YLE Radio 1

"Mitä heikompi on ruumis, sitä valmiimpi on henki"

Hämeen murteet ovat moninaiset. Ehkä sama koskee kaikkia päämurteita, koskeekin.
Kun Tampereelta lähdetään läntehen, (Vaasa) jo Hämeenkyrössä (35km) on havaittavissa pohjanmaalais-satakuntalaisvivahteita puhekielessä.
Ei enää Tampereen peruskieltä.

Kun Tampereelta lähdetään nääs toiseen länteen, (Pori) on havaittavissa satakuntalaisvaikutetta jo Mouhijärvellä (40/km)
Kun lähdetään kohti varsinais-suomea, jo Urjalassa (50km) on havaittavissa turkulaista ja satakuntalaista vaikutetta- hämeen olevan silti päämurretta.
Kun startataan kohti pohojoista, vielä Orivedellä puhutaan Tamperelaisittain, mutta Jämsä (100 km) on jo Jyväskylän vaikusaluetta- joskin hämeen-(mää) kuuluu siellä, mutta kuulostaa tyhmältä. Oriveden ja Jämsän välissä onkin ilmeisesti etelämurteiden ja pohjoisten murteiden raja-alue. Kuulostanee tyhmältä molemmista suunnista.

Tuollainen radioteos ei tietenkään ole murreteos, ja näin saavutetaan puhekielessä arvioiden 70%:n taso. Sataan prosenttiin päästäisiin vain autenttisilla paikkakunnan puhujilla. Näyttelijöiltä ei voi kaikkea vaatia, vaan imitaattoreilta voi. Jos Jope Ruonansuu ja kumpp. näyttelisivät osat, kaikki onnistuisi ja näyttelijäpalkat minimoituisivat.

"Jumalauta, että mää nautin tosta
sosialismista."

[color=#404080]"Ei täällä ketään ammuta tutkimatta." (Akseli)[/color]

Osassa 12 sitä pakkasen napsuttelua oli vähän liikaa.

Onkohan jossain/jostain mahdollisuus kuulla/imuroida/saada Täällä Pohjantähden alla -kuunnelman aikaisempia jaksoja (1-8), jotka ovat jo poistuneet Ylen sivuilta. Vasta nyt huomasin, että moinen kuunnelmamahdollisuus on olemassa?

Kiittäen ja niiaten tiedoista!

Eloveena kirjoitti: Kiittäen ja niiaten tiedoista!

Ei täällä kiitokset ja niiaukset auta. Olemme yhtä kyynisiä ja itsekkäitä täällä, niinkuin ympäröivässä yhteiskunnassa muuallakin.
Oma suu on lähinnä tätäkin seurakuntaa. Täällä käytävä keskustelu, kuten muukin yhteiskuntakeskustelu on eräänlaistya retoriikka-kilpailua.
Yritetään mahdollisimman (sivistyneesti) (Siitä on ketjukin tuolla jossain.) vittuilla kanssakeskustelijalle.

Täällä Pohjantähden Alla- kuunnelma on todellakin vain kuukauden ajan netistä kuunneltavissa. Sieltä putoaa aina neljän viikon vanha versio pois, näin olen ymmärtänyt.
Radio Puheessa kuunnelma on myös kuunneltavissa. Siellä se tulee 3- jaksoa jäljessä Radio1: ajantasaista menoa- ja meininkiä. Sieltäkin voi Myöhäsen Masat vielä kuunnella, jos joku osa on jäänyt kuulematta. Radio Puheen esityspäivä on keskiviikko, klo 18,03 ja 02,03 siis tänään.

On kuitenkin kysymys niin suuresta radioteoksesta, että eiköhän tuo ole saatavissa jotain muutakin kautta. Ei Yle sitä samantien hävitä.
Soita Juurelan akalle, vai mikä sen nimi on. Vitsi, vitsi, elä suutu Tuire.

