YLE Radio 1

Kirjoitin 25.1.08; Paavien nimistä: Paavinistuin oli tyhjänä 1242 (1241-1243).

Paavien luettelossa ovat lisäksi nimeämättöminä vuodet:

305/-307 (304-306/308) _ 1269-1270 (1268-1271) _ 1293 (1292-1294)
1315 (1314-1316) _ 1416 (1415-1417).

Anacletus > II 1130-1138 _ Albertus > 1102
Aleksanteri > V Petros Philargi - Bolognassa 1409-1410 _ Anastasius > 855

Benedictus > XIII Peter de Luna - Avignonissa 1394-1423
Bonifatius > VII 974 ja 984-985, X 1058-1059

Calixtus > III 1168-1178 _ Celestinus > II 1124 _ Christoforus > 903-904

Dioscurus > 530

Eulalius > 418-419

Felix > II 355-365, V Amadeus VIII Savoijilainen 1439-1449 _ Filippus 768

Gregorius > 1012, VIII 1118-1121

Hippolytus > 217-235 _ Honorius > II 1061-1064

Innocentius > III Lando da Sezza 1179-1180

Johannes > 844, XVI Philagathus de Rossano 997-998,
XXIII Baldassarre Cossa - Pisassa 1410-1415

Klemens > III 1080-1100, VII Robert - Geneven kreivi 1378-1394,
VIII Aegidius Muñoz 1425-1429 _ Konstantinus > 767-768

Laurentinus > 498-505

Mareas > 555

Nicolaus > V Pietro Rainalducci - Avignonissa 1328-1330 _ Novatianus > 251-258

Paschalis > 687-692, III Guido de Crema 1164-1168

Silvester > IV 1105-1111

Theodericus > 1100-1102 _ Theodorus > 687 _ Theofylactus > 757

Ursinus > 366-367

Victor > IV Gregorio Conti 1138, IV Octavianus - Tusculumin kreivi 1159-1164

Pyhiksi julistettuja paaveja ovat 54 ensimmäistä Felix IV asti,
poislukien 50. paavi Anastasius II.
Pyhiksi julistettuja ovat myös 28 paavia:

57. Agapetus I, 58. Silverius, 64. Gregorius I Suuri, 67. Bonifatius IV,
68. Deusdit (Adeodatus I), 74. Martinus I, 75. Eugenius I, 76. Vitalianus,
79. Agatho, 80. Leo II, 81. Benedictus II, 84. Sergius I, 89. Gregorius II,
90. Gregorius III, 91. Zacharias, 93. Paavali I, 96. Leo III, 98. PaschalisI, 103. Leo IV,
105. Nicolaus I Suuri, 109. Hadrianus III, 152. Leo IX, 157. Gregorius VII,
192. Celestinus V, 225. Pius V, 255. Pius IX, 257. Pius X, 261. Johannes XXIII

Myös ensimmäinen vastapaavi Hippolytus on julistettu pyhäksi.

Paaveista 8 on julistettu autuaaksi (eivät vielä kanonisoituja):

158. Victor III, 159. Urbanus II, 167. Eugenius III, 184. Gregorius X,
185. Innocentius V, 194. Benedictus XI, 200. Urbanus V, 240. Innocentius XI

Nykyinen Benedictus XVI on 265. paavi.

Kirjoittamastani (19:30) on 68. paavi Deusdedit (poistettu -ed-).
Agatho 79. paavi kirjoitettu myös muodossa Agathonus.
Siirtojen yhteydessä 98. paavi Paschalis I nimi tulostunut kiinni numeroon.

lasser kirjoitti:Paavi Gregorius XIII (1572-1585),
joka 24.02.1582 allekirjoitti 80-vuotiaana bullan,
jolla yhdenmukaistettiin kalenteri aurinkovuoden kanssa,
oli nimeltään Ugo Buoncompagni.

Suoraan sanoen en ole koskaan oikein ymmärtänyt tätä vanhan ja uuden ajanlaskun välistä suhdetta. Kun kuitenkin Venäjällä esim. on siirrytty tähän uuteen ajanlaskuun, mutta niin vaan kulkevat jotkut juhlat kolme viikkoa jäljessä. Eikö niitä juhlia ym. vastaavia voisi viettää nyt samaan aikaan kaikissa vastaavan ajanlaskun maissa. Vaikka olisiko niin että kaikki mahdolliset ajanlaskut ovat vain rikkautta eikä sekavuutta lainkaan. Eiväthän kristityt tätä palloa omista eivätkä tietyllä tavalla ajattelevat kristityt toisiin kristittyihin nähden senkään vertaa.

