YLE Radio 1

Liisa Autio kirjoitti:Tänään kuutioin aivan oikein, uhrasin kamarikuoron isossa kirkossa (siellä kolme muuta tanakkaa alttoa) ja satsasin kirkkokuoron sopraanoon kahdessa pikkukirkossa. Oikein tein, olin tarpeen, mieleni on hyvä.

Tuota-noin. Asiahan ei tietysti minulle kuulu, mutta miten ja mille jumalhahmolle kamarikuoron uhrasit? Entä kuutioinnin tarkoitus? Tai ehkä kuoroharrastajilla on jokin oma kielensä, jota meidän asiaan tuntemattomien ulkopuolisten ei pitäisi edes yrittää ymmärtää.

Ikävää, että teillä siellä Nokialla pääsivät "puurot sekaantumaan velleihin", vai miten sen nyt kauniisti ilmaisisi. Meillä täällä Keski-Uudellamaalla oli vähän vastaavanlainen tilanne lokakuussa viime vuonna, kun vesitorniin oli vuotanut katolta linnunkakkaa. Asia oli havaittu alkuviikosta ja "jo" perjantaina siitä asukkaille tiedotettiin. En kyllä ymmärrä, miksi tietoa silloin pantattiin, vähemmällä mielipahalla olisi päästy rehellisellä tiedotuksella. Jonkin aikaa keitin vedet kahdesti, kuten täällä suositeltiin, mutta kovin montaa päivää en viitsinyt sähköä veden pitkäaikaiseen kuumentamiseen tuhlata.
Täällä tilanne oli ohi muutamassa päivässä ja pahemmilta seurauksiltakin säästyttiin, toivottavasti siellä Nokiallakin. Olisi myös suotavaa, että tapaus tutkittaisiin perinpohjin ja virheistä otettaisiin opiksi muuallakin.

Laulu on kaunis sana, Ernesti. Ennen vanhaan laulettiin koulussa ja kodeissa. Jokaisella ihmisellä on jokin lahja, peritty tai lapsena harjaannutettu. Yhäkin lasten ykkösen lauantaiohjelmassa valtaosa musiikin lumoihin kasvavia on eniten Oulun seudulta. Myös iso ero on kirkkokansan veisuulla - körtit rytmillä ja nuotilla.

Se on syntiä, jos on saanut lahjan eikä sitä käytä (Seija-Sisko Raitio). Olet vielä nuori, Ernesti. Joko olet oivaltanut omat lahjasi? Ehkä ruuanlaitto, ehkä heiluvien oksien katselu?

Omani testattiin koulussa, hirveintä oli kotitalous. Nyt ostaminen ja kokkaaminen on tärkeää. Olin alle neljän oppinut lukemaan ja auttavasti nuotit. Olin syyttäni koulussa välkky, mitä piilottelin.

Äänialani on kolme oktaavia, hiukka päälle. Raskainta laulaa on iänaikainen alttoni, joka kiipeilee breikkipaikassani. Sopraano soi heleimmin, se sunnuntaista pikkukirkoissa. Seija-ystäväni halasi minut kahdesti (kahvitti meidät ja kiitti vielä maanantaina viimeisessä vesijumpassa.

Itseäni kiinnostavat nyt kaikki kaksi lapsenlasta. Toinen on perinyt käden taidot, toisella kamppailevat baletti ja musiikki. Epäilen suuresti, että jälkimmäinen voittaa. Mummun mielestä molemmat niin kauniita.

Laulu on kaunis sana ja kaunista laulua on mukava kuunnella.

Liisa Autio kirjoitti:Se on syntiä, jos on saanut lahjan eikä sitä käytä (Seija-Sisko Raitio). Olet vielä nuori, Ernesti. Joko olet oivaltanut omat lahjasi? Ehkä ruuanlaitto, ehkä heiluvien oksien katselu?