Kyllä on hyvää radioteatteria. Tämä Akseli on erinomainen eli mainio. Sanaa "erinomainen" muuten käytetään tuolla murrealueella kahdenlaisessa mekityksessä: kun Halme kehuu Alman lihakeittoa ja sanoo "varsin erinomaista" hän tarkoittaa samaa kuin (me) sillä yleensä tarkoitetaan eli erikoisen hyvää, mutta kun Jussi sanoo "mitä erinomasta koputtelua ja hiipimistä täällä on", hän tarkoittaa kummallista tai outoa. Joku täällä oli sitä mieltä, että Akseli oli "tulipunainen". Täytyy olla eri mieltä, mahtoiko olla punainen tai varsinkaan "sosialisti" ensinkään? Hänellähän oli (omienkin sanojensa) mukaan vain yksi asia ja se oli torppariasia, torpan vapaaksi saaminen - ei enempää. Ei Akseli minusta oikeastaan mihinkään vallankumoukseen pyrkinytkään samalla tavalla kuin joku Hellberg. Muuten Akseli on tosikko, yksioikoinen, suoraviivainen, rehellinen, rohkea ja kaikkea tätä Ilkka Heiskanen?? hienosti tulkitsee. Kaikki muutkin ovat hyviä, vaikka minusta Janne Kivivuori voisi olla vakuuttavampi. Ylivoimaisen sanavalmis esimerkiksi. Ja vähän katsoi muuta porukkaa yläviistosta. Ainakin kirjan perusteella olen muodostanut Jannesta tässä suhteessa eri vaikutelman kuin nyt saan kuunnelmasta.
Mutta on ihan eri asia kuunnella oikeiden näyttelijöiden replikointeja kuin lukea jäpittää niitä kirjasta. Makuasia vissiin kenestä eniten pitää, mutta kyllä Elsa Saision Laurilan Elma on jotain todella upeeta, vaikka itse hahmo ei niin sympaattinen olekaan. Laurilat, varsinkin Anttoo, on myös kovin yksioikoinen ja hänelläkin yksi asia: kostaa kokemansa vääryys: torppa kuului Töyrylle, jolla lain mukaan oli oikeus häätöön, mutta Anttoo oli sitä mieltä, että jos "siitä oikein lain päälle mennään, niin se kuuluu minulle kuin perintötalo, sen on mun vaarini äite saanu tyttären osaa niinkus tiet". Tämmöinen oli asetelma; kuka siinä sitten oli oikeassa ja kuka väärässä?
Ja kapinaan ryhtyminen. Punaisilla oli mm. väärä käsitys todellisesta asiantilasta: heitä oli vähemmän kuin he uskoivat ja luulivat. Kun he saivat eduskunnan hajotuksen jälkeen 92 paikkaa, joku totesi: "väärennöksiä tietysti, porvarit ei voi muuton saada enemmistöö". Ja tietysti usko omaan voimaan: "kun sakki lähtee, ei sille kukaan voi mitään", sanottiin. Eihän kapinan syyt näin yksikertaisia olleet, muitakin oli. Ja oikeastaan koko päätös kapinaan ryhtymisestä tehtiin vähemmistön varassa, mutta kun vähemmistöön jäivät "merkittävimmät" työväenjohtajat, asia otettiin uudelleen esille ja kapinapäätös syntyi. Ei uskottu Halmeeen ja Jannen kaltaisia, että parlamentaarinen tie olisi johtanut myös haluttuun tulokseen. Vaikka kenties hitaammin.
No. Tämä meni nyt asiasta ihan sivuun, mutta kun sitäkin täällä sivuttiin. Jää(dää)n nyt kuuntelemaan kapinan aivan uskomattoman karmeata - mutta jollakin tavalla "ymmärrettävää" päättymistä: "ne on maan alla ja siellä olette pian tekin". Toi eloveena vois kysyä asiaansa suoraan yle1:n toimituksesta.

t6aa kirjoitti:Joku täällä oli sitä mieltä, että Akseli oli "tulipunainen". Täytyy olla eri mieltä, mahtoiko olla punainen tai varsinkaan "sosialisti" ensinkään?

Tämä oikaisu on paikallaan. Sanoin "tulipunainen" eri merkityksessä kuin punainen nykyisin käsitetään. Akselihan on nykypäivän MTK:laisia ja kepulaisia. Näin ne ovat menneet, jos tuon ajan punikkitalot ovat maatalouden ammattia näihinkin päiviin elinkeinonaan harrastaneet.
Tulipunaisuus tarkoitti siis tuon ajan punaista liinaa hihassa, jolla kansa kahteen leiriin asettui.

Hänellähän oli (omienkin sanojensa) mukaan vain yksi asia ja se oli torppariasia, torpan vapaaksi saaminen - ei enempää. Ei Akseli minusta oikeastaan mihinkään vallankumoukseen pyrkinytkään samalla tavalla kuin joku Hellberg.