Tuolta paaviluettelostasi Lasse katselin näiden miesten alkuperäisiä nimiä. On tietenkin pitänytkin muuttaa nimi tuolle istuimelle siirtyessä toiseksi. Onhan virka toinen vaikkei aina ollutkaan erossa maallisesta. Ja voiko se koskaan ollakaan täysin siitä irrallaan. Joukossa kuitenkin on näitä historian kuuluja humusukuja myös.

Edellä kirjoittamiini paavien nimiin joitakin korjauksia;

Paavit:

Eleutherus > 175-189 (aiemmat vuosiluvut oli Evaristus paavin)
Gregorius > IX ... de`... 1227-1241, X ... de`... 1271-1276
Hadrianus > V ... de`... 1276
Hilarius > 461-468 (aiemmat vuosiluvut oli Hormisdas paavin)
Innocentius > XI Benedetto Odescalchi 1676-1689,
XIII (puuttui nimestä) 1721-1724
Klemens > VII ... de`...1523-1534
Leo > X ... de`... 1513-1521, XI ... de`... 1605
Pius > II ... de`... 1458-1464, III (puuttui nimestä) ... 1503,
IX ... Maria - Mastai-Ferrettin ... 1846-1878

Tänään klo 22 jälkeen tulee tämän YLE Radio 1:n iltauusintana
historiaohjelma, jossa on 1100-luvun paaveja esillä.
Muutenkin mielenkiintoinen, kertoen Suomen ja naapurimaiden
tuhannen vuoden takaisista ajoista. Paljon vuosilukuja,
joten uusintakuuntelukaan ei ole pahitteeksi...

Venäjän ortodoksinen kirkko ei suostunut siirtämään kirkkopyhiä vuonna 1917 eikä kirkkoa ole näköjään pakotettu pyhien siirtoon myöhemminkään.

Eilisessä Arvo Söderlundin ohjelmassa, joka käsitteli Novgorodin ruhtinaskunnan ja sen länsinaapurien välisiä suhteita, tuli mielenkiintoista tietoa 1100-luvulla toimineen paavi Aleksanteri kolmannen närkästyneestä suhtautumisesta tuon ajan varsinaissuomalaisiin, jotka eivät piitanneet tuon taivaallista Rooman kirkon levittämästä uskosta, kun novgorodilaiset eivät ahdistelleet, mutta ryhtyivät heti kuuliaisiksi uuden uskon kannattajiksi ja anomaan turvatakuita sveanmaalaisilta eli Rooman kirkolta, jos kokivat uhkaa idästä.

Niin, kyllä suomalaiset silloin 1100-luvulla olivat vuoroin kummankin
puolella, kuten Johannes eilen siitä radio-ohjelmasta lainasi.

Luin uuden kirjan;
Medicit - Renessanssivaltiaat Firenzessä / Ulla Britta Ramklint - Edita

Kirjassa sivulla 174 kerrotaan Lokakuun 8. päivänä 1582 Francesco
Medicin kuolemasta. Se on vuodelta väärin, pitäisi ilmeisesti olla
1587 kuten 8 sukutaulukossa on.
Sikäli vaan hyvin tämä väärä vuosiluku päivineen, että osuu juuri siihen
kalenteriuudistuksen aikaan kun kyseiset päivät poistettiin, siis hypättiin
kalenterissa yli. Tässä on vastausta tähän Marjan 29.2.08 esittämään
epätietoisuuteenkin. Kyllä se kalenteriuudistus pitäisi aueta lukemalla
huolella tänne kirjoittamaani. Voit Marja täsmentää kysymystä mikäli tarve.

En osaa lasseri täsmentää kysymystäni kunhan vain ihmettelen joitain asioita. Tällaista löysin Plutarkhokselta Caesarista ja ajanlaskusta. Ajattelin sen Sinua kiinnostavan. Varmaan jo tämän seikan tunnetkin, mutta laitan lainauksen silti tähän mukaan:

