YLE Radio 1

"kun sen sijaan kaikkein predeterminoiduimmassa ja tieteellistetyimmässäkin sävellysteoriassa ja -tekniikassa, sarjallisuus, joka yrittää olla loogista ja toitottaa logiikkaansa olemassaolonsa oikeutuksen orgaanisella todisteella, luovan päätöksenteon hallitsevana elementtinä, on sen taiteellisen todistusvoima kuitenkin vain lopulta taiteilijan luovan mielikuvituksen määrässä ja siinä objektivoidussa ja sublimoidussa tunteessa,"

Sävellykset ovat "vain" artefakteja. Mitään "sävellyteorioita" ei ole olemassa. Säveltäjät voivat laatia tulevalle sävellyksellä säännöstön, jota enemmän tai vähemmän noudatetaan. Säännöstän yksi hyvä puoli on, että sellainen voi tuottaa koherenssia.

Juuri näinkän Schönbergkin teki luodessaan 12-sävelteorian ja tuli haukutuksi henkilökohtaisesta seikkailustaan pyrkiessään tekemään ulkoiseksi rationalisoimalla ja intellektualisoimalla sen mikä oli jossain määrin ollut sisäistä.

Sointuopin lait sävelmaailman abstrakteina käsitteinä kun eivät ole kenenkään yksityisen ihmisen keksintöä. ja niillä on positiivista arvoa vain sikäli kuin ne tukevat vaan eivät ylitä taiteellisaen luonnostelun tärkeyttä.

mikkihiiri kirjoitti:Sointuopin lait sävelmaailman abstrakteina käsitteinä kun eivät ole kenenkään yksityisen ihmisen keksintöä. ja niillä on positiivista arvoa vain sikäli kuin ne tukevat vaan eivät ylitä taiteellisaen luonnostelun tärkeyttä.

Enpä kutsui "laiksi" sen enempää kuin että vaikka tiettyjä värejä sekoittamalla saadaan toisia värejä.

Painovoimaa muistuttavana kokemuksena kyllä. Värien sekoittuminen on mielivaltainen ja predertiminoimaton prosessi.