Silloin tällöin kyllä lauleskelen, mutta yleensä pidän huolen, ettei mikään elollinen joudu "taiteestani" kärsimään. Tiesin kyllä jo aiemminkin, että tulkintani ovat enemmänkin "melkein" kuin "täysin" nuotistoa seuraavia, mutta silmäni, vai pitäisikö sanoa: korvani aukenivat, kun äänitin pätkän laulantaani ja sen jälkeenpäin kuuntelin. Kauheaa, eihän se ollut edes melkein! Ehkä joukossa oli pari oikeaakin nuottia (vai mitä ne nyt ovat), mutta yleisvaikutelma oli viiltävä.
Väittävät, että meistä "omin sävelin" laulavistakin saisi oikeanlaisin harjoituksin jokseenkin laulutaitoisia. Ajatus on hautumassa, kenties vielä joskus lähden kurssittamaan itseäni. Eihän minusta mitään idolia tarvisi tulla, riittäisi, että yhteislaulutilaisuuksissa suusta ei tulisi pelkkää soraääntä.
Laulakaa siis kaikki, joilla siihen on lahja. Minä kuuntelen (ehkä hieman kateisena) - ja nautin.

Valittiin siis sanaksi äiti 367 ehdotuksella, joka aamutelevisiossa kerrottu.
Tarkemmin alasivu 1:n linkistä "uutiset".
Myös briteillä oli aiemmassa kilpailussaan voittajana "mother".
Äiti substantiivi oli taajuussanakirjan järjestyksessä 263.

Oli 3837 ehdotusta 1418 eri sanalle.
Kas vaan sihteeristön puheenjohtajaa (ym.),
joka ei ollut listalle mahduttanut hänelle ehdottamaani O -sanaa,
vaan olipa siinä listassa "paikkaa" edeltäen sana "nussia" liekö se ollut
sanasihteeristön tarkoitus sananikin kohdalla...

seuraavina äidin jälkeen olivat sanat:
- rakkaus 271 - rakas 152 - kiitos 75 - lumi 55 - kaunis 39 - kulta 38
- usva 32 - aamu 29 - koti 27 ...

Virsikirja sanasta sanaan lähdekirja antaa viitteitä äidille:
Äiti> 28:5. 66:3. 197:4. 323:3. 402:6. 431:1. 446:4. 466:5-6. 497:1. 524:3.
Äidin onni> 466:5. Äidin rinta> 19:4. Äidin sydän> 28:2. 52:3. 395:2.
Äidin työ> 466:5. Äidin vaiva> 466:5. Äiti maa> 455:4.
Äidinkieli> 585:2. Äidinkohtu> 270:2.
Herran äiti> 51:3. 52. 53. Siunata äitiä> 467:1. 492:2. 500:2. Tulla Herran äidiksi> 53:1.

Ei äitiä ilman isää, eikä yhtäkään lasta.

Neljäs käsky: kunnioita ja rakasta isääsi ja äitiäsi... Kunnioitin äitiä, mutta ennen kaikkea rakastin isää. Nyt ovat molemmat menneet edes, mutta lapsi - siis lapseni lapsi - on tärkein maailmassa.

Kumpikaan ei toivo jouluksi mitään tavaraa, vain varalta rahaa tilille.

Sekä isältä että äidiltä upea perintö: nuottikorvat.

Lisään tähän suorat linkit em. kilpailun lopputuloksen esittely:
http://www.utu.fi/agricola2007/uutiset/ ... ennut.html

Sekä lista kaikista hyväksytyistä ehdotuksista aakkostettuina, ehdotusmäärän mukaisesti:
http://www.utu.fi/agricola2007/tapahtum ... lokset.doc

Ylempi linkkini esittelystä jäi "utun" etusivulle, joten kirjoitan sen uudestaan:
http://www.utu.fi/agricola2007/uutiset/ ... ennut.html

Kirjoitan tähän ehdotetut sanat tiiviimmin. Laitan (sulkuihin) sanat
joihin on listauksessa oikeinkirjoitukseen punainen alleviivaus.
Kun on ((kaksoissulut)) niin on kyseessä vihreä alleviivaus,
joka kertoneen sanan toisenlaisestakin käytöstä.
Sitten [sulku] kertoo sanalle jonkin lisäselityksen tai on useampi erillinen sana.
Kaikki sanat on kirjoitettuna pienillä kirjaimilla. Numerot ovat ehdotusten määrä.
Joissakin yksittäisissä sanoissa on sulussa (huom.) joka on listauksessa
saanut merkinnän 0 -ehdotusta,
joka merkinnee henkilötietojen puutetta tai mahdollisesti toista ehdotusta.