Minä olen ollut aina sitä mieltä, että eivät tuon ajan punikit hakeneet sellaista puna-yhteiskuntaa, joksi me se opimme näkemään.
Siksi onkin ärsyttävää käydä keskustelua, jossa porvaripuolella tuollaista paskaa suolletaan edelleenkin- ikäänkuin heillä, niin valkoisilla- kuin punaisillakin olisi tämän päivän tieto hallussaan. Minä ole vasemmistolainen, jonka täällä kaikki tietävät, että semmoset on lasit. Maltillinen.

Ja kapinaan ryhtyminen. Punaisilla oli mm. väärä käsitys todellisesta asiantilasta: heitä oli vähemmän kuin he uskoivat ja luulivat. Kun he saivat eduskunnan hajotuksen jälkeen 92 paikkaa, joku totesi: "väärennöksiä tietysti, porvarit ei voi muuton saada enemmistöö".

Perkele! Nuohan eivät olleet reilut vaalit. Hei, kansainväliset vaalitarkkailijat, mitä te oikein lorvailitte. Nuo vaalit olivat manipuloidut vaalit.
Oikeisto väärensi vaalit. Koska tulee ensimmäinen tutkija, joka kyseenalaistaa?

On sevväriset lasit meinaan mulla...-On sillai..
[/quote]

Tattis rekkakuskille!

Tämä puna / valkoisuus on onneksi jo mennyttä aikaa,
eikä ne värit aiheuta tunnekuohuntaa, mitä merkitystä
väreillä olikin viime vuosisadan alkupuoliskolla...
Olin tässä 2000-luvulla taisi olla 85 vuoden itsenäisyyspäivä
Salossa kaupungin juhlatilaisuudessa ja pidin rennosti harkiten
päälläni punaista villapuseroani - jossa hihoissa pari valkiosta raitaa,
eikä sinäänsä ollut mitenkään vaivautunutta tms. olla juhlimassa
itsenäisyyttämme. Silloin oli Suomen lippujen rinnalla myös tämä
Leijonalippu, joka keltaisena punapohjalla ollut ennen itsenäisyyttämme
puolittain virallisessa asemassakin...
Yleensä kylläkin punavärit pyritty jättämään jouluajaksi kun miehillä
pääsääntöisesti juhlinnassa on näitä tummahkoja pukuja...

Täällä Pohjantähden alla -kuunnelman jaksot ovat kuunneltavissa netissä 30 vuorokautta Yle Radio 1:n sunnuntain klo 15 ensilähetyksen jälkeen. Ylen ja tekijänoikeusjärjestöjen sopimusten mukaan ohjelmat saavat olla netissä streamattavissa 7 tai 30 vuorokautta tai pitempään. Useimmissa tapauksissa jakson pituus määräytyy sen mukaan, millaista musiikkia ohjelmassa on käytetty. Kuunnelmien kohdalla tekijänoikeusjärjestöjä ovat mm. Kirjailijaliitto, Näytelmäkirjailijaliitto, Näyttelijäliitto, säveltäjien ja musiikin esittäjien järjestöt sekä Teosto ja Gramex. Toistaiseksi ei ole sovittu ns. pitkien kuunnelmien latausmahdollisuudesta eli podcastista.

Usein kysytään, miksi kuunnelmat eivät ole ladattavissa samalla tavalla kuin monet Ylen puheohjelmat. Kuunnelmalla on paljon tekijänoikeuden omistavia tekijöitä kuin puheohjelmilla ja kaikille tekijöille kuuluu sopimusten mukainen korvaus työstä.

Yleisradio ei yleensä omista radiokuunnelman tekijänoikeuksia, vaan ne kuuluvat em. tekijöille. Kun ohjelma esitetään Ylen julkaisukanavilla, Yle maksaa tekijöille ohjelman _lähetysoikeudesta_. Ns. ensilähetysjakso on 30 vuorokauden mittainen, jonka ansiosta esimerkiksi Täällä Pohjantähden alla voidaan esittää Ylen radiokanavilla (Yle Radio 1, Radio Peili, Radio Suomi) kuusi kertaa ja pitää kuunneltavissa netissä (Yle Radio 1 ja Yle Areeena) 30 vuorokauden ajan.

On sovittu myös kuunnelmateoksen lunastamisesta kaikin oikeuksin, mutta hinta on varsin korkea. Pohjantähden kohdalla asia ei tullut kuuloonkaan.

Olen seurannut mielenkiinnolla keskusteluanne Pohjantähdestä. On hauska huomata, että sarja on löytänyt kuuntelijansa.

