YLE Radio 1

Mitä kulttuuri aivan tarkkaan ottaen on, mitä sillä siis tarkoitetaan? Onko kultturellia litkiä olutta, juoda virtsaa tai hyppiä narua tai matkustella turistina ympäri maailmaa? Minusta ei ole. Minusta kulttuurissa on kyse jostakin syvemmistä arvoista, kuten taiteesta, joka on meidän kaikkien yhteistä henkistä omaisuutta, johon voimme samastua, joka nuottikirjoituksena on varastoitu aarre muuttuen olemassaolevaksi musiikiksi vasta soitettuna, ja jota ilman emme voisi kuvitella itseämme.

YLEn mukaan kulttuuria eivät ole ainakaan musiikki, tiede, radio ja muut mediat.

Ciceron mukaan kulttuuri (lat. 'cultura') on toimintaa, joka kohdistuu, vaalii ja varjelee sitä, mikä ihmisessä on erityistä. Muulle luonnolle ulkoista. Sanaa 'cultura' käyttivät roomalaiset kääntäessään kreikan sanaa 'paideia'. Sillä tarkoitettiin 'kasvatusta'; ihmisen kouluttamista ja tukemista sellaiseksi, joka hän inhimillisen olemuksensa pohjalta voi todesti ja aidosti olla.

Lähes jokainen joskus ajalla 1970-luvun lopulta 1990-luvulla ns. ihmistieteitä opiskellut on törmännyt kulttuuritutkimuksen kulttuurin käsitteeseen. Se tulee ns. Birminghamin koululta (Hall, Grossberg jne.). Kulttuuri tiivistyy näillä veikoilla kielen kannattelemaksi, ehkä jopa luomaksi 'koodiksi', joka puolestaa määrää lähes kaiken. (Niinpä me kulttuuritutkijat tiedämmekin kaikesta kaiken kun vain vilkaisemmekin Koodia.)

Eino Leinon mukaan Suomen kulttuuri on muiden kulttuurien karikatyyri.

k-meleon kirjoitti:YLEn mukaan kulttuuria eivät ole ainakaan musiikki, tiede, radio ja muut mediat.

Ciceron mukaan kulttuuri (lat. 'cultura') on toimintaa, joka kohdistuu, vaalii ja varjelee sitä, mikä ihmisessä on erityistä. Muulle luonnolle ulkoista. Sanaa 'cultura' käyttivät roomalaiset kääntäessään kreikan sanaa 'paideia'. Sillä tarkoitettiin 'kasvatusta'; ihmisen kouluttamista ja tukemista sellaiseksi, joka hän inhimillisen olemuksensa pohjalta voi todesti ja aidosti olla.

Lähes jokainen joskus ajalla 1970-luvun lopulta 1990-luvulla ns. ihmistieteitä opiskellut on törmännyt kulttuuritutkimuksen kulttuurin käsitteeseen. Se tulee ns. Birminghamin koululta (Hall, Grossberg jne.). Kulttuuri tiivistyy näillä veikoilla kielen kannattelemaksi, ehkä jopa luomaksi 'koodiksi', joka puolestaa määrää lähes kaiken. (Niinpä me kulttuuritutkijat tiedämmekin kaikesta kaiken kun vain vilkaisemmekin Koodia.)

Eino Leinon mukaan Suomen kulttuuri on muiden kulttuurien karikatyyri.

En tiedä Ylestä, mutta sisistyssanakirjan mukaan taide, tiede ja valitettavasti uskontokin on kulttuuria.Hullut terroristit luulevat pääsevänsä paratiisiin tappamalla uskonnon varjolla ihmisiä Irakissa. Tätäkä uskonto on?

Mikki Hiiri kirjoitti: sisistyssanakirjan mukaan taide, tiede ja valitettavasti uskontokin on kulttuuria.

Tottakai uskonto on kulttuuria. Voidaan sanoa että uskonto on kulttuurin eräs peruspilareista.

Alkoholinkäyttötapa on myös kulttuuria kun se määritellään kansakunnan tai muun populaation käyttäytymisenä.

Samoin tapa käyttäytyä WC:ssä. Tai, kuinka kansa suhtautuu henkirikoksiin. Siis, niiden tekemiseen ja niistä tuomitsemiseen.

Suhtautuminen naisiin, tai vastakkaiseen sukupuoleen on kulttuuria.
Samoin masturbaatioon.

Luontoon suhatutuminen on kulttuuria. Samoin itsensä peseminen.
Tehdäänkö se Niilissä vai saunassa.

Internetin käyttö on muodostunut jo hyvinkin monipuoliseksi kulttuuriksi.