367> äiti 271> rakkaus 152> rakas 75> kiitos 55> lumi 39> kaunis 38> kulta
32> usva 29> aamu 27> koti 26> aava 24> anteeksi unelma 23> kielo
20> aamu kaste suvi vauva 19> halla suomi 18> ihana onni 17> suloinen
15> aurinko ilo perkele rakastan taivas 14> kaipaus lempi sale sauna tuuli
13> aalto lumihiutale 12> helmi illalla ilta metsä rakkaani
11> aamu-usva enkeli hiljaisuus lapsi mummo suvituuli
10> isänmaa joutsen pumpuli sammal suudelma ystävä
9> aamurusko kuulas päivänsäde sateenkaari sinä
8> aamuaurinko armas iltarusko kultaseni kyynel lemmikki lämpimämpi
maailma pillu poutapilvi sininen vadelma ystävyys
7> elämä hallanvaara hellyys hellä kotimaa laulu mansikka rakastaa
ruska sisu toivo tuulahdus
6> armo auer hääyöaie kaiho kesä kissankello nainen ruusu sielu sydän tähtitaivas
5> aamuauer alava haave halaus heleä helinä hymy höyhen ilmainen (isi)
kaisla kastehelmi kauneus kissa koivu lampi liplatus mummi mummu
nuppu rauha solina saukko ulpukka uni
4> aamunkoi aapinen auringonlasku hallava joulu kaamos kaipuu kannel
kristalli kukka (kultasein) lahja laine (lounatuuli) lumisade lämmin me
menninkäinen meri mielitietty muru myrsky mämmi omena perhe pulla
pupu pylly silta sini sinitaivas sulho sulo suo suopursu suviyö untuva
vaahto vanamo vapaus yökyöpeli
3> auringonnousu ehtoo hanki hiljainen hilla himmeli hunaja (höpönassu)
illuusio ilmapallo iltatähti isä iäisyys jänis kajastus kaneli kaunokainen
kesäheinä kevät kullanmuru kullannuppu kuutamo laululintu leipä lempeys
lempeä linnunlaulu lumienkeli lumous luonto luottamus lähde lämpö maa
mamma (muhos) (mussukka) muurahainen nalle onnenkantamoinen pehmeä
pellava pihlaja pilvi pyöreä (rakkahin) rakkaimpani revontuli saippuakauppias
sarastus savusauna sillalla sinikello sumu suru tahdon talvi (tupsluikku)
ulappa valo viljavainio ((vittu)) voitto vuolas yö (älämölö)
2> aallokko aamunkoitto ainoa ainokainen alakulo aura aura aurinkoinen
autereinen auvoinen ei elämänmeno ensilumi haarukka hamppupelto
hattara hauras heilimöi helleaalto helliä helluntai hellä hiljaa (hiljaisuus)
hunajainen huomen huomenta hyvä häivähdys hämy höytyvä ihanainen
ihmeellinen ikkuna ikuisuus inhimillisyys itsenäisyys jalava jalkapallo
jouluaatto juhannus jumala jylhä järjestyksenvalvoja järvi jääkiekko kahvi
kaiku kantele karpalo kaste kesäyö kimallus kirja kirsikka kissanpentu

Jatkan kirjoittamaani sanasta 2> kissanpentu eteenpäin.

