YLE Radio 1

Mona Lisa / Donald Sasson / Ajatus Kirjat Gummerus Kustannus Oy / 2006 (2001) - http://www.ajatuskirjat.fi /
Suoraan ei pitkä osoite tallentunut, mutta em. linkin haun kautta kirja löytyy.
"Maailman tunnetuimman maalauksen tarina" (noin 500 vuoden).

Noin 95 vuotta sitten elokuussa 1911 Mona Lisa varastettiin Louvren taidemuseosta (avattu 1793)
ja "palautettu" takaisin Italiassa runsaan 2 vuoden jälkeen joulukuussa 1913.

Louvreen Mona Lisa siirrettiin Versailles'n kokoelmista 1797.
Alkujaan maalaus saapui Ranskaan kuningas Frans I:n kutsuttua Leonardo da Vincin (1452-1519) hoviinsa 1516.
Napoleon määräsi 1800 muotokuvan omaan makuhuoneeseensa Tuileries-palatsiin.
Keisariksi kruunattu Napoleon palautti Mona Lisan Loureen 1804.

50 vuotta sitten joulukuussa 1956
..."mies, heitti Mona Lisaa kivellä ja vahingoitti hiukan hänen olkapäätään."
Nyt,"Mona Lisa on Louvren kuudesta tuhannesta maalauksesta ainoa,
joka on luodinkestävän lasin suojaamassa vitriinissä".

"Mona Lisa lähti ensimmäiselle Euroopan ulkopuolelle suuntautuneelle matkalleen 14.12.1962" Yhdysvaltoihin
(sikäli mielenkiintooni; jotta synnyin täydenkuun aikaan muutamaa päivää aiemmin).
1974 Mona Lisa oli näytteillä Japanissa ja paluumatkallaan Moskovassa.

Kirja esitteli lukuisia Mona Lisan päälletulkintoja.
Itse en lähesty asiaan yhtenä totuutena, vaan päinvastoin usean näkemyksen kerrostumana:
Taustanaan usea päällekkäinen maisema yhteen sovitettuna.
Mona Lisan vaatetuskin kerroksinen, jollaisena näen hänet itsensäkin tunnetuin hymyineen.
En oleta hymyn muodostuneen "valokuvamaisesti", vaan usean hymytuntemuksen ilmentymien
yhteensovituksen tuloksena (kaikki em. ilmentymät ei todellisuudessa onnistu samanaikaisesti).

Leonardo on siis hienovaraisesti poistanut ja peittänyt osatotuuksia,
kuten "kulmakarvattomuus" ja läpikuultava huntu...
Tutunomaisuus löytyy näistä "meemeistä", jotka geenien tavoin siirtyy
sukupolvissa ja näemme Mona Lisassa itsemme menneisyyteen...

Kirjan nettisivuja mm:
http://www.cs.wisc.edu/computer-vision/ ... morph.html
http://www.monalisamania.com

Minulla on ollut jo vuosia Mona Lisa-juliste kotini seinällä, mutta tämän vuoden heinäkuussa näin itse maalauksen ensimmäistä kertaa, tarkalleen sanottuna 13.7. Pariisin matkalla. Pienen jonotuksen jälkeen pääsin katsomaan maalausta ihan edestä. Jatkuva ihmisvirta kulkee maalauksen ohi Louvressa.

Erikoinen maalaus on Mona Lisa. Työ kiehtoo ihmisiä. Naisen hymyä on tutkittu vuosisatoja, juuri hymy on eräs tekijä, miksi maalaus on niin kuuluisa. Tekijälle tämä työ oli ilmeisen läheinen. Jossain on muistaakseni esitetty, että maalaus liittyisi Leonardon äitisuhteeseen, "isättömälle" pojalle äiti oli kovin läheinen henkilö. Arvoituksellisuudesta ja erityisyydestä huolimatta työhön liittyy monta seikkaa, jotka ovat varsin yleisiä taidemaailmassa.

Kun maalaus tai mikä teos hyvänsä on kuulu, niin siihen voi kasautua erilaisia merkityskerrostumia. Työn tuhoamishalu on aina yllättävää ja erikoista. Yhtä yllättävää, on maalauksen merkityksen kasvaminen kaikesta siihen liittyvästä uhasta. Louvressa halutaan nähdä juuri tämä työ ja miksei haluttaisi. Varastaminen jäisi nykyään helposti yritykseksi tai ainakin se olisi paljon vaikeampaa (?) kuin 1900-luvun alussa. Muistaakseni Picasso kumppaneineen varasti jotain museosta ja palautti paikalleen myöhemmin. Kyse ei kuitenkaan arvattavasti ollut Mona Lisasta. Suurempi vaara on tuhoamishalu.

Varkauksia silti tapahtuu ja tekijöiden selvittäminen voi nykyäänkin olla vaikeaa. Työ voidaan myös viedä niin että maalaus tuhoutuu matkalla. Tämähän oli vaarana Norjassa. Kummallinen tapaus on selvitettävänä nyt Venäjällä. Ihmeellisiä ajatuksia katsojille tulee töiden ääressä. Tämän toteamiseen ei tarvitse matkata ulkomaillekaan. Yhden kesän vartiointi Ateneumissa riittää vallan hyvin.