Plutarkhos kirjoitti:Ja kalenterin uudelleen järjestämisen ja ajanlaskuun vähitellen tulleiden virheiden poistamisen hän todella suoritti loppuun. Osoitti nerokkuutta, että hän puuttui tähän kysymykseen, jonka asiallinen ratkaisu tuli tuottamaan käytännössä mitä suurinta hyötyä. Jo vanhimpina aikoina vuoden määrääminen kuun kiertokausien perusteella oli tuottanut roomalaisten ajanlaskuun suurta sekavuutta, sillä näin ei pysytty aurinkovuoden puitteissa. Seuraus oli, että uhrien ja jumalien juhlien ajat vähitellen siirtyivät kohdaltaan ja lankesivat vallan vastakkaisiin vuodenaikoihin. Mutta vielä Caesarin aikanakin, jolloin aurinkovuosi oli otettu ajan perustaksi, virheet ajanlaskussa: vain harvat olivat siitä perillä, ja siitä perillä olevat papit lisäsivät äkkiä ja kenenkään odottamatta vuoteen sen tarvitseman karkauskuukauden, jota he sanoivat ”mercedoniukseksi”. Tämän karkauskuukauden lisäämisen sanotaan olevan kuningas Numan ansiota, mutta sekään ei voinut tasoittaa aurinkovuoden ja kuuvuoden eroa; tästä olen jo Numan elämäkerrassa maininnut. Caesar antoi tämän ajanlaskupulman etevimpien filosofien ja matemaatikkojen ratkaistavaksi, ja näiden tekemien parannusten perusteella hän laati oman, syvällisiin laskelmiin pohjautuvan ajanluvun, jota roomalaiset nykyään käyttävät ja jonka ansiosta heidän ajanlaskussaan on vähemmän virheitä kuin muilla kansoilla. Mutta tämäkin herätti hänen panettelijoissaan ja parjaajissaan tyytymättömyyttä. …

Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, suom. Kalle Suuronen, tarkistus, johdanto, selitykset Edwin Linkomies, (1955), 2.p., WSOY 1989, s. 255-256.

Vaikuttaa siltä, että paitsi tiede niin myös valta kuuluvat näihin ajanlaskukuvioihin. Minä tästä vallasta olen jotenkin enemmän kärryillä. Matematiikassa en kovin välkky ole koskaan ollut.

Niinpä kerrotaan; Jääkööt nimettömät esimerkit ihmisistä arvottomuuteensa.

Huomio kiinnitettäväkin aikatietämyksin tarkennettujen kalenterien
vähentyneisiin virheisiin.

Caesarin suorittama virheiden poistaminen ajanlaskuun oli asiallinen ja hyödyllinen.
Samoin oli noin 1600 vuoden kuluttua paavi Gregorius XIII mahdollistama,
aikatietämyksin tarkemmin suoritettu virheiden poistaminen ajanlaskusta.

Viimeisten vuosikymmenten aikana ajanmittaus ja maapallon suhteellinen
liike muihin taivaankappaleisiin on täsmentynyt millisekuntia tarkemmaksi.
Käytännössä ihmisille riittää päivän kulun seuraamiseen sekuntitarkkuus,
johon kellot aikamerkeistä tarkennetaan.

Tämän keskustelun otsikko, keskustelullani,
kiinnitänkin huomion kysymykseen kolmesta päivästä.

Useimmat (lähes kaikki) ihmiset eivät tiedosta noin kolmen päivän vajetta
kalenterissamme ajanlaskun (nyt 2008. vuosi) alusta
(kun vuoden alku on roomalaisten määrittelemä 1. tammikuuta).
Itselleni ei ketään ole asiaa suoraan opettanut, jonka tiedostin vuodesta
2000 esittämiäni lähteitä lukemalla ja tekemällä vähennys- ja yhteenlaskut
(vuosilla jako- ja kertolaskuja). Asian tiedostamista edisti tekemäni
ikikalenterihakemisto suomalaisten aakkosten avulla. Kun tiedostaa helpon
ikikalenterihakemistoni saa avaimen tiedostaa myös ne otsikon kolme päivää.

Yleisradion nykyinen toimitusjohtaja Mikael Jungner
tutustui ikikalenterihakemistooni,
ollessaan pääministeri Paavo Lipposen erityisavustaja,
josta sain tositteeksi kiitoskirjeen.

Kolmen päivän poliittisen (yhteisistä asioista päättäminen) merkityksen
ymmärsin heti (itseäni paremmat matematiikassa tiesi myös),
mutta yhä kysyn syytä; Miksi?

Tänään karkauspäivänä oli Tiedelinko-ohjelmassa toimittaja Minttu Heimovirta
haastatellut Helsingin yliopiston Almanakkatoimiston dosentti Heikki Ojaa.
Minttu esitteli myös karkauspäivän taustaa. Olisi voinut kysyä kun sanoi
että kalenteriin lisäys oli yli 10 päivää (gregoriaaninen uudistus),
että miten paljon tarkalleen?