2> (kuhmo) kuiskaus kukkanen kultainen kultasiipi kuolema kuukkeli
kuunsilta kärpänen lammas lapsonen lastentaivas lauantai lauha laulellen
lehdokki lehmus leipata leikki limonadi linnunrata loimu lulla [lumi (huom.)]
lumikuningatar lummelampi lumo lumpeenkukka marja melankolia merituuli
metsäpolku ((moi)) muisto nautinto neito (niittykätkelmä) (nuokkuhelmikkä)
onnellinen orvokki pakkanen penispamppu pienokainen (pimpsa) pisara
poikamies poutapäivä prinsessa pupujussi päivyt päivänpaiste rakkain riite
räiskäle (römpsä) salaisuus sana sananen satakieli satama sievä silkkiuikku
simasuu sinisiipi sirpale sointu soma sopu sovinto sudenkorento suklaa
suomalainen suvanto sydänystävä syksy syli syntymä (syys) syysmyrsky
sävel söpö taimen taivaanranta taivaanvuohi testiviesti tietokone timotei
tissit tuohi (turku) tuulikannel tuutulaulu tytär tyyni työteliäs tähtisumu
täydellinen uljas usvametsä utuinen vaaleanpunainen vainio valkea
viikonloppu viima virvatuli (åiti) äitiys äyskäri
1> aallot aaltoilu [aamu-aurinko] aamuihminen aamuinen aamunsarastus
aamu-uni aamuyöaie aapiskukko aaria aarni aarnimetsä aarniometsä aarre
aatos aava aaverapu aerodynaaminen ahomansikka ahven aihio ailahtaa
(aino) (airue) aivot (akaa) ala alaston alati altis ananas anna anteeksi
anne (anns) anoppivainaa [anoppivainaa tai anoppivainaja] antelias
antikvariaatti aravalaina arki armaani aromikukkaro arveluttava auringonkukka
auringonsäde autere autiotalo auto autuas autuus (auvo) (avoiman) (digi)
(dönde) ehkä [ehtoo (ilta)] (eiku) (eliel) (eilisen vuori) (ella) elonkorjuu elonleikkuu
(elovena) (elsa) elämys elämänääni emo empaattinen
(epäjärjestämättömyydelläänsäkään) erinomainen esiliina (essi-iida) eukko
(extrovertti) (fanni) fantasia (finlandia) gladiaattori haavanlehdellä hahtuva
haikea (haipakka) halailla halla hallamaisuus hallayö halonhakkuu haltia
hamara (harmaja) harmi harusko hassu hattu haude (hauho) (haupeus)
hautausmaa hauvavauva havupuu hedelmä hehku heilimöidä heinä heinäsaari
heinäsuova [helinä (hellä, helistää)] (helliö) helmeilevä helmenkalastaja
helmikorvakoru helminauha helmivöin helpotus hemaiseva hemmoteltu hento
heroiini herttainen hevonen hieno hienohelma hievahdus ((hihhuli)) hiillos hiiri
(hilja) hiljalleen hillaneva hillo hippunen hipsiä hirmuinen hissukseen hiukset
hius hiutale hively hopeahärme hortoilla houkutus huikea hulivili humala
hunnutettu huohahtaa huolenpito huominen huopa hupaisa (hupsake)
(hupsulipuputu) hurme hurmos huuma hymni hymy hymynhäive hyrinä hyve
hyväily häh häilyväinen hän (härpäkkä) hässäkkä [hääyö (huom. 2 kertaa)]
hääyöenne (höpöhöpö) (hörhöillään) [(ida aalto-setälä)] [ihana ja loistava]
[ihanaa!] (ihankaikkinen) (ihku) iho [(iku turso)] ikäihminen ikäloppu
[illalla sillalla] iltahämy iloinen ilomieli ilona iloäly iltaisin iltakellot iltalamppu
iltausva (imareltu) innovatiivinen (inuiitti) iskä iäti jalo jalopeura jaloviina
(jauheliaperunasoselaatikko) jauhelihaperunasoselaatikko (jeesus) (jeesuskristus)
(jelehittää) joku (jorma) jouluyö joutsenlaulu juhannusaatto juhannussauna
juhla juoheva juusto juustoraastin jäkäläpää jätkä (jäähyväinen) jäähyväiset
jäätelökesä (jörgen) kaarinalainen kaarnalaiva kaikkeus kaira kajo kakkapää
(kalevi) kallellaan kallis kalpea kana kanapata kangastus kani kaniini
(kanteletar) (kanttarelli) karamelli kardaaniakseli karkki karttu (karvaleuka)
karvasmanteliöljy kaski kastepisara katkeruus katse kauan kauas (kaukametsä)
[kaukana kavala maailma] kaukokaipuu kaukopartio kaunein kaunista
kaunainen kaunoluistin kauris kehto keiju keinu (kelkkeä) kelliä [keppi 94]
kerma (kesäpåivä) kesäaamu kesäloma kesäsade kesätuuli kevättuuli

Jatkan kirjoittamaani sanasta 1> kevättuuli eteenpäin.
Lisään myös hyväksymättömän sanaehdotukseni,
joka on perusteltuna tämän keskustelun aloituksessa.