Eero Aro
sarjan tuottaja, Radioteatteri

Tuottajalle kiitos sarjasta, mutta oletin kyllä, että kokonaisuudesta tulisi CD-versio. Se ei sitten käykään.

kritiikki ilmaisuaan tarkentaakseen kirjoitti:Sanoin "tulipunainen" eri merkityksessä kuin punainen nykyisin käsitetään. Akselihan on nykypäivän MTK:laisia ja kepulaisia. Näin ne ovat menneet, jos tuon ajan punikkitalot ovat maatalouden ammattia näihinkin päiviin elinkeinonaan harrastaneet.

Kyllä minä olen sitä mieltä, että Akseli oli punainen, koska hän kuului kapinoivaan puoleen. Siinä vaiheessa, kun valtalaki oli mennyt ja toivo myös, niin hän tunsi kuten aiemminkin vääryyden, joka maanjaoissa tapahtui. Torppari ei ollut muuta kuin lievempi muoto maaorjuudesta. Se, että toive oli vapaasta taloudesta, on jo toinen juttu. Ei hän kommunisti ollut. Vuosi 1918 on siitäkin merkityksellinen, että työväenjärjestöt alkoivat jakautua mikä oli vanhinko siinäkin mielessä, että moni asia meni riitelyksi.

Täältä nyt löytyi sitten se kertojakin. Halmeen tai pikemmin Heikki Nousiaisen suulla Laurilan Elman viimeiset askeleet kuvattiin. Aika hyvä paikka kertojalle, sillä nälkiintyneen, likaisen ja harhaisen Elman viime hetkiin tarvittiin jonkinlaista kuvaa. Myös kuvaa niistä jotka ampuivat - peittivät karheuden ja komentojen alle tunteensa, eikö siellä jotenkin näin ollut. Hiljainen ja harras hetki joukkohaudan äärellä, näin kuunnellessa tarkoitan. Ei ollut tehty melskeellä eikä huudoilla vaan lapsuuden laululla ja ääntelyillä.

Sanottiin myöhemmin mutta jo suhteellisen varhain tapahtumiin nähden, että oli mieletöntä ryhtyä yleisiin leirityksiin. Kuolleisuus oli kauhea. Leirioloja on kuvannut mm. Jouni Eerola kirjassa Tammisaari 1918. Nälkä mutta monesti myös ruoka johti kuolemaan. Leirit olivat tupaten täynnä kurjia, koska syyllisyyden katsottiin lähtevän jo kapinaan osallistumisesta. Silti poikkipuolisia sanojakin kuului varsin varhain, vaikkei niillä vielä tässä vaiheessa ollut mitään merkitystä. Kytäjän kartanon omistajan, vapaaherra Hjalmar Linderin, toukokuussa 1918 pävätty kirjoitus julkaistiin Hufvudstadsbladetissa. Kirjoittaja syyttää valkoisia: he syyllistyvät nyt samaan kuin mistä punaisia syyttävät (jotenkin tähän tapaan kirjoitus kulki).

Kotirintaman tapahtumat tulivat esiin hyvin sen kiireen ja hädän alta, jolla Jussi riensi pojilleen apua hakemaan. Kerrankin kirkkoherra puhui jotain asiaa. Oli aivan kuin Preetin rinnalla olisi hautajaissa käynyt. Pappilan poika teloituskomppanian päällikkönä on outo asia, mutta saattoihan ampujana on tuomarikin, kuten eräällä paikkakunnalla todistivat teloituspaikan lähelle metsään kyyristyneet kyläläiset. Kenttäoikeus oli täynnä kostoa ja siinä mielessä täysin jäävi.

Monasti olen ihmetellyt sellaista itsestäänselvyyttä kuin Suomen armeijaa. Maa oli vasta julistautunut itsenäiseksi ja silti jo tiedettiin, miten armeija muodostetaan. Ne toiset kelpasit vasta sitten joskus kun olivat kansalaisoikeutensa takaisin saaneet, lisää lapsia siittäneet ja saaneet. Kuuntelin nauhan vielä illalla. Se oli virhe, sillä en ollut sovinnollinen vaan riitelin mm. Yllön ja Ellen Salpakarin kanssa myöhään yöhön. Toivon, että tämä kuunnelmasarja saa minut rauhoittumaan. Haluan olla ennemmin sovinnollinen kuin hautoa vanhaa riitaa ja kaunaa.