Tieteellä, taiteella tai muilla vastaavilla ei ole erityisoikeutta kun määritellään kulttuuria.

Taide ja kulttuuri eivät ole synonyymeja keskenään.

Kuten havaitsette, tarkkasilmäisiä kun olette, luontoon "suhatutuminen" on kulttuuria. Se jopa vaihtelee eri kulttuuripopulatioiden, ja kansakuntien välillä hyvin suuresti.
Suomi metsäisyyttään markkinoivana avohakkaajana ei tässä suhteessa ole kovin korkeassa kurssissa.

"Niili" jossa uitettiin erästä kulttuurin kaikista suurinta vaikuttajaa, ei tarkoita Nilsiää, jonka myöskin monet huomaavat, mutta yhtä monet pitävät ilmeisesti kirjoitusvirheenä.

Kyllä kritiikki on oikeassa siinä, että kulttuuriin kuuluu monta asiaa.
Kulttuuri on myös suhtautumista toiseen kulttuuriin, uskontoon, toisenlaisiin ihmisiin kuten jo osin kävi ilmikin kritiikin jutusta.

Kioto on kulttuuria, se on myös kulttuuria millainen valtiojärjestelmä missäkin vallitsee ja kuinka todellista se on. Olen tällä hetkellä niin väsynyt tähän kulttuurien yhteentörmäykseen ja siinä sivussa katsojien ja asian seuraajien sumutukseen. On myös kulttuuria sekin, joutuuko USA:n puolustusministeri vastuuseen mistään mitä viime aikoina on tapahtunut. Vaikka ei ole allekirjoitettu kansainvälisen rikostuomioistuimen asiakirjaa (ratifioinnista puhumattakaan), niin tavallisen järjen mukaan olisi monta Haagin vastaajapönttöön joutuvaa. Sekin on kulttuuria, miten joutuu teoistaan vastaamaan. Kun joku livahtaa, niin moni livahtaa. Mitkä voimat taas nousevatkaan Serbiassa.

On myös erilaisia kulttuureja samassakin maassa. Miten lapsiin suhtaudutaan. Miten suhtaudutaan kuolemaan. Kritiikki puhui jo rangaistuksista. Kuolemanrangaistusta en kannata. Mutta onko tuo Belgiassa kiinni saatu klikki vain jokin pohjaporukka, joka suojelee jotain ns. korkeampaa joukkoa. Ei mikään asema ole niin korkea, etteikö teoistaan pitäisi joutua vastuuseen. Mutta niinhän ilmeisesti on, että on kulttuuri mikä tahansa niin ne ns. korkeimmat aina eniten kiinni joutumista pelkäävät. Näin on historia opettanut. Harvassa on todellisia vastuunkantajia.

On myös kulttuuria sekin, että kuuluu johonkin kielikuntaan. On kotoisin jostain maantieteellisestä paikasta. Kieli on kulttuuria. Puhuminen ja vaikeneminen on kulttuuria. Kulkeeko jalan, käyttääkö autoa, moottoripyörää tai julkisia kulkuneuvoja. Nuo asiat liittyvät kulttuuriin.

Tietenkin on myös vuodenaikoihin liittyviä asioita, jotka kuuluvat tiettyyn maahan tai kansanryhmään. On tulossa juhannus. Siihen liittyy erinäköistä kulttuuria siihenkin.

kritiikki kirjoitti:

Mikki Hiiri kirjoitti: sisistyssanakirjan mukaan taide, tiede ja valitettavasti uskontokin on kulttuuria.

Tottakai uskonto on kulttuuria. Voidaan sanoa että uskonto on kulttuurin eräs peruspilareista.

Alkoholinkäyttötapa on myös kulttuuria kun se määritellään kansakunnan tai muun populaation käyttäytymisenä.

Samoin tapa käyttäytyä WC:ssä. Tai, kuinka kansa suhtautuu henkirikoksiin. Siis, niiden tekemiseen ja niistä tuomitsemiseen.

Suhtautuminen naisiin, tai vastakkaiseen sukupuoleen on kulttuuria.
Samoin masturbaatioon.

Luontoon suhatutuminen on kulttuuria. Samoin itsensä peseminen.
Tehdäänkö se Niilissä vai saunassa.

Internetin käyttö on muodostunut jo hyvinkin monipuoliseksi kulttuuriksi.

Tieteellä, taiteella tai muilla vastaavilla ei ole erityisoikeutta kun määritellään kulttuuria.

Taide ja kulttuuri eivät ole synonyymeja keskenään.

