YLE Radio 1

Johannes kirjoitti:Kultakuumeessa puhutaan nyt Jannen varjoon jääneestä Heino Kaskesta, joka niinikään kuoli 50 vuotta sitten. Yhtään erillistä Kaski-ohjelmaa konserteista puhumattakaan ei radiosta kuitenkaan tule.

Oi onnellinen on sydän joka rauhaa juoda saa
ja tuntee sen kesäyön...
Lauri Pohjanpään lyriikka Heino Kasken sävelin kuuluu monien suomalaisten kuorojen perusohjelmistoon. Siitä on sekä seka-että mieskuoroversiot.

Mutta varsinainen aihehan tässä langassa on tietenkin Heino Kaski, aiheetta Sibeliuksen varjoon jäänyt, tehokas sävelkielen käyttäjä. Nimenomaan miniatyyrisenä säveltäjänä Kaski lasketaan kuuluvaksi mm.Oskar Merikannon jalanjälkien tallaajiin. Varsinkin hänen helppotajuiset ja melodisesti vuolaat pianominiatyyrinsä nauttivat aikanaan suurta suosiota.
Kaski oli syntynyt Pielisjärvellä vuonna 1885 ja hänen kuolinajankohtansa tosiaan täsmäsi Sibeliuksen kanssa, eli tänään siitä on kulunut 50 vuotta. Kaski oli opiskellut mm.lukkari-urkurikoulussa jätettyään oppikoulun kesken ja kunnostautui myöhemmin mm.laulun ja soitonopettajana pystymättä koskaan keskittymään kokopäivätoimisesti sävellystyöhön. Hän oli lausahtanut jossain yhteydessä: "Mieluummin olisin työskennellyt yksinomaan säveltäjänä, mutta sellainen onni näyttää olevan suotu vain harvoille suomalaisille säveltäjille. Luonteeltaan raskaasta koulutyöstä johtunee, etten enää vanhempana ole keskittynyt orkesterimusiikkiin, josta aikaisemmin olin hyvin kiinnostunut".

Itselleni Kaski on tuttu lähes pelkästään muutaman sinänsä mainion kuoroteoksen perusteella. Olisi mukava, kun asiaan esim.YleRadio1:llä perehdyttäisiin vaikka vain puolellakin siitä volyymista, mikä Janne Suuren osaksi nyt on syydetty.

Aiheeseen näemmä palattiin:
http://www.yleradio1.fi/musiikki//id17920.shtml
Hyvä näinkin. Toivottavasti saamme uutta musiikillista elämystietoutta ja -tiedoitsevuutta sinällään muisteluita osakseen ansaitsevan musiikin luojan annista.

Myös Kasken h-molli sinfoniassa on jäljittelemätöntä melodista voimaa ja kauneutta joka tuo mieleen Schubertin.

Kaski oli lahjakas kotimainen säveltäjä jota ei yleensä lasketa taidemusiikkimme kaanoniin, mutta omasi kyvyn kirjoittaa tunteikkaita ja laulullisesti kiitollisia melodioita elegisissä yksinlauluissaan joiden melodiaa hän maustoi munnesävelin säestyksenä vellovat usein kolmijakoiset arpeggiot , joutui luopumaan ammattisäveltäjän urasta taloudellisten vaikeuksien ja opetustehtävien kuluttavuuden ja siitä koituvan rahkeiden riittämättömyyden takia, vaikka herätti huomiota suurena säveltäjälupauksena jo sangen nuorena sinfoniallaan joka jäi muutaman melodisilta ääriviivoiltaan klassisen kamarimusiikkiteoksen ohella sonaatissa huilulle ja pianolle hänen ainoaksi laajamuotoiseksi teoksekseen.


Kaski tunnetaan siitä että hän ignoroi ja oli allerginen teoreisoivalle kirjoituspöytämusiikille ja sävellysmenetelmille jotka ovat liian abstrakteja ja matemaattisia ilman tunnetta kirjoittaessaan aivan kuten toisinaan olemukseltaan lyyrinen Melartin lyydisessä sarjassa orkesterille tai marttinen uusromanttisissa teoksissaan välitömästi sydämeenkäyvää ja suoraan kuulijan sydämeen menevää ja usein ainakin elegisissä ja kansanomaisissa harmonisesti ja metrisesti yksinkertaisissa yksinlauluissaan usein eräänlaisen surumielisen kaipauksen kyllästämää musiikkia lomillaan kotiseutujensa maisemissa.

Sibeliushan sai nauttia valtion avusta, stipendeistä ja sävellyspalkinnoista ym. kun kaski joutui tekemään kokopäiväistä laulu-ja soitonopettajan tointa itsensä elättääkseen ja näin olemme mielckin ohella yhtä suurta sinfonikkoa köyhempiä. mutta tyydytään siihen mitä on.