1> (keäytumpunen) kieli kiima kiisseli kiitoa [kiitos (huom.)] (kilmä) kimpale
kinos kirja kirjanen kirje kirves kisatunnelma kissankulta (kissi) kitara kivi
klassinen kohtu koira koivukari koivukuja koivulehto kolmivaihesähkömittari
kolmoisyhdyssana komppi kopla koralli koripallo korpi koru korvapuusti
kosketus kossuvissy kosto kotomaamme koura kravatti (kristallikruunu)
kristalliyö (kristiina) kruunu kuhilas kujeileva kujeilu kukkaketo kukkamulta
kukkaniitty kulkuri kullankimallus (kullannuppusein) (kullervo) kulta
(kumarreksituteeskenteleisvaisehkollaismaisuudellensakaankopahan)
kummallinen kummastella kumpu kumu kuohkea (kuparhana) kupla kurki
kurkiaura kurkkusalaatti (kustavi) (kutsula) kuu kuulalaakeri kuulapää kuulaus
kuuloluu kuunsäde kuurankukka kuutamouinti kuutamoyö kuvainraastaja
kuvajainen kuvastin kyllä kynsilakka kyyhkynen käkönen käpy kärsimys
kätönen (käyskenteleiksentelen) käyttäytyä laakea laama lahdelma lainaus
laipio laiskottelu laiva lakeus (laululintu) lammen laine lammikko
[langennut enkeli] lapanen lappalainen lapseni [lapseni...] lapsenlapsi
lapsenusko lapsukainen lapsuus lasagne lasinsirpale laude laudeliina lauhtua
laula laulaa laulaja laulavainen laulella laulelma laululintunen laupeus laupias
lausahdus laviini lehmuksenkukka lehmä lehtivihreä lehtometsä lehtopolku
leija leimahdus leivo leivonen lemmenlehto lemmenloma lemmin lempiä
[lentokonesuihkuturbiinimoottoriali upseeriylioppilas] lentosuukko leppoisa
leiju lienee liikevaihto liinaharja liiteri lilja (lillukainen) linnunmaito lintu (lipajaa)
liplattaa lohduttaa lohikeitto lohikäärme loiskahdus loiste lootuskukka
loputtomuus (lortti) lorvia lottovoitto lounas (lovipanko) lumikeiju (lumikki)
lumikumpu lumilyhty lumiperhonen lumipyry lumituuli lumiukko lumiukkonen
lumivalkeat lumme [lunta sataa hiljaa] luonne luonnollinen luononhelma lupaus
(lupunen) lusikka lutunen luumupuu lyhde lyriikka läheisyys lähellä (lähethän)
lähimmäinen lähimmäiset (lämimämpi) lämpimimmillään lämpimämmin
lämpimästi (läyliäinen) löyly löylynlyömä maaemo (maahinkainen) maalaisjuntti
[((maaemo äiti))] (maanmittarittaretta) maanviljelys maariankämmekkä
(maariankämmen) (masu) mahahaava mahdollisuus mahlavuo maininki
mainio maisterihamsteri maito majava makea mahoisa maljakko malluainen
mami mansikka-aho mansikkamaa mansikkapaikka (marhaminta)
matematiikka mato maukas (mehtä) mekko meloni (melva) menemään
menneisyys [meren kuohu] merenneito merihelmi merilyhty meritähti
[mesi kukka] mesiangervo messuta meteorologi metsäkukka metsämansikka
metsämarja metsämuurain metsäpirtti metsätähti (mieheys) mieleinen mieli
(mielinkielin) mieluinen miljardi (mimosa) minä [minä rakastan sinua!!]
misogynia mistelinoksa (mittumaari) moderni monitoimikeittiö moussee
[muisto (skebasta)] (mukelo) [mummo, kaunis] mummola munakoiso
murena murmeli muru murunen (musamasa) (musikka) (musu) muuli
myrskysää mystinen myötäeläminen (mä) mäkäräinen mää mökki
[mörökölli / (morokolli)] naamio naimasaari nauru neilikka neitokainen
neitsyt nekkutikku nektariini nenä niemennotko (niittu) niitty niittyleinikki
niittyvilla (nina) noki norppa nuijakuukunen nukkavieru nuoska nuotiotuli
nupukka nurmikukkanen ((nussia)) (o) odotus ohrarieska oikea oivallus
oksa [ole hyvä] (oloaja) olut omani omatunto onni onomatopoeettinen
oppiminen [otan osaa] (otava) pahka [painu (vittuun)] paisti paju palmuöljy
palttina panda pannuhuone paska paula (pena) [perhe / suku] perhonen

