Maan mainiossa Voimala-ohjelmassa totesivat, että Jumala on taas pop, uskonto in ja mystiikka myy: teatterissa on mennyt Juha Jokelan Fundamentalisti-näytelmä, elokuvateattereihin on tullut elokuva Riisuttu mies, kirjakaupoista löytyy Erik Wahlströmin tuore Jumala-romaani ("elämäkerta").
Minusta on virhe sanoa, että tässä olisi jotain uutta. Yhdessä vaiheessa, muutama vuosikymmen sitten, uskontojen käsittelemän ulottuvuuden kysymykset prosessoitiin Idän aatosten kautta. Sitten seurasi Niilo Ylivainion ja kumppaneiden 'fundamentalistikristillinen' vastaisku. Laman vuosikymmentä leimasi pikemminkin kysymys Kirkon sosiaalisesta vastuusta, mutta nyt on palattu takaisin Jumalan Mysteerin Äärelle. Jos siinä mitään mysteeriä on.
Upeaa.
Kiinnostavaksi keskustelu kävi pappi Arto Antturin todetessa, että Luojan kiitos, gnostiset virtaukset hävisivät ja Vanha Testamentti integroitiin Raamattuun.. Ja Wahlström myötäili. Sietämätöntähän se on, että jokin yhteisö kehtasi väittää, etteivät Kaiken Olevuuden Perimmäisin Ulottuvuus Ja Sen Syvimmät Ongelmat ole aivan pyhäkouluikäisten kamaa. Että olisi "Salaisuus"... Pastori ja Jumalalle selkänsä kääntänyt ironikko saivat päänsärkyä ajatuksesta, että totuus Jumalaa koskien saattaisi olla jotain muuta kuin kourallinen sirpaleita. Mikä hävyttömyys, fundamentalismia!
Hassu juttu. Jumalan todellisuuteen ja ns. olemassaoloon olisi uskottava, mutta olisi kieltäydyttävä väitteistä muotoa 'Jumala on X' ja tyydyttävä sen sijaan ajatukseen, että Jumala vain pilkistelee erinäisissä todistuksissa... Jumala fragmentteina. Herra varjele! Poliittisen korrektiuden huipentuma, vesitetty Kaikkivaltias, josta voi löperrellä mitä haluaa. Jokainen on oikeassa!
Toisaalla paavi, tämä Benedictus XVI - saksalainen teologi-Ratzinger - kehtaa vielä hämmentää. Hän teki lyhyen Jumala-katsauksen Regensburgin puheessaan (episodi ei herättänyt muuta huomiota kuin muslimien vihat, jopa Helsingin Sanomat joutui puolustamaan paavia ärtynyttä muslimiteologien aaltoa vastaan). Ratzingerilla oli elintä sanoa, että Jumala ei ole järjen piirin ulottumattomissa, koska toimii "mit Logos". Tällä hän ei tarkoita, että Hän olisi pelkkä järkeä, tai pelkkää sanaa. 'Logos' tarkoittaa molempia, samanaikaisesti, Ratzingerin mukaan siten, että logos on luovaa, itsensä ilmaisuun kykenevää; ilmaisee itsensä järkenä. Johannes, sanoo paavi, sanoikin viimeisen sanan raamatullisesta Jumala-käsitteestä. Alussa oli logos ja logos on Jumala. Kreikkalaisen metafysiikan ja juutalaisperäisen jumaluusaatoksen yhteenkäynti. Se, väittää Ratzinger, loi Euroopan.
Tätä käsitystä vastaan, lyhyesti sanottuna, myöhemmät uskonpuhdistelijat ovat nousseet. Uskon oli, muka, syrjäyttänyt skolastinen filosofointi. Tahdottiin Uskoa vailla saivarteluja!
Tähän yhteyteen paavi pudotti pommin Bysantin keisari Manuel II Pal(a)eologuksen keskusteluista persialaisoppineen kanssa. Keisari kun tuumi, että muslimille Jumala on aina tuonpuoleinen, siis jotain mikä pakenee määrittelyjä. Pakenee järjen määritelmiä. Siksi muslimilla on vain Usko. Toisin on entisajan kristityllä, kuten keisarilla, jolle Logos = Jumala. Järjen miehet.
Kysymys on:
ovatko näin ollen kaikki poikkeamat Ratzingerin evankeliumista islamin lähenemistä? No, ainakin voi jummartaa muslimien pyhää vihaa, jos joku näyttää sanovan heidän olevan kuin... kuin nuo maalliset, uskottomat, synnissä rypevät Lännen ihmiset.
Taidanpa kääntyä katoliseksi, ihan piruuttani.
(Paavin puhe, engl. & saks.:
http://www.vatican.va/holy_father/bened ... rg_en.html
http://www.vatican.va/holy_father/bened ... rg_ge.html )