YLE Radio 1

Jospa kerrankin tulisi sellainen henkilökuva, jossa olisi hieman etäisyyttä kohteeseen. Ei kaikkea voi ottaa mukaan, valikointia näin ollen voi ja sopii toivoa. Hiljaiset hetket työpöydän äärellä tekisivät terää. Ei puskateatteria, kiitos! Lähemmäs dokumenttia ja hiljaisuutta. Jo etukäteen tuntuu siltä, että kuva käy päälle ja sanat vievät ojaan.

Kun tässä on oppi-isiksi kelpaavia vaikka Paul Schraderin oivat käsikirjoitukset, Spike Lee ja kumppanit, Scorsese ja koko komppania ranskalaisia sekä Bergman tuosta naapurista.

Toisaalta Taavi Kassila on joustava ja osaa käyttää taukoja ja etäännyttää, jos haluaa. Jospa Vuento katsoisi pari osaa Uudisraivaajasta, siitä alusta. Vaikka eipä silti kyllähän Vuento osaa. Näitä juttuja en vaan yleensä riennä teatteriin katsomaan, kun etukäteen jo tuntuu siltä, että näytelty eikä roolin sisäistäminen sieltä on tulossa eteen. Kovin ilkeää minulta, myönnän.

Marjan kansa täytyy olla samaa mieltä. Erityisesti taukojen käytöstä. Siinähän Urkki olikin mestari.

Kovat on paineet henkilöllä joka alkaa tehä elokuvaa niin tunnetusta suurmiehestä kun Kekkonen. Mallia kannattasi ottaa Timo Koivusalon tekemistä henkilö-elokuvista. Ja tehä sitten kaikki eri tavalla. Koivusalon henkilökuvat on täynnä ennalta arvattavata klisheetä, alleviivausta ja turhaa mahtipontisuutta. Kun osaa välttää kaiken mitä Koivusalon rainoissa on, on jo mahdollista tehä suurmieselokuva.

Luitko Marja sunnuntain lehestä tämän kirja-arvostelun kun kertoi U. Iivarin kirjottamasta kirjasta. Luuleepa ukko että kovasti oli tuttua asiata sinulle tässä suurten ikäluokkain asiata puivassa kirjassa. Monella tapaa ovat sodan jälkeiset polvet tämän maan rakentana, sano Pajamäet mitä lystäsivät.

Kekkosen lapsista oli otsikko ja kyllä sitä kaikki 45-50 syntyneet on omalla tavallansa semmosia olleet, isä aurinkoisen valvonnassa ponnistelleet isänmaan eteen.

Meikäläinen se hetken luuli että sinä Marja tuossa jutussa olet kun helle-hattu ja kaikki on päässä mutta taitaa olla Turku kumminkin vähän kaukana Kallion mäeltä. http://www.arsnet.net/ANJ.asp?viewID=179&peopleID=1012

Puliukko hyvä, olisi hauska, jos kuvassa olisin, mutta näin ei kuitenkaan ole. Nykyään kartan valokuvauskonetta ja pyrin aina olemaan jossain takana niin että päälaki vain näkyy.

Hesaria luin siten, että meni ilmeisesti pari sivua yhtenä, kun en juttua huomannut. Kuulin siitä kyllä, mutta meidän lehtemme oli jo roskiksissa.

Osku Pajamäellä on päähänpinttymänä suurten ikäluokkien rikollisuus, ts. oleminen yleensä. Tietenkin suuret ikäluokatkin ovat syyllistyneet moneen kuten sitä edeltävät sukupolvetkin. Kun minä hain töitä ja toimin free lance -hommissa ja osa-aikatyössä, niin koin ettei paikkoja ollut. Sitten äkisti niitä paikkoja tuli lisää, kun Suomi vaurastui. Nyt näillä paikoilla olevat koetaan tulppana, vaikka aikamoinen kierto on esim. minun alani johtavilla paikoilla ollut. Harva suurikäluokklainen siellä enää pomona istuu.

Kumma juttu Puliukkoseni, näin kun ajattelee kouluaikojaan, niin kaikki se kahdessa vuorossa koulun käyminen esim. tuntuu aivan normaalilta. Ei voi kaikesta narista, kun paremmasta ei edes tiedä.

Samoilla linjoilla ollaan tästä asiasta. Lehti-roskiksesta löytysi koko juttu vaan tästäkin alkua. http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Uu ... 5234301157

Muistista. Ensiksi olin kylän järjestämänä Raahen maatalousnäyttelyssä. Kylän koulukyydiautossäaoli lavan päällä kuomu ja lavalla penkit. Menomatkalla teki pahaa, istuin vuoroon takaovella ja yökötti. Yöllä Raahessa nukuttiin luokan lattialla makuupusseissa, valot vilahti ohimennessään kattoon. Sitten siellä oli sonnit ja lehmät kentällä, myös puhui UKK.