Jatkan kirjoittamaani sanasta 1> perhonen eteenpäin.

1> ((perse)) pettymys peura pieli pieni pieru pihlajanmarja pikkuauto pilli
(pilveke) (pimbu) (pimppi) piparkakku pipo pisama pohjantähti poikalapsi
politbyroo polku polkupyörä pouta priimus puhdas [puhdas järvi] puikula
(pulikkia) pullakuski pullapitko pullapoika (pulleroinenpalleroinen) (pullla)
pullohylly pumpulivaara punatulkku puolukka (pupeli) (pupunen) purppura
purukumi pussikalja pusu pyllähtää pyryharakka pyyhe pyörylä pähkinäinen
päivänkehrä pärske päärynäpuu pääsky pääskynen pörröinen raamattu
raha rahkasammal (raija) raikas raita [(rkantan) (?)] rakasta rakastaisinko
rakastaminen [rakastan sinua] [rakastan (sua)] rakastava rakastella rakastettu
rakastettuni (rakkainpani) rakkaani rakkaudenvoima rakkautemme rakotuli
rannikkoseutu (ransu) ranta rantasauna [rantauduttuammekaan (rantautua)]
raparperi raukea rautatie repolainen ressukka revontulet riekko rinkeli
(ritarittaretta) (ritvakoivu) (rokulainen) romantiikka rontti roponen routa
ruiskaunokki ruislintu (rummut) runo runollisuus rusketus ruustinna ruusunen
ruususuu ruusutarha ruusuvyö (räksä) räkä räkättirastas (rälläkkä) rätvänä
räyhäkkä saalis saari saaristo saaristolaiva ((saatana)) sadepilvi sadepisara
sadetin (saimiri) salama salasana (salla) (sallatti) sammaleinen sammalvuode
sananjalka sananvapaus (sanelma) saniainen (sanoseääneen) sateentekijä
sateenvarjo sattuma satu satulinna satumaa saunakiulu saunassa saunavasta
saunavihta savanni seesteisyys sentimentaali seppele sielunpaimen siemaus
siemen sieni silli (siinvä) silakka silava silitys (silja) silkki sillanpieli sillisalaatti
silmukka siloposki siluetti simpukka sinelmä sinikarhu sinikopio sinilähde
sinirintasatakieli siniristilippu (sinusiipi) sipsipussi siro sisilisko
sisko siunaus siunausta siveys
(skeba) skitsofreenikko smurffi
(soiluva) (soisalo) solisee soliseva soljua soljuva soolo sopukka
sopuli suhina sukkela sukunimi sulaa sulavoi suklaa suloisin sulosointu sulous
suomuseinämä suoja suolisto
suomalainen [suomen itsenäisyys] [suomen joutsen] suomenmaa suomensuvi
(superoptihupilystivekkuloistokainen) supi (suppa) susi
suu suudella suukko suukkonen
(suula) suuvisiiri suvaitsevaisuus (suvatsevaisuus)
suvianne suviehtoo suvi-ilta suviruusu suvisauna suvisunnuntai suvivirsi suvivuo
(sydhentoori) sydämellinen sydänkäpy sydänkäpynen sydänmaa sydänmuuri
synnyinmaa syysilta syysmyrkkylilja syyssää syysunelma (syömmein)
syömään säde sähkön sininen särki särmä säteilevä (söpöliini) (söpöläinen)
taika taikametsä taikinakuori taipale taiteilla taivaankaari taivaanpii taivaanportti
[taivaanrannan maalari] taivaansininen takapuoli talas talitintti tallustella
talviaamu talvitakki talviyö tammenterho tammi tarhaturilas tarina
(tarja) tasavalta tenho
tissi (tiuhta) (tiuhtioin) tiuku toive
(toni) toosa touko (toukomettinen) trigonometria
tuhista tulennielijä tulipunainen tumma tunne tunnoton tuoni tupasvilla tursas
tutkimus tuuditella tuulee tuulenpesä (tuulentuivertama) tuulenvire tuulia tuulinen
tuulipukumies tuuliviiri tyrnitöyräs tyttäreni tyttö työ tähdenlento tähti tähtisilmä
tähtisuma tähtivyö töyhtöhyyppä ui ukonkuukunen (ulla) ullakko unhola
unikko uniletto unnukka unohtumaton (untemailla) untuvainen uoma uranuurtaja
urputus uskomatonta usvahuntu usvainen utu utukuva uuma uupua uupuu