Uskomattomalta tuntuisi, jos joku nykyään haluaisi pitää aitoa Mona Lisaa makuuhuoneensa seinällä. Napoleon sai tarpeekseen neljässä vuodessa. Hänelle tuli kenties tärkeämmäksi oma muotokuva tai joku muu keisariuteen liittyvä oman ajan maalaus.

Leonardosta oli kesän Historia-lehdessä 4/2006 historiakerrontaa,
jossa oli mukana myös maalausluettelonsa em. Mona Lisaa sivuten:
http://www.historialehti.fi

Tähän Mona Lisa -kirjaan sain lyhyemmän viitteen:
http://www.ajatuskirjat.fi/suomi/kirja.asp?KirjaID=1203

Napoleonista en tiedä, mutta kirjassa oli esitetty jotta maalaus
palautui "kruunauksen yhteydessä". Lieneekö syynä sitten
"keisarinnaksi" kohotettu Josephine tms. en tiedä...

Itse olen pitänyt seinälläni mielelläni pienoiskuvaa Mona Lisasta,
kuten kuvaa mm. eilen "löytyneeksi" kerrotun Huudon erästästä versiosta.
Erikoinen yhteensattuma kirjoittamani kanssa em. löytöuutinen, josta en ollut tietoinen kirjoittaessani.

La Gioconda/La Joconde eli Mona Lisahan on yksi maailmanhistorian hulppeimmista taidevitseistä. Se on nimittäin Leonardon omakuva. Hänellähän riitti huumorintaju tällaiseenkin...Mutta aikalaiset -sen paremmin, kuin myöhempien aikojen asiatuntijatkaan- eivät koskaan ole yksimielisesti saaneet tätä sinällään selkeää pikku juttua myönnetyksi itselleen.
Taulun näkeminen oli minulle aikanaan sen verran iso pettymys, etten oikein osaa pitää mainitsemisen arvoisena kaikkea sitä hässäkkää, mitä sen ympärillä on vuosisatojen mittaan ollut. Hymyyn Leonardo kätki pilkan kaikkia tulevia, hänen huumoriaan ymmärtämättömiä tahoja kohtaan.

Maritta Alander-Valtosen vetämässä Epookissa tuli eilen ohjelma "Tyttö, helmikorvakoru ja nykyajan tarinat". Toimittajan keskusteluvieraina olivat taidehistorioitsija Liisa Laajoki ja Euroopan historian professori Laura Kolbe. Heidän aiheensa ei pysähtynyt pelkästään hollantilaisen maalarin, Jan Vermeer van Delftin maalaukseen "Tyttö ja helmikorvakoru" vaan lisäksi käsiteltiin työstä fantasioidun, Tracy Chevalierin kirjaa, johon myös keskustelussa mukana ollut Peter Webberin elokuva "Tyttö ja helmikorvakoru" (Girl with a Pearl Earring, 2003) perustuu. Kyseinen Epookki uusitaan sunnuntaina klo 8.05-9.00.

Heti aluksi todettiin, että kyseinen Vermeerin maalaus 1600-luvulta on Pohjolan Mona Lisa. Tyttö ja helmikorvakoru on yhtä arvoituksellinen kuin Leonardon maalaus. Huomiota herättää jo sekin, että tytön taustalla ei ole mitään interiöörikuvausta, ei mitään merkkiä, miksi tämä tyttö on tässä tällaisessa asussa. Ohjelmassa kierrettiin maalausta, työn syntymisen ajan oloja, Hollannin merkitystä maana, jolla oli yhteyksiä ympäri maapallon ja toistaalta maana, jossa vallitsi myös senkinlaatuinen vapaamielisyys, että juutalaiset saattoivat muuttaa sinne vainoja muualta paetessaan. Vauras maa. Vaurautta osoittavat tässäkin työssä käytetyt värit ja tytön puku (kalliit kankaat). Kirjan ja elokuvan puitteissa puhuttiin myös siitä, onko niiden tarina 1600-luvun todellisuuteen vai meidän nykypäivän odotuksiimme liittyvää tarinaa. Kävin aikanaan katsomassa tuon elokuvan, koska Kallion Reiska sitä täällä filmiketjussa kehui. Arvelin elokuvan pyörivän ohjelmistossa vain muutaman viikon mutta toisin kävi. Se vaikutti niin pienen piirin leffalta mutta eipä ollutkaan.

En lainkaan Lasse hyvä ihmettele sitä, että pidät Mona Lisan kuvaa seinälläsi. Enkä Petrinkään valintaa. Tarkoitin aidon työn omistamisen halua, joka teiltä haikailunakin puuttuu. Napoleonilla nyt ei ollut tietenkään muuta mahdollisuutta kuin valita aito työ. Hän saattoi silti tehdä valinnan suhteen jotakin aika harvinaista, hän saattoi valita juuri tietyn aidon työn monen aidon työn joukosta.