Sittemmin UKK-vitsit kiersi. Kunnes tuli 1956. Jostakin kumman syystä meidän lukioluokka olisi kannattanut Fagerholmia, ja kun kahdesta paikasta toiseen siirtyessä kuulimme tuloksen, oli syvä hiljaisuus.

'Jos Kekkonen kuolee'. Itselläni on paitsi Paasikiven muistelmat myös Kekkosen useilla salanimillä tekstejä. Meillä suomalaisilla on haku voimakkaisiin persooniin. Valitettavasti sellaiset ovat nyt hakusessa.

HS kertoi, että museovirasto on varannut 1,5 miljoonaa euroa Olavinlinnan, Hämeenlinnan ja UKK-museon (Tamminiemen) kunnostamiseen. Tamminiemi ei ole linna eikä palatsikaan eikä kuulu linnojen joukkoon.

Tamminiemi oli jo Kekkosen omasta mielestä metsäyhtiön työnjohtajan asunto. Hän kuitenkin viihtyi siellä -ja eihän se hassumpi merenrantakartano olekaan. Suorastaan sellainen, jota voisi koettaa kunnostaa johonkin ihan oikeaan käyttöönkin.
On ollut puhetta Taivallahden kylpylästä. Mitäpä, jos tuo hanke haudattaisiin ja kiinnitettäisiin voimavarat Tamminiemen kylpylään? Kekkosen kuuluisa sauna uima-altaineen ja meriuintimahdollisuuksineen olisi varmasti houkutteleva kohde niin kotimaisille kuin kansainvälisille kylpylävieraille ja yläkertaan kunnostettava kotiruokaa tarjoava illanviettoravintolaan voisi luoda erilaisia ohjelmallisia paketteja.

Kaiken kaikkiaan Tamminiemi olisi niin mahtava kokonaisuus, että vain suomalainen byrokratia ja taipumus liialliseen suojeluun voivat sen pilata. Linnoille osoitettuja määrärahoja Kekkos-kultin ylläpitoon ei missään tapauksessa saa haaskata senttiäkään.

Presitentti Halosen Kallion-asuntoon perustettakoon sitten matkustajakoti jos kerran ei saa päämiesten tönöt olla enää siinä käytössä missä ovat.

Tamminiemi on Museoviraston alainen museo. Päätös museosta Tamminiemeen tehtiin Kekkosen kuoleman yhteydessä. Silloin oli esillä myös toinen vaihtoehto, jotkut haikailivat paikkaa poliittisen historiantutkimuksen laitokseksi tai jotain siihen suuntaan. Itse kannatin tätä ajatusta. Minun mielestäni se olisi sopinut, mutta nyt kun paikka on museo, se on pidettävä myös kunnossa niin rakennuksena kuin toimivana museonakin. Eikä muutenkaan ole syytä olla hoitamatta rakennusta, joka ei ole jo vallan hajoamassa.

Paikan ihan oikea käyttö on ajatus, jota aina silloin tällöin kuulee. En kannattanut Tamminiemeä museoksi, mutta ei museokaan ole mikään oikeaa käyttöä vailla oleva olematon laitos.

Mutta kysymyshän on museon luonteesta sekä siitä, miltä momentilta sen ylläpitomäärärahat tulevat. Tamminiemi on, kuten me kaikki siellä käyneet tiedämme, aika pahasti henkilöpalvontaan kalskahtava museo, joka ei pienimmässäkään määrin vastaa sitä kansanmiehen imagokäsitystä, minkä UKK antoi ymmärtää omansa olevan. Eikä varmasti ole tarkoituksenmukaista osoittaa arvonantoa esim.Ilja Glazunovin "taiteelle" tai neuvostoliittolaisten humpuukimaakarien taloon jättämille matkamuistoille, jos mahdollisuus olisi muuhunkin.
Lisäksi tuo linnoille osoitettu määräraha on tarkoitettu historiallista merkitystä omaavien linnojen, kuten Turun linnan, Olavinlinnan, Hämeen linnan museoiden ylläpitoon tai Raaseporin tai Kuusiston raunioiden sortumisen estämiseen. Tamminientä ei missään mielessä voi pitää tällaisten kohteiden kanssa yhteismitallisena ja kun prioriteettijärjestys tulee, se ratkaisee. Kyse on vähän samasta ongelmasta, kuin Turun Forum Marinumissa, jossa oikeaa historiallista arvoa omaavien museolaivojen, kuten Sigynin ja Suomen Joutsenenkin kanssa samoista ylläpitomäärärahoista kisaavat totaalisen arvottomat puolisotilaallisen pursiseuran rantaroinat Keihässalmi ja Karjala -ellei niiden arvoksi lasketa sitä, ettei niihin UKK:n aikana tapahtuneesta rakentamisesta huolimatta asennettu neuvostoaseistusta...

Mitä Tamminiemen saunaan tulee, sehän on nykyäänkin vapaasti vuokrattavissa. Hintapyyntö tosin on melko messevä. Mutta huvittelua vartenhan se on rakennettukin...

