YLE Radio 1

olihan jotain

Olipas mystinen keskusteluketjunpätkä.

Toisaalta mysteerit senkun vähenevät...

http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=25547

Otsikon aiheessa pysyäkseni, mieleeni tuli vanha juttu pariskunnasta, joka oli lähtenyt karpaloita suolle poimimaan.

Kuinka ollakaan, vastaan tuli iso karhu, joka kiinnostui marjastajista. Nämä säntäsivät ensin pakoon mutta kun karhun läähätys niskan takaa vain läheni, niin hädissään kiipesivät puuhun, ukko edellä ja eukko perässä.
Karhu tietenkin kiipesi perässä, saavutti eukon puolessavälin koivunrunkoa ja alkoi nuolla ns. intiimejä paikkoja.
"Apua, mitä mä nyt teen?" kiljui eukko hädissään.
"Sano sille, että sulla on taas päänsärkyä"! tuumasi ukko.

Tarkkaan ottaen: lienee mahdotonta kokea iloa jos tunteet puuttuvat...?

On ihmeellistä, miten unohdettu ja kiinnostamaton aihe saa jostain syystä uuden nousun. Olen tehnyt varsin vähän aloituksia mutta tämä oli jollain tavoin tunnustuksellinen eikä ehkä siksikään muita kuin Jormaa kiinnostanut. Olin hiemen itsekeskeinenkin.

Lähtökohta oli kuitenkin tiedon puutteessa ja kaiken abstraktin hahmottamisen vaikeutumisessa. Muistan miettineeni: voiko joku todella iloita Kantin opeista. Mikin puheenvuorojen jälkeen olen laittanut Schopenhauerinkin romukoppaan, niin itsekkään nerokeskeisiä sitaatteja MH on häneltä täällä esittänyt. Mikä itseäni erityisesti vaivasi, oli Heidegger-syndrooma. Eräs ystäväni sanoi sitten, että lue nyt hyvä ihminen joku H:n teos. Valitsin ohuimman. Se oli selkeä kuin pläkki mutta koska luulin olevani samaa mieltä kuin Heidegger, tulin siihen tulokseen, etten tajunnut kirjasta yhtään mitään. Eli se siitä ilosta sitten. Mitä nyt muuten jotenkin itseäni kehuinkin.

Kun kirjoitin, kuuntelin samalla vinyyliltä Kiri Te Kanawan laulua (Blue Skies, Nelson Riddle and his orchestra). Tämä musiikki varmaan sai Jorman vastaamaan, koska hän kuunteli myös Kiriä mutta CD:ltä. Muista jotain mitä J. kirjoitti mutta sitäpä en kerrokaan.

No, minä sen nostin vanhojen ketjujen varastosta, kun käynnissä olevien keskusteluitten valikoima ei puhutellut minua.

Heidegger on "lempifilosofejani". Jossain kirjoitin, että siteeraan tavallisimmin kahta ajatusta, joista toinen oli Platonia ja toinen Heideggeriä. Nyt sitten muistini pätkii, enkä sitä Heideggerin sanomaa tähän naputa puoliksi, mutta myöhemmin, jos muistan.

Sen sijaan siteeraan tähän lempparirunoilijaani Kai Niemistä, joka olkoon lohtuna ajatuksiinsa tuskastuneille.

Ajatus ajatukselta
tiedän vähemmän
kunnes valaistun täysin tyhmänä
ja arvaan mitä on kaiken takana

Minä olen taas pihalla kuin lintulauta kun aloitusviestit on näköjään plåånattu ja minä en muista mitä niissä oli. Ettekö voi suhtautua kirjoituksiinne kuin Lutherus, että "kirjoitin minkä kirjoitin ja siinä pysyn" (vai kuka kuka se oli ja mitä hän ihan oikeasti sanoi?).

Joskus itse voin parannella omien viestieni kieliasua ja lisätä joitain ajatusta selventäviä kommentteja. Joskus kyllä ihan hävettää katsella vanhoja viestejään mutta ajattelen, että "olkoot, kun kerran niin olen joskusa ajatellut".

Itsekeskeisyydestä pääsee eroon...

Katsopas palstaa uudenvuodenlupauksia vai mikä sen palstan nimi taas olikaan. Moni pohti, mitä tehdä jos tälle foorumille saadaan mahdollisuus laittaa näkyviin myös kuvia. Luepa minun aikeeni. Itsekeskeisyydestä ei siinä lupauksessa ole vihjettäkään. Juttu on puhdasta narsismia.

luvattu, mutta ei täytetty