YLE Radio 1

Arvo Konservatiivi kirjoitti:Marja, tuskit tallot kenenkään varpaita ja asiakin tulee karjalaisen heinäkuun kylkeen kiinni. Terijoen hallitus... museot... Pahoin pelkään, että sanat 'home', 'piilo' ja 'pöly' ovat monille ne osuvimmat sanat museotoimintaa ajateltaessa. Valittavasti, koska se on meidänkin ongelmamme.

No ei tietenkään tallo varpaille! Toisekseen; mitä siitä jos kevyesti vähän polkasee, kyllä meidän kaikkien, näin luulen, varpaat sen kestävät. Lukisin mielelläni useammin Marjan tekstejä joten Marja, jos sallit tämän minulle, niin kirjoita jos jaksat ja ennätät.

Arvo Konservatiivi kirjoitti:Minun pitää tehdä korjaus 27. päivän viestiin, jossa kirjoitin:
--------------------------------------------------------------------------------------clip, clip----------------------------
2. kappaleessa ei syödä diktaattoreiden kanssa, vaan kysyn syömmekö tekemämme sopimukset diktattorien lailla heti kun se on mahdollista, vai olemmeko luotettavia sopimuskumppaneita.

Sopimuksien rikkominen heti tilaisuuden tullen ei ole suomalaisten tapa, eikä se ole realistisesti edes mahdollista. Ollaan Kekkosesta muutoin mitä mieltä tahansa niin Kekkonen oli reaalipolitiikko joka osasi erottaa olennaisen epäolennaisesta. Suomi on tänään vapaa ja vauras itsenäinen valtio, osin Urho Kekkosen ansiosta.

No, saittako työ sen Karjalan palautettua. Mie sitä on nähny niin montaa yritystää saaha meijän kaunis (kivinen)Karjala takaisin, mut' ei oo mikkään vielä onnistununna. Tää ol' nii hyvä tää heinäkuun ruikutus, et' kyl' nyt, jos tää ei tehhoo, ei tehhoo mikkään a, et mie nautin niin kovast'.

Se olt, nii kaunis (kivinen) se Karjala. Mie muistan kun myö juostii pitkin saunapolkua- ja isä perässä kepin kanssa, et hakkaa meiät ku kiinni saapi, ku varastettiin leipäsaavista taikinat ja syötii ne.....-Ja loput sialle, ettei jää todisteit. Kyl nii ihanat muistot on jäänä että.

Niiku, ne Viipuriskii, ku isännät juopotteli- ja käv vieraissa sen ku ehtiivät. Myö niiltä kiristettii ruplii- ja markkaloita, ettei kerrota emännälle jos maksat rahhoo. No, nehän makso- ja ol niin punasii naamaltaa kun kirkossa sunnuntain nähtii. Kyl myö silti kerrottii mukavil emännil- ja kyl se oli sit ihanaa kuultavaa, kun ne tappeli kun kissat keskenää. Ol se nii ihana se karjala. (hirveä)
Kyl ne venäläiset varmaan säikähti tätä itkua- ja valitusta karjalan menetyksestä, et' säälistä antavat sen takaisin. Kauniin (kivisen) Karjalan...

A, mie nii muistelin koko kuukauven...

Oi ihana, odotettu elokuu. Takana on Karjalainen heinäkuu, joka oli samalla tavalla kyllästyttävän rasittava kuin useimmat karjalaisetkin ajan oloon ovat.

Jos ei nyt kuitenkaan käytäisi nimittelemään, ainakaan kovin pahasti, saadaan muuten pian aikaseksi suomaalanen heimosota.

Minua jäi vaivaamaan kysymystö:

Jos Karjala on vain mielentila, niin mitä miksi pirussa pitää aina nostaa esiin vaatimus sen takaisin saamisesta?

Kuka vei mielentilasi?

Ja: eikö tämä narratiivisuuden ja subjektiivisuuden ylivoimaan luottava joukkio voi yksinkertaisesti kuvitella mielentilansa takaisin?

Voisikohan ensi kesän teemaksi ottaa saariston? Karjala on nyt aika tyhjentävästi käsitelty.