Huomasin Tieteen Kuvalehden Keskiaika -liitteestä;
Bysantti eli Itä-Rooman keisarikunta,"jonka keskus oli Konstantinus Suuren 330 perustama Konstantinopoli -
nykyinen Istanbul - Euroopan ja Aasian rajalla."
...
"Bysantti tuhoutui, kun turkkilaiset valloittivat Konstantinopolin 29.5.1453."

Tämä on nyt 555 vuotta sitten, ja sikäli kun päivämäärä on vanhan ajanlaskun (va.) mukaan,
niin uuden ajanlaskumme (ua.) mukaan on ajankohta noin 9 päivää edempänä (kesäkuussa).

Mika Waltarin (19.9.1908 - 26.8.1979) 100-vuotis juhlavuosi on nyt 2008. Waltarin yli sadan teoksen joukosta
on laajimmalle ilmestynyt Sinuhe egyptiläinen (1945). Waltarilta 1940-luvun loppupuolelta 1950-luvulle ilmestyi
myös useampi historiallinen romaani, joissa kertoi mm; Konstantinopolin tuho (Johannes Angelos, 1952).
Waltarin sodan jälkeisen Euroopan kuvaa kartoittava; Lähdin Istanbuliin (1948), jota kertomusta en ole lukenut.

Sain kirjaston poistomyynnistä ostetuksi itselleni: WSOY - FACTA 2001, 24 osaisen tietokirjasarjan
< x 0,50 euroa = 12 eurolla.
Aakkostetut tietosanakirjaosat: 1-3 = 1981, 4 = 1982, 5-7 = 1983, 8-11 = 1984, 12-15 = 1985, 16-18 = 1986.
Hakemisto-osat: 19-20 = 1987.
Täydennysosat: 21 = 1990, 22 = 1994, 23 = 1998, 24 = 2001 (2000).

Ajanlasku (1 osa - sivu 212) yhteydessä lueteltu Gregoriaanisen ajanlaskun käyttöönotto eräissä maissa,
jotka kirjoitan tänne kaikki, joista osan olen tähän keskusteluun aikaisemmin kirjoittanutkin:

Italia, Espanja, Portugali, Puola .................. 15.10.1582
Ranska ............................................... 20.12.1582
Saksan, Sveitsin ja Alankomaiden kat. osat ........ 1583-84
Itävalta ...................................................... 1583
Unkari ................................................. 1.11.1587
Saksan protest. alueet ................................ 1.3.1700
Tanska .................................................. 1.3.1700
Sveitsin protest. alueet .............................. 12.1.1701
Iso-Britannia .......................................... 14.9.1752
Ruotsi-Suomi ........................................... 1.3.1753
Japani ................................................... 1.1.1873
Egypti ........................................................ 1875
Bulgaria ................................................. 1.4.1916
Neuvostoliitto ......................................... 14.2.1918
Jugoslavia .................................................... 1919
Romania ................................................ 14.4.1919
Kreikka ................................................. 23.3.1924
Turkki .................................................... 1.1.1927
Kiina ...................................................... 1.1.1929

Sain eilen poistomyynnistä Konstantinopolin tuhosta kertovan kirjan;
Johannes Angelos - (WSOY) 1952 kolmas painos 36.-51. tuhat - Mika Waltari >
"Hänen päiväkirjansa Konstantinopolin valloituksesta v. 1453 Kristuksen maailmanajan päättyessä"

Aiheesta kirjoitin 2.5.08 - 18:21 - Istanbul < Konstantinopoli < Bysantti

Kirja etenee päiväkirjamaisesti. Selailin sisältöä, jonka olen lukenut joskus vuosikymmeniä sitten...
Kirja alkaa: "Joulukuun 12. päivänä 1452.

Näin sinut ensimmäisen kerran ja puhuttelin sinua.
Oli kuin maanjäristys olisi käynyt ylitseni. Kaikki minussa myl-
lertyi, sydämeni haudat aukenivat enkä enää tuntenut itseäni.
Olin täyttänyt neljäkymmentä ja luulin ehtineeni elämäni
syksyyn.
Olin vaeltanut paljon, kokenut paljon ja elänyt monta elämää.
Jumala oli puhunut minulle monessa hahmossa, enkelit olivat
ilmestyneet minulle, mutta en ollut uskonut heitä.
Sinut nähdessäni uskoin, koska sellainen ihme saattoi tapahtua
minulle.
Näin sinut Sofian kirkon edessä, kupariporttien luona." ...

Tässä Johannes kertoo kohtaamastaan naisesta; Anna Notaras,
megadux Lukas Notaraksen tytär, jonka henkilöllisyys avautuu
vasta kirjaa pitkälle luettaessa (... s.- 108 - ...).

