kaikkialla (ainakin ilmakehän sisäpuolella) saman periaatteen mukaisesti toimivaa, nuiden hälyjen(kin) seasta piirtyy suht` enemmän tai vähemmän selväpiirteisenä esiin aina vain se sama kolmisointu-kuvajainen, soittimesta riippuen, eri painotuksilla- eri värein.

Valitettavasti olet jälleen väärässä. Lyömäsoitinten ylä-äänet eivät ole harmonisia ja ovat siis täysin erilaisia kuin jousilla.

Josta joudummekin takaisin tähän ruutuun:

Millä olet asiaa kokeillut?

Kaikki on sävelletty..?
http://yle.fi/alueet/lahti/2010/03/uude ... origin=rss

Mutta silti: säveliä on mahdollista järjestellä uudelleen. Samaan tapaan, kuin numeroitakin.
Mikä kuitenkaan ei vedä yhtäläisyysmerkkejä musiikin ja matematiikan välille. Siis ainakaan tässä merkityksessä.

Musikki on matematikkaa. Ja nyky-matematikkaan kuuluu semmonen laskutoimituksen tulos että joka telkkarikanavalta pitää nyt tulla kuorolaulukilpailua. Matematikka on tähän päätynä. Tietty rosentti on oltava kuorolaulukilpailua.

Muuta selitystä ei meikäläinen keksi minkä tähen pitää tehä yhä enempi ja enempi tympeätä televisio-ohjelmata siitä että jotkut tavan tallaajat opettelee hoilaamaan jossain konservatoorion lämpiössä.

Puliukko kirjoitti:Musikki on matematikkaa. Ja nyky-matematikkaan kuuluu semmonen laskutoimituksen tulos että joka telkkarikanavalta pitää nyt tulla kuorolaulukilpailua. Matematikka on tähän päätynä. Tietty rosentti on oltava kuorolaulukilpailua.

Muuta selitystä ei meikäläinen keksi minkä tähen pitää tehä yhä enempi ja enempi tympeätä televisio-ohjelmata siitä että jotkut tavan tallaajat opettelee hoilaamaan jossain konservatoorion lämpiössä.

Suuri hämeenlinnalainen säveltäjämestarimme tauno marttinen piti juuri tästä syystä toisinaan schonbergin formuloimaa 12-sävelkoodia, ja tekniikkaa matemaattisuutensa vuoksi tunteettomana sävellysmetodina pitäytyessään vapaasti sovellettuun dodekafoniaan, uusklassisissa ja jälkiromanttisissa teoksissaan oman äänensä säveltäjänä löytäessään.

Mutta se mitä musiikilla voi ilmaista käsittää paljon enemmän kuin mitä tällainen matemaattinen näpertely tai järjellisillä välillisintä tietotapaamme kiihdyttävillä sanoilla, on mahdollista kertoa, nimittäin tunteita intohimoja ja affekteja välittömyydellä, joka vaikuttaa sähkövarauksen tavoin tiedoitsemisen puhtaan subjektin tajuntaan heijastuneina tahdonliikkeinä jotka puhdas ja objektiivinen äly on sublimoinut ja objektivoinut laulussa paljon voimakkaamin kuin ne sanat joihin tämä musiikki on kirjoitett kyeten ilmaisemaan yksin omin keinoin kaikki tunteet joiden sanbojen niihin liittyessä tarjoutuvat niiden objektit.

Absoluuttinen musiikki jolla ei ole mitään semanttista sisältöä ei välitä ulkomusiikillisia merkityksiäkään koska kyseessä on vain sävelin sanottava asia jolla ei voida maalailla oopperassa sellaista sanallista filosofista eksistentiaalista konfliktia kuin ollako vai eikö olla ollessaan vaikutustavaltaan toisenlainen jäöljitellessään sydämenliikkeiden hienointakin vivahdetta, vaikka tällä tavoin itse asiassa se on maailman olemuksen, tahdon tyydytyksen ja enemmän tai vähemmän sitä vastustavan pienemmän tai suuremman tuskan uskollinen ja älyn mukainen kuva ja tahdonliikutuksen vastine tajunnasta pois tungettua tahtoa itseään kiihdyttämättä kohottaessaan ja muuttaessaan tunteita nopeasti toiseen vireeseen kokiessamme olevamme kuin kirkkauteen kohotettuja ja valaistuneita kun esim. melartinin 3. F-duuri sinfonian kosmisia tähtisumuja enteilevä mystinen avaus puhkeaa soimaan trumpetin virittäessä sen ylle taivaallisen kauniin teeman jonka vertaista musiikin historia ei toista tunne.

Itse asiassa vertaisinkin suurelle yleisölle tuntemattomaan kotimaiseen musiikinhistoriaan ja sen sävelaarteisiin tutustumista ja tutkimusmatkan avaruuden etäisimpienkin kolkkien luotaamiseen ja kaukoputkella tiiraamisen vastaavan kaltaisella nautinnolla tekemistä pitäisin suositeltavana uusien ihmeellisten tähtimaailmojen ja planeettojen löytämiseksi jonka soisi useampien intresseihin. Sillä olen vakuuttunut ja uskon säveltaiteemme historian kätkevän runsaasti kiehtovaa säveltaidetta joka odottaa löytämistään kunhan niitä päästään levyttämään toden teolla.

Kaunista ja sielukasta liedmusiikkia esim. Felix Krohnilta toivoisi kuulevan enemmän sillä musiikissa tunne on tärkeimmällä sijalla ei historiallisesti merkittäviksi noteerattujen henkilöiden ympärille rakennettu nerokultti ja status jossa toissijaista on musiikillinen substanssi kun primaarista ovat liian usein muistomerkin suuruus ja hienot juhlapuheet joilla on sydänten tunteiden kanssa kovin vähän tekemistä kansallisen itsetunnon ja identiteetin kohottamisen ja heräämisen ulkomusiikillisista meriiteistä ja merkityksistä huolimatta jolloin niiden historiallinen viitekehys ja konteksti muodostuvat musiikillista metafyysistä merkitystä ja arvoa painavimiksi, millä on toisin sanoen vain välinearvoa niiden silmissä joille protokollan mukainen viihdyttäminen, poliittinen propaganda ja patriotismi ovat puhdasta ja taiteen itsensä ehdoilla luotua absoluuttista musiikkia suuremmassa kunniassa taiteen markkina-arvoa unohtamatta joka valitettavan usein sanelee musiikki-instituutioiden ohjelmapolitiikan. Se mikä taiteessa on respektaabelia tai tuntematonta kuuluisi olla keskeistä eikä toisin päin.