Kun Petteri Sallinen -sinänsä kohtuullisen hyvä näyttelijä ja ihan kelpo ohjaajakin- joitakin vuosia sitten aloitteli teatterinjohtajanuraansa Teatteri Jurkassa, oli talossa vieraillut ohjaaja luullut puheita siitä, että siellä oli johtajakin, jonkinlaiseksi työpaikkahuumoriksi. Vieraileva ohjaaja ja johtaja kun olivat tavanneet vain ensi-illan jälkeisessä karonkassa.
Kokkolasta ei mitään ihmeempiä ole kuulunutkaan sen jälkeen, kun Salliset "vetäytyivät" sinne johtamaan Suomen mittapuussa keskisuurta kaupunginteatteria. Mikä kertoo siitä, etteivät he mitään maailmoja järisyttävää ole siellä aikaan saaneet. Vertaa vaikka Kristian Smedsin tai Heikki Kujanpään lyhyisiin, mutta hektisiin kausiin Kajaanissa ja Kuopiossa.
Mutta lehdistön kumppuun käyminen on aina virhe, joka kostautuu. Salliset saisivat olla iloisia osakseen saamastaan julkisuudesta -vaikka sitten huonojen kritiikkien muodossa. Eihän Helsingin Kaupunginteatterikaan ole mitenkään kärsinyt kritiikeissä kohtaamastaan torjunnasta -päinvastoin, esitysten täyttökate on suurempi, kuin ennen Sarkolan johtajakautta.