Niin ja hulluusakin on laajempi käsite kuin keskivertojournalkistin kaaliin mahtuu, sillä kylähulluudella terrosristit eivät pelkähästä selviä ja raivohulluuskin on liian lievä ilmaisu kuvaamaan heidän kyynisyyttään, julmuuttaan, häikäilemättömyyttään, moraalittomuuttaan, Tappaminen on mahdollista kun tunneäly ei ole kehittynyt tai henkinen sivistys karttunut klassisen musiikin kuuntelun ja muun taiteen myötä. Uskonto ei siihen eväitä anna.

Minun mielestäni sana kulttuuri on mielenkiintoinen käsite. Se ei ole jotakin sellaista, joka syntyy kerran ja pysyy ikuisesti. Mielestäni kulttuuri on jotakin, joka elää kaiken aikaa. Se saattaa sisältää piirteitä, jotka ovat säilyneet vuosituhansia, mutta myös tuoreita piirteitä. Mielenkiintoinen kysymys on, että miten kulttuuri syntyy. Kenellä on oikeus muovata sitä ja voiko sen muovaantumista ylipäätänsä estää? Jos terroristit tekevät tappamisesta kulttuurin, niin pitäisikö se estää? Entä jos tappaminen estetään, niin mitä kaikkea muuta estetään samalla? Tappaminenhan yleensä ammentaa voimansa jostakin, joka on mielletty peruskulttuuriksi jo vuosituhansien ajan. Tosin kärjistyneenä.

Kumpi on tärkeämpää: ihmisten yksilöllisyys vai kulttuurin säilyminen? Mihin me ylipäätänsä tarvitsemme kulttuuria? Mitä se antaa ihmiselle? Turvallisuutta? Tunteen siitä, että on omiensa joukossa hyväksytty? Vai mitä? Älkää käsittäkö väärin. Minä pidän kulttuurista, hyvinkin paljon. Mielestäni sillä on suuri merkitys ihmisten hyvinvoinnille. Joskus on kuitenkin ihan mielenkiintoista pohtia asiaa eri näkökulmilta. Pohdiskelu usein avaa uusia näkökulmia ja avartaa ihmisen henkistä maailmaa.

Mielestäni kulttuuri on hyvä asia sinänsä, kulttuurin lieveilmiöt eivät. Jos kulttuurin lieveilmiöihin ei puututa ajoissa, ne muuttuvat kulttuuriksi. Lopulta aika kultaa muistot ja tappamista katsellaan vuosikymmenten tai -satojen päästä romantisoiden. Ajattelepa vaikka Rooman valtakuntaa, hunneja tai jotakin muuta ihmisryhmää tai ilmiötä historiassa. Huono-osaisten täysin sietämättömiä oloja ei muisteta. Sen sijaan korotetaan korkealle sotilaallinen mahti tai tappamisen raakuus, jotka selitetään sillä, että se kuului siihen kulttuuriin. Ja tämäkin on vain yksi näkökulma. Joku voi olla eri mieltä. Minä vain heittelen ajatuksia keskustelun pohjaksi.

Pitkällisen tutkiskelun jälkeen olen tullut siihen tulokseen, että vastaus kaikkeen ei olekaan 42, vaan politiikka. Sitä myöten lähden määrittelemään myös termiä "kulttuuri". Kulttuuri on vain politiikan osa, kulttuuripolitiikka. Samoin kuin ovat meillä nämä rahapolitiikka, talouspolitiikka, työpolitiikka, sekä kaikki muut politiikan osa-alueet.
Se mitä kulttuuri pitää sisällään on jo sitten oma jaarituksensa. Enemmistön kulttuurista muodostavat Kepu, Demarit ja Kokkareet. Vähemmistöön jäävät Vasurit, Viherpiipertäjät, Ruåttalaiset ja Ristilliset.

Piti vielä kaivaa tähän se Leinon versio kulttuuurista, johon k-meleon viittasi:

"Kyltyyri! Kyltyyri! Kyltyyri!»
Tuo huuto on Suomessa syyri,
Mut mikä se on se kyltyyri?
Kas, siinäpä pulma on jyyri.

Se on yhdelle ooppera-kyyri,
taas toiselle Tukholma-tyyri,
Duncan, Forssellin figyyri
tai Parisin polityyri.

Tuhatkarvainen on kyltyyri -
se on Kiinassa Kiinaan myyri -
mut Suomessa Suomen kyltyyri
tuon kaiken on karrikatyyri."

Eino Leino

Kyllä minusta turistina matkustelu ympäri maailmaa on kultturellia. (Viittaan Mikin aloitusviestiin.)Tekisin sitä mielelläni enemmän jos taloudellisia mahdollisuuksia olisi. Matkailu avartaa mieltä.

Käytännössä pitää tyytyä elokuviin, kirjoihin, musiikin kuunteluun yms.

