YLE Radio 1

Tove Jansson loi muumipeikon alunperin polittisten satiiripiirrostensa signeeraukseksi. Hahmosta oli hänelle kertonut jo isoisä, pastori Hammarsten, joka oli vakuuttanut pikku-Tovelle ja hänen veljilleen, että elleivät nämä syö lautasiaan tyhjäksi, tulee kaakeliuunin takana asuva "Mumintroll" ja...
Sittemmin peikko sai ympärilleen muita hahmoja ja pyöristyi meidän tuntemaksemme muumiksi. Hahmot seikkailivat aikansa sarjakuvissa ja kirjoissa, jotka henkivät lievästi anarkistista filosofiaa ja elämänmyönteisyyttä, mutta joka ei läheskään aina ollut auvoista auringonpaistetta.

-80-90-lukujen taitteessa tulivat japsit ja löivät tiskiin sellaiset tinat, ettei Jansson kyennyt kieltäytymään. Muumit valjastettiin mainostarkoituksiin ja niitä alettiin kierrättää sinänsä laadukkaissa, mutta melko kauas alkuperäisideoista eksyneissä tv-animaatioissa. Hahmojen anarkisitisuus jäi pois ja tilalle tuli vain kiltti perhesarja, jonka ääreen lapset voidaan turvallisesti parkkeerata. Muumilaakso tuhottiin juuri sillä tavalla, jota esimerkiksi Nuuskamuikkunen useammassakin kirjassa vastustaa aivan käytännöllisillä toimenpiteillä.

Aitojen muumikirjojen ja -sarjisten lisäksi Tove Jansson ehti luoda aihiosta myös näytelmän. Troll i kulisserna syntyi Lilla teaterniin -50-luvulla ja oli Vivica Bandlerin tuolloin johtaman teatterin päänavaus Ruotsin markkinoille. Ja jakeluun juttu totisesti meni: Koska ruotsalaiset eivät olleet aiemmin tienneet, miten muumit puhuivat ja täksi kieleksi olikin nyt paljastunut suomenruotsi, tuli suomenruotsista tällä tavoin tavallaan "hyväksytty kieli" myös Ruotsissa. Edelleenkin suomenruotsia puhuvalle saatetaan heittää kommenttina: Hej finne mumintroll...
Teksti sovitettiin joskus -70-luvulla myös uusiksi Tukholmaan, jossa nähty esitys oli ainakin Vivica Bandlerin muistelmien mukaan fiasko.

Pakållisen heinäkuun ohjelmassa esitettävä Lasse Pöystin tulkinta Muumipappa ja meri-kirjasta on kunnianosoitus Tove Janssonin työlle, toisin kuin japsisarjat -Naantalin Muumimaailmasta puhumattakaan...

Tove Janssonin nimikkoseura perustettiin 9.11.2007 Kaivopuiston Café Ursulassa. Paikalle oli kokoontunut paitsi kirjallisuuden harrastajia myös muun muassa Jansson-keräilijöitä.(HS)

Tove Janssonin kuului ilman muuta saada oma nimikkoseura. Sen verran moni häntä vähäisemmällä markkina-arvollakin varustettu on sellaisen saanut.
Toivottavasti yhdistys ryhtyy nyt pontevasti ajamaan nimenomaan Tove Janssonin henkistä perintöä ja järjestäen vastustamaan sitä kaupallista ja hienot tarinat vesittävää krääsää, minkä japanilaisanimaatiot ovat muumeille aiheuttaneet.

Tunnustit sentään Janssonin markkina-arvon.

Kyllä japsimuumeilla on paikkansa ja yleisönsä. 3-4-vuotiaat eivät vielä ymmärrä anarkian päälle. Ei kannata nostaa hyvää asiaa akateemisen kaapin päälle suomalaiseen tapaan, vaan panna reilusti myyntiin. Hyvä, että maastamme löytyi tuommoinenkin aarre. Jos Jansson olisi syntynyt Ruotsissa, homma olisi hoidettu aikaisemmin ja vieläkin paremmin. Uskon myös, että Janssonin perikunta on kyllä pitänyt ohjat tiukasti käsissään.

Sen sijaan Tampereen Muumimuseon - vai mikä se oli - näyttely on tylsä monen kouluikää lähentelevän tenavan mielestä. Ja siellähän ne tuon piilossa olleen animaation talot ja nuket nykyään sijaitsevat, ellen ole ihan väärin ymmärtänyt.

Janssonin "arvokas henkinen perintö" ei varmaankaan kadonnut kaupallistamisen myötä, sen sijaan se sai näkyviä opasteita ympäri maailman. Yleensäkään hyvä ei katoa sillä, että keskinkertainen lisääntyy. Löytäminen edellyttää aina etsijän mieltä.

Kun katsoo mitä kaikkea kammottavaa animaatiota esimerkiksi Maikkari lähettää viikonloppuaamuisin, niin Muumit on siihen verrattuna todella erilaista, oikeastaan ihan outoa.