Kirjan lopussa Anna kuolee kun yrittää estää isänsä petosta,
ja isänsäkin kuolee poikinesa Johanneksen kahdella viimeisellä
päiväkirjasivulla (Toukokuun 30. päivänä 1453)...
Tämän jälkeen on vielä Loppulause (4 sivua), jonka kertoo
Johanneksen palvelija Manuel; Johanneksen kuoleman, "purppurasaappaissa".
Tämä purppurahan oli keisarien väri, ja siten symboloi hänen henkilöllisyyttä,
ja lainaus viittaa värin merkitykseen käytännössä Waltarin kuvaamana,
joka avautuu myös Tauno Palon laulusanoista - "puhdasta purppuraa"...

Kirjan viimeiset sanat kuvailee Konstantinopolin vallanneen sulttaanin ratkaisuja:
... "Myös Konstantinopoliin palasi koko joukko pakolaisia ja sult-
taani lupasi erikoisen suosionsa kaikille kreikkalaisille, jotka palai-
sivat ja pystyisivät todistamaan ylhäisen syntyperänsä. Muu-
tamia palasi ja heidän todistettuaan syntyperänsä heidät teloitet-
tiin viipymättä sultaanin käskystä. Sultaani armahti vain köyhää
kansaa. sallien sen ryhtyä tekemään työtä valtakunnan rikastutta-
miseksi kunkin oppimassa ammatissa. Myös oppineet maantie-
teilijät, historian tutkijat ja keisarin teknikot hän armahti palve-
lukseensa. Mutta filosofeja hän ei armahtanut."
Jatkan aiheesta...

Waltari oli itseäni hieman nuorempi julkaistessaan em. kirjan 1952 (noin 44 vuotias).
Sikäli päivät nyt osuu itselleni mielenkiintoisesti, että syntymäpäivääni 11.12. seuraavalla
päivällä alkaa kirja - (vanha ajanlasku) 12.12.1452 - (510 vuotta + ikäni = 555 vuotta)...

Sivulla 33; Joulukuun 23. päivänä 1452 Johanneksen päiväkirjassa Waltari kirjoittaa:
... "He elivät vuotta
6960 maailman luomisesta. Turkkilaiset taas vuotta 856 profeet-
tansa paosta. Mikä mieletön maailma. Vai olenko sydämessäni
vain liiaksi latinalainen." ...

6960 - 1452 = 5508 eKr.
En tiedä miten tämä vuosiluku on määritelty, sillä vasta myöhemmin oli sellainen
tarkka luomisen päivämäärä päätelty Raamatun kertomusten mukaan (ennen nykytietämystä).
Venäjällä oli kylläkin tämän suuntainen vuosikäytäntö vielä 1550-luvulla
(kun Agricola oli rauhanneuvotteluissa Moskovassa).

1452 - 856 = 596 jKr.
Islamin perustaja Muhammed (Mohammed, Allahin profeetta) eli n. 570-632 >
Avioitui ensimmäisen kerran 595 rikkaan lesken Khadid`z´an kanssa, johon otaksun
Waltarin vuosiluvullaan viittaavan.
Tosen kerran avioitui (ensimmäisen vaimon kuoltua) Ai`s´an kanssa,
jonka jälkeen otti myöhemmin lisäksi 11 vaimoa.
Siirtyi Mekasta Medinaan 622 ("pako").
Kukisti Mekan 630.
Pako syyskuussa 622, josta alkaa islamin ajanlasku
(käytännössä siirretty arabien uudenvuodenpäivään,
joka kristillisen ajanlaskun mukaan on 16.7.622).

Konstantinopolin valloittaja sulttaani Muhammed II (1451-1481 vallassa)
kuoli 52-vuotiaana ja oli valloittajana alle 25-vuotias.
Muhammed II rakennutti 1452 muutamassa kuukaudessa muutaman
kilometri päähän Konstantinopolista Rumeli Hissarin linnoituksen,
Bosborin länsirannalle (Bosborin-salmen kapein kohta),
joka linnoitus on yhä osittain säilyneenä.
Keisari esitti vastalauseensa, mutta Muhammed vastasi lyhyesti:
"Konstantinopolin muurien ulkopuolella valtakunta on minun omaisuuttani,
ja siellä minulla on oikeus toimia ja määräillä mieleni mukaan."
Lähde: WSOY 1981 > Josta kirjasta luettavissa valloituksen historiaa lisää:
Grimberg - Kansojen historia 10 - Renessanssi (kirjan alkuosa s.36).