YLE Radio 1

Mika Waltarin 100-vuotispäivä on (tänään) 19.9.2008 mutta Waltarille ei ole vieläkään omistettu omaa ketjua: hyi meitä!

Waltarin monipuolisuutta on kehuttu kaikkialla, myös YLE Radio 1 -keskusteluissa, kuten KIrjaklassikoissa, mutta yllätyksellisemmissäkin yhteyksissä. Lähes jokaisella lukevalla suomalaisella on omat Waltari-suosikkinsa.

Waltari on ajalta, jolloin kirjailijoiden vielä katsottiin sanovan jotain painokasta ja vakavaa, kuten Putte Wilhelmsson jokin aika sitten ironisoi. Ihan vakavasti: moni on kiistatta saanut Waltarilta paljon:

Mikä on Waltarin tärkein anti Ykkösen kuuntelijoille?

Muistan lapsuuskodin Waltari-hyllystä paksun keltakantisen opuksen, jota nuorena myös luin. Mikään muu Waltarin kirja ei toiminut kuten tuo Pienoisromaanit, johon Waltari itse kokosi parhaan lyhyen prooosansa, 13 pitkää novellia. Tuosta kirjasta ei ole koskaan otettu uusintapainosta, mutta novellit ovat toki ilmestyneet eri kokoelmissa hieman erilaisina yhdistelminä.

Lisäasiaa: Waltarin 100-vuotisjuhlasivut

Olisin tämän kirjoittanut Syntymäpäiväsankari ohjelmakeskusteluun,
mutta nyt tähän kun on jo kaksi aiheesta avattua vaihtoehtoa.

Tänään siis Mika Waltarin (19.9.1908-26.8.1979) syntymän 100-vuotispäivä.

Alkuvuodesta HS:ssa julkaistiin Mika Waltarin syntymän 100-vuotta juhlavuoden
mitalisuunnittelukilpailu avoimena, johon itsekin luonnostelin ehdotuksen
24.3.2008 ja kilpailuun postitin.

Sanallinen hahmotelma siitä luonnoksestani:

Ympyrä, jonka sisälle 12-kulmio. 12 kulmaa ja niiden välit tasavälein jaettuna,
(12-kulmiosta jakoviivoilla ympyrään); 12 + 12x7 = 96 johon + 4 = 100.
Ne 4 lisäväliä saadaan kun ylä- ja alakulmaan, sekä kahteen sivukulmaan yhdistetään
(uuteen muotoon) kolmen viivan kaksi väliä, M ts. W -viivoituksin
(Mika Waltari = M W -kirjaimet vastakkain katsottuina).
M W -kirjaimet sijoitin myös isompina 12-kulmion sisäkeskiöön
(kääntäen samat kirjaimet), sekä M -kirjaimen päälle ja alle 001,
sekä W -kirjaimen päälle ja alle 100; jotka kääntäenkin antaa
luvut 001-100 (numero 1 kääntäen symmetrisenä) - Mika Waltarin syntymän vuodet.

Lukupiirissä on ensi maanantaina Waltarin - Sinuhe egyptiläinen,
jonka toivoakseni kuulen. Tänään kuultiin se Virkkusen muistoksi
lähetetyy Waltari aiheinen ohjelmamuutos, joka vaihdettu Tarleenan
Waltari aiheinen haastattelu sitten viikon kuluttua kuultaneen.

Mika Waltari oli käyttötekstin luoja sanan varsinaisimmassa merkityksessä. Hänen kynästään irtosi niin proosaa, draamaa, propagandaa kuin riimejäkin. Historialliset romaanitkaan eivät ole hirivittävän raskaslukuisia juuri tästä syystä; Waltari tiesi, miten kirjoitetaan tekstiä, joka jaksetaan lukea kyllästymättä ja jossa on kuulijan koukuttavia jippoja.
Näytelmäkirjailijana Waltari oli käyttödramaatikko, jos kuka. Esim.Rakas lurjus syntyi aikanaan tilaustyönä Jopi Rinteen auton mittojen mukaan. Gabriel tule takaisin lienee yksi kaikkien aikojen esitetyimmistä suomalaisista näytelmäteksteistä ja muitakin hyviä on.
Jopa tämän viikon Aku Ankka on hienosti ilmaissut kunnioituksensa Waltaria kohtaan.

