YLE Radio 1

Maailmassa on harvoja sellaisia kirjailijoita, jotka ovat kyenneet jo elinaikanaan saamaan niin laajan yleisön ja kansainvälisen ymmärtämyksen, kuin Astrid Lindgren. Sikäli länsinaapuriemme tietyissä asioissa ylitsevuotava korrektius ilmeni väärässä paikassa, kun hänelle ei koskaan myönnetty Nobelin kirjallisuuspalkintoa.
Astrid Anna Emilia Ericsson syntyi Smoolannissa 14.11.1907 ja kuoli Tukholmassa 28.1.2002. Avioliiton Sture Lindgrenin kanssa hän solmi 1931, mutta alkuperäinen syy lähtöön Vimmerbystä oli vanhanaikainen: Astrid oli saanut yksinäisen lapsen vuonna -24. Sturen kanssa syntynyt tytär Karin aikanaan sairasvuoteeltaan keksi nimen Pippi Långstrump sankarittarelle, jota ei tarvinne kenellekään nykyaikana erikseen esitellä.
Astrid Lindgrenin fantasiamaailma oli laaja ja hänen kirjallisessa tuotannossaan oli vähänlaisesti ns.suoria jatkumoita. Oli tarinoita 1900-luvun alun Smoolannista (Eemeli, Marikki, Melukylän lapset, Rasmus ja kulkuri), uudemman ajan jollain tavoin normaalioletuksista vinksahtavaa kaupunkilaiskuvausta (Katto-Kassinen, Lotta på Bråkmakargatan), enenevässä määrin fantasiamaailmaan menevää (Peppi, Mio, Vejeni Leijonamieli, Ronja) ja aikamoinen määrä muitakin.
Kun Astrid elämänsä loppuvuosina valittiin vuoden ruotsalaiseksi, hän kommentoi palkintoa tuomaan tulleelle kruununprinsessa Victorialle: "Kuulkaas nyt: minä olen ikivanha, melkein sokea, puolikuuro ja täysin seko ja te valitsette minut vuoden ruotsalaiseksi. Sovitaanko, että pidetään huoli, ettei kukaan saa tietää..?"
[url=http://www.youtube.com/watch?v=MRTccSYvrnEVictoria vierailee Vimmerbyssä][/url]

lasser kirjoitti:Edellä esittelemästäni kirjasta joitakin netti-linkkejä:
Astrid Lindgren
Astrid Lindgrenin maailma
Vimmerby
Eemeli-elokuvien Kissankulma

Tätä linkkilistaa täydentäisin mieluusti muutamalla juutuuballa mainituista tv-sarjoista tai niiden pohjalta leikatuista leffoista. Suurin osa niistä oli Olle Hellbomin ohjauksia, eikä kysymys siitä, olisivatko nuo satuhahmot nousseet yhtä eläviksi ilman häntä, ole ollenkaan aiheeton.
Ns.humoristit ovat tehneet mainittuun palvelimeen omia näkemyksiään sarjoista, joten ihan pelkällä Astrid Lindgren-haulla ei tuohon hetteikköön kannata lähteä kahlailemaan, varsinkaan lasten kanssa.
Tässä on se "det enda riktiga Pippi":
Peppi karkuteillä
Joitakin vuosia sitten matkasin Ahvenanmeren yli suuren ja punaisen pienimmällä aluksella eli Ålandsfärjanilla ja vietimme aikusimatkustajien kanssa hauskoja hetkiä tätä videota katsellen (lapset peuhasivat pallomeressä, eli onko nykymuksuille liian hidastempoinen..?):
Eemeli
Tämä on henkilökohtainen suosikkini näistä maalaistarinoista (varmaan pitkälti Allan Edwallin mahtavasta näyttelijäntyöstä johtuen), jonka soisi tulevan taas jossain välissä telkkariuusintanakin:
Rasmus ja kulkuri
Tätä pidetään epookkikuvauksena yhdestä onnistuneimmista koskaan tehdyistä, kansainvälisessäkin vertailussa, vaikka tarinaa korostava pikkukaupungin sisäisen luokkataistelun kuvaus ehkä ei olekaan ollut Astridin alkuperäisidea:
Marikki
Lasse Hallströmin uralta ennen vuosia jenkkimenestysten parissa löytyy tällainen, niin ikään omaa aikaansa pieteetillä kuvaava episodikokonaisuus:
Melukylän lapset I
Melukylän lapset II
Melukylän lapset I&II
Tässä liu'utaan sitten hiukan lähemmäs modernia aikaa -ja kohdataan kaupunkifantasiahahmo, joka ainakin minua esikouluikäisenä kovasti ilahdutti:
Katto-Kassinen

Sitten suunnataan fantasiamaailmaan ja eletään kuolemankin yli, kirjailijan upeimman, vaikuttavimman ja varmasti myös eniten näkemyksiä jakavan teoksen myötä:
Veljeni Leijonamieli
Ja upean uran viimeinen suuri teos liikkui sekin jossain toisessa aikakaudessa:
Ronja ryövärintytär

Unohtuiko joku? Ihan varmasti. Mutta saahan niitä lisäillä...

Merkkipäivän kunniaksi Astridin tuotantoa luetaan tänään Rikhardinkadun kirjastossa ääneen maratoninomaisesti -ainakin suurimmalla osalla niistä kielistä, joilla kirjailijan valikoimaa Helsingin Kaupunginkirjaston valikoimasta löytyy.

Mää inhoon sitä saparopäätä ja sen pilkullista hevosta. Yli-ihmisenä itteensä pitävä näsäviisastelija. Sen pisamatkin on tehty tussilla.
Isästäänkin puhuu että se ois joku merikapteeni, vai mikä se oli. Voi olla ettei se ollu, ku joku spurku, mut häpee et tarvii keksiä joku tarina.

Tätä Astrid Lindgrenin syntymästä 100 vuotta tarinaa oli Matti Komulaisen
lähes kokosivun artikkeli Turun Sanomien Kulttuurissa perjantaina 9.11.2007.

Astrid Lindgren - Elämän kuvat / WSOY 2007 kirjasta oli pari pientä valokuvaa
ja iso värikuva, jossa Astrid 40 vuotta sitten oli Peppi Pitkätossun tv-kuvauksissa
Peppiä esittäneen rooliasuisen Inger Nilssonin kanssa.
Tätä sarjaahan esitettiin sittemmin 70-luvulla Suomessakin,
jota miehiä ja hevosta nostelevaa Peppiä oli hauska seurata.
Nyt 50 vuoden tuntumassa oleva Inger oli joitakin aikoja sitten
MTV:n aamuohjelmassa aikuisena ja pulskistuneena.
Ei olisi tunnistanut, mutta lapsenhymynsä osasi kasvojensa takaa tuntea.

Juutuubastahan tuo mainitsemasi haastattelukin löytyy, Astridin, Pepin, Tommyn ja Annikan vieraillessa Lennart Hylandin -kyllä, sama mies, joka aikanaan totesi selostuksessaan Ruotsin ensimmäisen lätkän maailmanmestaruuden ratketessa "den glider in...i mål..."- ohjelmassa Hylands hörna.

Oikeastaan Ronja ryövärintytär, tuo menneiden aikojen satumetsien selviytyjä, on aika huimasti kehitelty Pepin reinkarnaatio -vai oliko se sittenkin toisinpäin, eli Ronja jälleensyntyi Pepiksi, muttei enää päässytkään samalle fantasiatasolle..?