Viestisi moxu hyvä on mielestäni ristiriitainen. Kun kirjoitat Turun merkittävistä säilytyskohteista ja rahasta sekä jostain roinasta, johon rahaa myös menee, niin eikö Tamminiemen sauna ole yksi roinaosa - muisto ja palvontapaikka Urkin saunailloille. Roina Neuvostoliitosta on valtiovierailuihin kuuluvaa aineistoa, jota vuosien myötä on kertynyt. En tiedä niiden näytteilläolosta, koska olen ollut tuossa museossa silloin kun se ei ollut vielä edes yleisölle avattu. Tuo roina kuuluu Urkin oloon presidenttinä, ulkopoliitikkona ja naapurisuhteiden vartijana. Glazunov oli 70-luvulla taiteilija, josta vain takahuoneissa kuiskittiin, että voi kauheaa. Eipä juuri kunnon arvostelua hänen töistään tullut silloin - en ainakaan itse muista - kun hänen töitään oli esillä koko Taidehalli täynnä.

Erikoista on jos tämmöselle ristiretkelle lähetään että joku porukka ryhtyy Kekkos-inhoaan kanavoimaan Tamminiemeen. Neuvostoliitossa häpäistiin tahallaan kirkot ja entisten johtajien jäljet kun piti jokasen valtaporukan saaha oma puumerkki historiaan ja nolata entisten teot. Suomen kansa tuskin tukea antaa jos presitentti Kekkosen koko elämänkaarelle tärkeä rakennus pilataan jonkun idealistisen tarpeen tähen ja aletaan muuttaa paikan arvokasta tunnelmata. Eikö niitä diskoteekeiksi muutettuja kirkkoja ja elokuvateattereita ole Helsinkin kaupungissakin ihan riittämiin, että saa tallukat käydä niissä pörhistelemässä edellä-kävijyydestään ylpeinä kun heille eilispäivä ei merkkaa mitään eikä mikään ole pyhää.

Ja mitä muihin linnoihin tulee, tiettävästi on U. Kekkonen suomalaisen poliitillisen historian kaikkein suurin merkkihenkilö jollasta ei liene vaikuttana yhdessäkään linnakolossissa tässä maassa joten aivan paikallaan on maksaa Tamminiemen ylläpito samoista rajoista kuin linnat

Olisi kuitenkin järkevää kanavoida UKK:n henkilökultin palvonnan ylläpito samoille talousinstansseille. Eli Lepikon torppa ja Tamminiemi samalta tililtä. Mieluusti vielä Mannerheimin kohdalla samaa ilmiötä edustava Louhisaari Askaisissa samaan pakettiin. Louhisaari on muuten hyvä esimerkki siitä, miten matkailukohteesta, joka perustuu yhden henkilön glorialle, on onnistuttu tekemään muutenkin kiinnostava tuote. Ei pitäisi olla ylivoimaista Tamminiemessäkään.
Mikä tahansa tie, UKK:n aikalaisilleen jättämää kansanmiehen imagoa tuskin häiritsisi tieto siitä, että Tamminiemessä toimisi ravintola tai kylpylä. Olen melko varma siitäkin, että jos Urkki olisi sattunut kulkemaan iloisessa seurueessa tuon muistomerkkilätäkkönsä ohi, hänkin olisi pulahtanut siihen vilvoittavalle jäähylle. Olipa taideteoksen luoja tuosta taiteen hyötykäytöstä mitä mieltä tahansa...

Mitä tulee muiden presidentaalisten asuntojen myöhempiin kohtaloihin, niin nehän ovat järjestäen olleet yksityisomaisuutta, jolle omistaja tai perikunta ovat saaneet tehdä, mitä mieli on tehnyt tai tekee. Poikkeuksina oikeastaan vain Koiviston synnyinkoti Turun Piispankadulla, joka on nykyään Turun Yliopiston tutkijanasuntona sekä valtion omistama lukaali Hesperiankadulla, joka on vuokrattu eläke-etuna Ahtisaarelle -tämä saa asua siinä halutessaan loppuelämänsä, vähän (mutta siis huom!tosi vähän) samaan tapaan, kuin UKK Tamminiemessä vuoden -81 jälkeen.

Suruviesti rouva Anita Hallaman edesmenosta lienee ilouutinen Suuren Johtajamme kannalta. Anita pääsi takaisin Urkin luo. Sydämen kieltä sydämelle.
RIP.

Huomasin tämän Anita Elisabeth Hallama (o.s. Weber) ilmoituksen
HS - Kuolleita sivulla 13.7.2008. > s. 1.3.1925 - k. 19.6.2008

Ilmoituksen yhteydessä oli ristin alaosassa Lotta Svärd -hakaristi.

Iltalehti 11.7.2008 - Tuula Nieminen kirjoitti siunaustilaisuudesta,
joka oli 10.7.2008.