Elävän arkiston aihepaketti Waltari-teemasta näyttää tältä: http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=23&t=271
Ja Helsingin kaupunginkirjaston tältä: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/Uutiset/Uut ... 920b24ca6f
Tapahtumia löytyy jatkossakin: http://www.hel2.fi/waltari100/

MaraKatti kirjoitti:Voitaisiinko ajatella että,,,,,

- sadan vuoden päästä Sinuhe Egyptiläistä voitaisiin kuunnella interneteitse,,,,,

Toivoo MaraKatti

Ihan varmasti. Onhan se jo nyt Ylen arkistossa. Tosin ei vielä julkisessa jakelussa tämän isompina annoksina:
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=23&t=271&a=4367
Digikirjakin on jo realismia -kenties jatkossa isommassakin mittapuussa.

moxu kirjoitti: Gabriel tule takaisin lienee yksi kaikkien aikojen esitetyimmistä suomalaisista näytelmäteksteistä ja muitakin hyviä on.

Omena putoaa on hauskempi.

Kirjoitin maanantaina Waltarista Lukupiirissä.
Siinä sunnuntain dokumentissahan olivat myös
lukupiiriläiset Juha Ja Tarleena lavaste-esiintymisellään mukana.
Tästä oli myös lehtitiedossani, mutta samansuuntainen esittely HS:n
sivulla lyhyempänä 21.9.2008 oli tästä maininnan jättänyt pois.

Waltarista muutenkin nyt paljon kirjoitettu mm. HS 19.9.2008
liki koko kultturisivu ja takana kokosivulla Waltarin kirjaesittelyä.
Tässä oli myös kuva siitä uudesta Tunturikadun muistolaatasta.
Muistolaatta Helsingissä on myös "syntymäkotinsa paikalla Saariniemenkadulla vuodesta 1983".
Töölössä "Waltarin muistomerkki, Veikko Hirvimäen kuningasajatus" - "kirjailijan nimikkopuistossa"
vuodelta "1985".
HS 19.9.2008 oli myös kuolleita -kirjoitus; "Henkevä journalisti oli Mika Waltarin muusa"
(päätoimittaja Helena [Leena] Ilmari).

HS 14.9.2008 oli Ateneum näyttelyn (Mika Waltari ja taiteilijaystävät 19.9.2008-18.1.2009)
Waltarin historiakuvaa - tauluripustus, sekä toisella sivulla kertomus; "Waltari poltti viimeisen romaaninsa".
HS 14.9.2008 esiteltiin myös sivulla lukijoiden Sinuhe ja muiden Waltarin kirjojen muistoja.

HS 20.9.2008 oli myös Waltarin taidenäyttelystä kuvaesittelyä.
HS 20.9.2008 50 vuotta sitten kuvassa akateemikko Waltari oli 50-vuotiaana.
HS 20.9.2008 MTV3 esittelyssä oli dokumentti vuodelta 1982, jossa tekstiä Waltari-mitalista;
"Nöyryys - intohimo". Waltarin sanoin; "Ilman sisäistä nöyryyttä kukaan ei voi kasvaa merkittäväksi taiteilijaksi.
Ilman intohimoa hän taas ei voi toteuttaa luovaa tarvettaan."

Tästä moxun tapahtumia linkistä oli Helsingin kaupunginmuseon asiakaslehti Sofia 2/2008 esittely
valokuvanäyttelystä "Mika Waltarin jäljillä", Sofiankadulla 28.9.2008 asti jne. - vapaa pääsy. >
http://www.helsinginkaupunginmuseo.fi