VeHy kirjoitti:Voisikohan ensi kesän teemaksi ottaa saariston? Karjala on nyt aika tyhjentävästi käsitelty.

Ei, sellaisesta koko kuukaudeksi olisi. Pelkäksi kehumiseksi menisi ja rantaruattalaisten pröystäilyksi, kuinka kovia oltiin suolaamaan silakoita- ja kusettamaan suomalaisia. Elä puhu ääneen tuollaisia.

Oma ehdotukseni olisi: Heinäkuu- ja veljessota.
Aiheesta on runsaasti uutta tutkimusta- ja aikalaisiakin olisi vielä jututeltavaksi.
Se on kansakunnan arimpia aiheita- ja edelleenkin on puolensa valitsevia ihmisiä....-Nuorissakin.
Kuukausi tuollaisen aiheen kimpussa kun kansalaisilla on lomakuukausi, saattaisi avata- ja sulkea monia
sotaan liittyviä myyttejä- ja uskomuksia.
YleRadio1 sen kykenisi tekemään.... Ei muut.

PedroViti kirjoitti:Lukisin mielelläni useammin Marjan tekstejä joten Marja, jos sallit tämän minulle, niin kirjoita jos jaksat ja ennätät.

Kovin ystävällisesti kirjoitettu. Kirjoitan kyllä mutta tämä helle on niin ankara että se käy voimille. Toisaalta toukokuussa oikeaa kättäni operoitiin - kaaduin ensi kertaa kotona - joten kirjoittaminen on ollut hieman hankalaa (kymmensormijärjestelmä) mutta nyt alkaa pikkulillikin toipua. Mutta tämä kuumuus! Ettenkö valittaisi.

VeHy kirjoitti:Voisikohan ensi kesän teemaksi ottaa saariston?

Hyvin voisi, koska heinäkuuthan ovat olleet yhden sortin spesiaaleja. Saaristo-teema tietenkin menisi osin Pakållisen ja Kurjalan heinäkuiden kanssa, mutta mitä pienistä. Se olisi selvästi spetsiaalimpi kuin esim. minkä-tahansa-maakunnan-heinäkuu. Tosin on kyllä syytä pitää lähivuosina ainakin hämäläinen, pohjalainen, savolainenkin heinäkuu - näkövinkkeli vain on säädettävä niin, ettei kyse ole pelkästä maakuntamainoksesta, vaan että esiin nousee jokin maakuntaan liittyvä erityisyys (kuten Kurjalassa jatkuvat rajasiirrot).

Mitenkäs Lappi? Sieltähän löytyy paitsi viime sodan jäljet, niin kieliriidat, suhteet naapurimaihin ennen ja nyt. Alkuperäiskansat etc.

kritiikki kirjoitti:Oma ehdotukseni olisi: Heinäkuu- ja veljessota.

Ei, sellaisesta koko kuukaudeksi olisi. Pelkäksi kehumiseksi menisi ja punakaartilaisten pröystäilyksi, kuinka kovia oltiin suolaamaan lahtareita- ja kusettamaan porvareita. Elä puhu ääneen tuollaisia.

kritiikki kirjoitti:Aiheesta on runsaasti uutta tutkimusta- ja aikalaisiakin olisi vielä jututeltavaksi.

Onhan se ollut jo vuosikymmeniä selvä mitä silloin tapahtui. Kun tsaarinvalta Venäjällä päättyi, niin koko suuri imperiumi romahti ja täällä Suomessakin venäläinen sotaväki villiintyi kuin siat vatukossa. Punakaartit kömpivät jostain esille ja alkoivat myös mellastaa ja terrorisoida valtakuntaa. Onneksi vastuuntuntoiset isänmaan tulevaisuudesta huolestuneet nuoret miehet olivat lähteneet Saksaan saamaan sotilasoppia sekä teoriassa että käytännössä. Kotimaahan palattuaan he riisuivat venäläisen sotaväen aseista ja panivat punakaartit järjetykseen. Pahimmat bolsevikit pakenivat itärajan taakse onnelaan, jossa sitten aikoinaan kohtasivat sellaisen terrorin, jota ei voi verratakaan niihin ylilyönteihin, joihin valkoiset tällä puolen rajaa syyllistyivät. Moniko siitä lihamyllystä hengissä selvisi?