Tein juttuani sen verran kauan, etten nähnyt vielä tuota moxun kirjoitusta. Leonardo on saattanut ajatella mitä vain. Sepä tässä onkin ollut jutun juurena. On kyllä erikoista, miksi juuri tämä työ ja juuri tuo hymy, on ihmisiä vuosisadat kiehtonut. Minua on hämmentänyt naisen ja maiseman yhdistelmä. Toisaalta et voi moxu tietää, mitä olisit ajatellut asiasta esim. 1900-luvun alussa!!! Joka tapauksessa on minun mielestäni se ainakin selvää, että jos työ yht'äkkiä vaikka katoaisi taivaan tuuliin, niin tyhjä paikka sen tilalla olisi ei vain Louvren seinällä vaan ihmisten mielissä.

Olet ihan oikeassa -ML on isompi taulu, kuin ensinäkemältä luulisi... (Vrt.esim.Kari Suomalaisen UKK-pilapiirrokseen keväältä 1956.)

Toisaalta Louvre on niin runsas kokoelma erilaisia taide-esineitä, että sitä tällaisen alan ei-ammattilaisen turistin on vaikea kerralla sulattaa. Joconde voisi olla tehokkaampi jossain muussa ympäristössä, jossa kaikki se taiteen paljous ei olisi "kaatumassa" niskaan. No, voi olla, että itsekin olisin toista mieltä tästä asiasta, jos nyt matkaisin Pariisiin ja menisin Louvreen -edellinen (ainoa) käyntini siellä on niinkin tuore, kuin vuodelta 1990...

Katsoin Napoleon-kuvakirjasta tarkempaa:

"Bonaparte oli saavuttanut elinikäisen diktaattorin aseman.
Seuraavana askeleena oli perinnöllinen monarkia.
...Senaatti toukokuun 18. pnä 1804 julisti ensimmäisen konsulin
'Ranskalaisten keisariksi Jumalan armosta ja Tasavallan perustuslain nojalla'.
...Kansanäänestys,...siunasi tapahtuneen tosiasian.
Ja joulukuun 2. pnä pidettiin Pariisin Notre Dame'ssa kruunajaiset.
...Joulukuun puolivälissä 1809 allekirjoitettiin Napoleonin ja Josephine'in
välinen avioerosopimus."

Miniatyyrimuotokuva kreivitär Maria Walewskasta löydettiin Napoleonin
hylkäämistä vaunuista Waterloon tappion jälkeen. Olivat tavanneet
"Varsovassa, lokakuun 13 päivänä 1806" (22-vuotias ja 37-vuotias).
"Lyhyestä romanssista syntyi poika."

Tästä muualla kertomassani kirjassa Maria Magdaleenan arvoitus / Laurence Gardner:

Oli myös kerrontaa Mona Lisasta; mm. Leonardon guassi- ja musteluonnos
Mona Lisa -maalausta varten (alaston vartalo).
Tässä kirjassa Mona Lisaa; "vaurioitettiin hapolla 1956... Viilleltiin veitsellä 1960-luvulla."
Ja Napoleonista; "Kun hän joutui lähtemään maanpakoon vuonna 1815,
Lisa palasi Louvreen." Em. hieman toisin aiemmassa kirjaesittelyssäni.
Leonardon seinämaalaus Pyhä ehtoollinen oli myös seikkaperäisesti esiteltynä.
Kuten ne kohdehenkilöt, joita kopiosta arvuuttelin siellä Sinebryhoffin museokäynnilläni...
Näin sen Ylen tv-uusinnan tästä äskettäin, jota tarkemmin oli nämä
maalauksen "korjaamiset" tässä kirjassa esillä...
Itse "desposyni" ts. Jeesuksen ja Magdaleenan "sukuyhteys" Daavin kuningassukulinjaan
sekä heidän "lastensa sukujatkumo" oli monipuolisesti esitetty.
Joten suosittelen em. Leonardo-kerronnan lisänä edelleen myös
Jeesus-aiheesta kiinnostuneille kirjaan tutustumista.

Nyt sitä saa, siis tätä 1.9. kertomaani Historia -lehteä 4/2006,
missä mm. mukana se artikkeli Leonardo da Vincistä http://www.historialehti.fi .

Lehteä jakoi ilmaiseksi viikonloppuna Aboa Vetuksen museomyymälä Laurentius http://www.aboavetusarsnova.fi .

Lehdessä oli myös kerrontaa em. museosta, mutta lienee näiden kymmenien (pinot museossa)
ilmaislehtien (myyntihinta 5,90 e) taustalla se "painovirhe" pääkirjoituksessa;
..."Viikinkien miekkoja on näytillä Turun Aboa Vetus-museossa."
Näinhän ei ole, vaan lienee ne miekat Lahden historiallisessa museossa,
jonka mainosesite oli samassa lehdessä takalehdellä.
Lehdessä myös artikkeli "viikinkimiekoista".
Olen nähnyt sellaisen "keskiaikaisen" miekan ennallistuksen Halikon kesänäyttelyssä (ns. "Gisellin miekka").