Tässä YLE Radio 1:n Kirjakerhossa ensi perjantaina ja lauantaina on siis Tarleena Sammalkorven haastattelussa
kirjailija Panu Rajala jolta nyt syksyllä tulossa uusi Waltari -kirja.
Panu Rajala oli myös haastateltavana Seura 37/2008 lehdessä, jossa oli Waltarista kirjoitusta kuudella sivulla.
Tämän artikkelin; "Yksinäisen miehen vaimo" kuvituksena oli Waltarien perhekuvitusta.
Näistä kuvista päättelen, että Waltareilla oli vielä 1954 (uudenvuodenkuva) läheinen suhde siis intiimi sellainen.
Myöhemmissä kuvissa tulkitsen puolisoden ilmeitä siten, ettei heillä enää olisi ollut niin läheistä intiimiä suhdetta.
Ei Waltari kuulemma ole vaimostaan julki yksityisyyttänsä kertonut, joten asia on vain otaksumaani.
Artikkelissa mainittiin myös, että Waltarien nuoruuden kirjeenvaihto olisi yhä julkaisematta.
Saanemme näitäkin kirjeitä nähtäväksemme kun nuorempi sukupolvi perii jäämistöä edelleen.

Tänään lähetettiin se Panu Rajalan haastattelu Kirjakerhossa,
jossa keskusteltiin Mika Waltarista.
Näin KirjaIN-lehden 3/2008 - numero 9 ( http://www.kirjain.info/ ),
jossa oli liittenä Turun Kirjamessujen messuopas > http://www.kirjamessut.fi/ .

"Kirjailija Panu Rajala:
Unio Mystica - Mika Waltarin
elämä ja teokset (WSOY)
Agrigola-lavalla
perjantaina 3.10. klo 14.30" - 15.00.

"Sunnuntai 5.10.2008" -
"Kokoustila 3 12.00-13.30
Mika Waltari ja Välimeri -seminaari. Keskustelijoina esseisti Leif Salmén,
kirjailija Panu Rajala ja professori Tuomo Melasuo, professori Leena Kirstinä.
Puheenjohtajana toimittaja Esa Aalas
Järjestäjä: Mika Waltari -seura"

Turun Kirjamessuilla myös "Yleisradio B/58" osastolla -
"YLE Radio Yksi, YLE Teema, YLE Turun Radio" - "mukana mediabussi".

Olen selaillut tätä Panu Rajalan uutta Mika Waltari -kirjaa,
jossa sivuja on pitkälti yli puolentuhannen.
Sivuilla oli myös useita valokuvia Waltarien perheestä.

Olisi toivottavaa, että Waltarista ja muistakin merkkihenkilöistämme,
tehtäisiin kattavat valokuvakirjat.
Kirjassa ei siten tarvitsisi olla kohdetekstejä enempää tarinaa,
mutta edustava otos kuvahistoriaa kotikansioista toisi kohteensa
monitasoisesti esille.

Tietysti näkemys on katsojan silmin, mutta olettaisin itsekin kykeneväni
valitsemaan mielenkiintoista aineistoa mikäli siihen tarjoituisi mahdollisuus.

Näitä kuvakirjojahan on nyt paljon luonto- ja maisema-aiheisina,
mutta henkilökuvakirjat ovat harvinaisia.
Ainahan puhutaan, että kotikuvat pitäisi saada järjestetyiksi,
siis emmekö ole merkkihenkilöillemme tämän kuvaesittelyn velvolliset suorittamaan.
Tietysti kuvilla on oikeudenhaltijansa, mutta hyvällä tarkoituksella luvat olisi saatavissa
kun työn tekisivät laadukkaasti jotkin tunnetuista kustantajistamme.

Waltari asusteli mummoni naapuritalossa aikoinaan tunturikadulla

Salon kirjastossa on kuvataidenäyttely 18. - 31.5.2009:
"Kaipuu Niilille 30 vuotta Mika Waltarin kuolemasta -
Kolme näkemystä Sinuhesta (kolme naistaiteilijaa).
Avajaisissa: "Laurinsalissa 18.5.2009 klo 18.00
´Erilainen Waltari´- kirjailija Juri Nummelin luennoi
Mika Waltarin kauhuromaaneista ja runoista
itämaista tanssia" (naistanssija).
Laurinsali on Salon pääkirjaston pääovesta
oikealle alas portaita - kellarihuoneistossa.

Tämä 18.5. on myös se museopäivä, jolloin vuosittain
pääsee useisiin museoihin ilmaiseksi aukioloaikana.