Mutta tavallinen Kanarian matkakin on kultturellia vieraaseen kulttuuriin tutustumista. Intellektuellit (ja julkisoon kuuluvat) voivat katsella sitä nenänvarttaan pitkin, mutta he eivät edusta tavallista kansaa.

petri kirjoitti:Kyllä minusta turistina matkustelu ympäri maailmaa on kultturellia. (Viittaan Mikin aloitusviestiin.)Tekisin sitä mielelläni enemmän jos taloudellisia mahdollisuuksia olisi. Matkailu avartaa mieltä.

Käytännössä pitää tyytyä elokuviin, kirjoihin, musiikin kuunteluun yms.

Mutta tavallinen Kanarian matkakin on kultturellia vieraaseen kulttuuriin tutustumista. Intellektuellit (ja julkisoon kuuluvat) voivat katsella sitä nenänvarttaan pitkin, mutta he eivät edusta tavallista kansaa.

Aivan noin. Koska kulttuuri on selkeästi sanana homonyyminen, eli sillä tarkoitetaan hyvin usein sen erästä sivumerkitystä, taide-/korkeakulttuuria, vaikka laajasti käsitettynä kaikki ihmisen tekemä ja osallistuma elämänmuoto on kulttuuria.

Tosin, itse käyttäisi sanaa 'kulttuurinen' viitatessani johonkin tiettyyn alikulttuuriseen tai kulttuuria elämänmuotona korostavaan, ja 'kulturelli' maistuisi suussani paremmalta viitaten siihen taidetyyppisempään kulttuurikäsitteeseen.

Otavan sivistyssanaston mukaan btw kulttuuri on tällainen asia:

"kulttuuri (lat. cultura), sivistys, viljely, alkujaan etupäässä maanviljely.
1) Luonnollisen ympäristön, eli maan, kasvien, eläinten ym. hoitaminen ja jalostaminen ihmisen perustarpeiden tyydyttämiseksi.
2) Ihmisen toiminta ja sen tuotteet tekniikassa, tieteessä, taiteessa tai uskonnossa.
3) Ihmishengen jalostaminen, "hengenviljely".
4) Kansan tai kansanryhmän suoritusten kokonaisuus."

Se kuvaa tuon lisäksi biologiassa eri merkityksen, mutta noista varmasti jokainen voi miettiä tuttuja, eri tyyppisiä "kulttuurin" ilmentymiä.

Soip kirjoitti:(...) Koska kulttuuri on selkeästi sanana homonyyminen, eli sillä tarkoitetaan hyvin usein sen erästä sivumerkitystä, taide-/korkeakulttuuria, vaikka laajasti käsitettynä kaikki ihmisen tekemä ja osallistuma elämänmuoto on kulttuuria.
(...)
Otavan sivistyssanaston mukaan btw kulttuuri on tällainen asia:

"kulttuuri (lat. cultura), sivistys, viljely, alkujaan etupäässä maanviljely.
1) Luonnollisen ympäristön, eli maan, kasvien, eläinten ym. hoitaminen ja jalostaminen ihmisen perustarpeiden tyydyttämiseksi.
2) Ihmisen toiminta ja sen tuotteet tekniikassa, tieteessä, taiteessa tai uskonnossa.
3) Ihmishengen jalostaminen, "hengenviljely".
4) Kansan tai kansanryhmän suoritusten kokonaisuus."

Kyllä, sanaa kulttuuri käytetään monissa merkityksissä. Mutta: Jos kaikki ihmisen toiminta ja ihmisen toiminnan tulokset ovat kulttuuria, niin silloin vaikka patsas on kulttuuria. Auto on kulttuuria. Puusta veistetyt palikat ovat kulttuuria.

Kun puusta (elävästä tai sitten jonkinlaisesta ei-kulttuurisesta materiasta) tulee veistetty palikka, siitä tulee kulttuuria. Eli biologisesta, ei-kulttuurisesta tulee kulttuuria. Kun ihminen muokkaa kasvia (puuta) palikaksi, siitä tulee kulttuuria.

Myös geenimuunnellut kasvit ovat ihmisten muokkaamia, eli ovatko ne kulttuuria?

Onko väliä sillä, että geenimuunneltu kasvi on elävä vaikka veistetty puupalikka ei ole? Geenimuunneltu kasvi pystyy myös lisääntymään, mitä veistetyn puupalikan en ole kuullut tekevän. Ihmisen muokkaama on ihmisen muokkaama.

Johtopäätös: Geenimuunneltu kasvi = kulttuuria, koska se on ihmisen muokkauksen ja toiminnan tulos?

Vai pitääkö ryhtyä puhumaan erillisestä geenimuunnellusta kulttuurista?