Marja Salonen kirjoitti:
>oletin kyllä, että kokonaisuudesta tulisi CD-versio. Se ei sitten käykään.

Katsotaan sitten ensi vuonna. Tallennejulkaisu ei ole poissuljettu mahdollisuus.

Eero Aro

Kirjoitin 25.8.09 - 17:55 Kuunneltavissa [2] / --- "< Sisältyi kuunnelmaan."
Siinä loroteltiin vuosisadan vaihtuessa...
Kuuntelin eilisen lähetyksen, jossa myös oli lorottelukohtaus talon nurkalla,
jossa pari isäntämiestä sopi rengin hengen säilyttämisestä.
Muistan tv-esityksestä tapauksen selkeää kuvausta lorotteluineen.
Nyt huomioitavissa eri ohjaajien (3) työskentely radiokuunnelmassa
kun tähän eiliseen jaksoon ei lorotusääntä oltu otettu.

Tämä eilen kuvaamani tilanne "ollaan kusevinamme" on kirjassa;
Toinen osa - Yhdeksäs luku / III lopussa sivu 588, jossa sahuria tarvittiin.
Aiemmilla sivuilla 586-587 oli kuvaus Halmen oikeudenkäynnistä,
jossa sai kuolemantuomion kenttäoikeuden päätöksellä ammuttavaksi.
Halme toivoi, ettei olisi kuitenkaan joutunut "murhaajan nimellä" kuolemaan,
viittaamalla sitten loppuksi ennakkotapaukseen; ... "nasaretilainen puusepän poika," ...
"- Jo tuli Jumalakin sosialistin suuhun" - todettiin kenttäoikeuden puolelta...
Toinen osa - Kymmenes luku / III loppu sivuilla 620-623 kuvaa miten laulajapoika
Reunanen "Jali" vietiin vankeudesta ammuttavaksi. Oli ensin sanaillut toiselle vietävälle;
"- Älä poraa plikka ... Äläkä rukoile... Ei tolla ylhäällä mitään taivasta ole. Sen on herrat
keksineet että köyhä kansa olis nöyrää..." --- Tämä lausunto lienee tarkoituksella em.
Halmen vastapariksi valikoitunut, ja nimi Reunanen lienee viittaus siihen syrjäiseen
teloituspaikkaan, mutta nimi "Jali" ei liene aito vaan kenties viite "herrojen" jallituksesta.

Olen samaa mieltä Marja Salosen kanssa että kertojan paikka oli kuullussa jaksossa paikallaan. Siinä saimme myös maistella ihan aitoa Väinö Linnaa eli hänen loistavaa ja tarkkaa kuvaustaan eräässä trilogian dramaattisimmassa kohtauksessa. Ensin alkuun tuntui Nousiaisen ääni häiritsevän, koska juuri hetkeä aikaisemmin oli hän läsnä Halmeena, mutta hyvin pian tuo yhteys katkesi suurelta osin loistavan näyttelijän muuntautumiskyvyn vuoksi.
----
Kaiken kaikkiaan jo tähän mennessä kuulleet jaksot ovat näyttäneet, että radioteatteri on jälleen kiitoksensa ansainnut. Niin muodoin myös Väinö Linna jälleen kerran todistettu akateemikon arvoiseksi, huolimatta niistä vuosikymmenien aikoina monesti esiintyneistä vastatodisteluista. Viimeisimpänä kaiketi vähälle huomiolle ja arvolle jääneen naisväittelijän muodossa. Hän yritti todistaa Linnan näkemykset puolueellisiksi, yksisilmäisiksi, vääristeleviksi, taustoja tuntemattomiksi, tajuamatta itse että kyseessä on elämää suurempi romaanisarja ei tieteellinen tutkimus. Kirjallisuus voi taiteellisin vapauksin tuoda totuuden ja inhimisen elämän paremmin ymmärrettäväksi kuin mikään pilkun tarkka tieteellinen julkaisu.

Tänään kuulin YLE Radio 1:stä (uusinta maanantailta) Kuunnelman tiet
1/12 jakson, jossa lopuksi Eero Aro (todennäköisesti em. tuottaja)
keskusteli naisnäyttelijän kanssa jostain näistä (en täysin saanut muistiin):
"Kuulelma - kuulemma - kuunnelmaa"... Ja toisaalta > "pussata - suudella - huulittaa"...
Em. otokset hieman sivu aiheen, mutta ohjelmayhteys lienee ollut oikea.