VeHy kirjoitti:Onhan se ollut jo vuosikymmeniä selvä mitä silloin tapahtui. Kun tsaarinvalta Venäjällä päättyi, niin koko suuri imperiumi romahti ja täällä Suomessakin venäläinen sotaväki villiintyi kuin siat vatukossa. Punakaartit kömpivät jostain esille ja alkoivat myös mellastaa ja terrorisoida valtakuntaa. Onneksi vastuuntuntoiset isänmaan tulevaisuudesta huolestuneet nuoret miehet olivat lähteneet Saksaan saamaan sotilasoppia sekä teoriassa että käytännössä. Kotimaahan palattuaan he riisuivat venäläisen sotaväen aseista ja panivat punakaartit järjetykseen. Pahimmat bolsevikit pakenivat itärajan taakse onnelaan, jossa sitten aikoinaan kohtasivat sellaisen terrorin, jota ei voi verratakaan niihin ylilyönteihin, joihin valkoiset tällä puolen rajaa syyllistyivät. Moniko siitä lihamyllystä hengissä selvisi?

Ai, noinks' se meni niinku nyansseja myöten.
Tota, kundi hei, eiks' muut sit sais tietää tota, minkä sä tiedät?

Mun mielestä toi on hyvä kuvaus voittajien kirjoittamasta historiasta, jolle kyllä on vastaväittäjiäkin....- Tai ei mitään väittäjiä, vaan vakavasti otettavia tutkijoita.
Ihan niinku sä et kaveri haluis, et' homma kerrotas niinku muillekin kuin se meni... hei.

Niinku tostakin, kun sä puhut vatukosta, ni oli siellä semmostakin kärsimystä mitä sä et haluis et' muut tietäs.... Sä haluisit salata ihmisoikeusrikoksetki...
Sun viiteryhmäs kaikki haluis, et' niitten historiallisista rikoksista ei enää puhuttais.............Mut hei, mä oon toista mieltä.

Meillä on muutaman vuoden kuluttua edessämme vuosi 2018, jolloin sisällissodan arpia -sikäli, kun niitä kenelläkään enää on, ainakaan henkilökohtaisia ei voi oikeastaan juurikaan olla- tullaan raapimaan ihan riittävästi. Heinäkuun teemaksi miltään kannalta katsottuna ei sisällissodasta ole.
Ja Karjalakin olisi ansainnut enemmän aikalaisnäkökulmasta lähestymistä, vaikka sen ohjelmat kai pääsääntöisesti varsin ansiokkaita olivatkin.

moxu kirjoitti:Meillä on muutaman vuoden kuluttua edessämme vuosi 2018, jolloin sisällissodan arpia -sikäli, kun niitä kenelläkään enää on, Heinäkuun teemaksi miltään kannalta katsottuna ei sisällissodasta ole.

Ensinnäkin: Haista sinäkin sitten paska. Se on teidän viheriäisten mielestä ekologistakin.
Tämä ei voi olla epämiellyttävä ehdotus teille, Herra Moxu. Taitaapi jopa miellyttää...

Toiseksi: 2010- 2018 välinen aika ei ole muutama vuosi.
Se on aika, jolloin kaikki aikalaiset ovat kuolleet- ja alkaa jälkiviisastelu: Miksi heitä ei kuultu.

Kritiikille ja kaikille muillekin punavihervänkyjille tiedoksi:

Minä, Arvi U. Erakko, olen sitä mieltä, että minkäänlaiseen anteeksipyyntöön ei ole aihetta sisällissodan takia.

MUTTA jos nyt joku punikinpenikanpenikka aivan välttämättä haluaa pyytää anteeksi sitä, että hänen esivanhempansa osallistuivat sisällissotaan sillä puolella, jonka päämäärä oli Suomen suistaminen bolshevismiin ja yksisilmäiseen terroriin - niin kai minä voin ottaa anteeksipyyntöjä vastaan. Olkoon se minun taakkani vapaan Suomen veronmaksajana.

Ja sitten vain odottelemaan viestitulvaa...