Taas kerran mykistyn Lassen listojen äärellä...

Tai voisin sanoa että oho. Se on harmonisen symmetrinen molemmin päin ja vielä peilikuvanakin. Ja se sopii suomalaisen suuhun ja luonteeseen kuin nenä päähän, mutta jättää huulet eroottisesti törrölleen. Eikä sen päästäminenkään rasita naamaa niinkuin äiti tekee, johan siinä leukakin rumasti loksahuttaa...

Jatkan kirjoittamaani sanasta 1> uupuu eteenpäin.

1> uurastus uusiouni [(vaaalla) (vaa´alla)] vaan vaapukka vaara
vadelmasuudelma vaihtoehto vaikuttaminen vaimoni vain vainu valkovuokko
valloillaan valmistautuminen valtiotyönantaja vaniljajäätelö vapaa vapaa-aika
vappu varhaiseläke vartalo vasara vastasyntynyt vastustuskyky vattumato
vaurio vedenhaltija vallikello vesipiste vetoavuus vihne [vihreä tai lehtivihreä]
(viiipuri) viikunakahvipannu viili viima viirupöllö (vilikisto) vilja viljalti viljapelto
vitilumi viulisti voi voikukka vulva vuokko vyöryä väre värttinä väsy
yhdistelmäajoneuvonkuljettaja yhdyssana (yhtyntä) yksinoikeudella
yksinäisyys yksityiskohta ylioppilastutkintolautakunta yrtti [ystävyys / ystävä]
yöaie yölintu yömyöhä yöperhonen yötuuli yöuni äidillinen äidinkieli äidinrakkaus
((äijävähä)) (äitiliini) äkkimakea älli ällöttää äly älyvapaa (älämölö) ((ämmä))
äyriäispöytä äärettömyys ääretön ääni (öhkömönkiäinen) öljyläikkä (öyjeah)
öylättilautanen

Tähän päättyi 31 sivuinen listaus linkistä. Tästä ne saa alasivu 3-8 kopioilla.

Katsoin kirjoittamaani sanalistaa, jossa 2> aura sana oli kirjautunut
väärin kahdesti. Sana 1> hääyö oli lähdelistassa siten kirjoitettu
kaksi kertaa, mutta tiivistin sen tänne (huom. siinä ei merkinnyt 0 ehdotusta).

Katsoin myös alkukirjainten aakkosten mukaan suosituimmat sanat:

367> äiti 271> rakkaus 75> kiitos 55> lumi 32> usva 29> aamu 20> suvi
20> vauva 19> halla 18> ihana 18> onni 15> perkele 15> taivas 12> metsä
11> enkeli 10> joutsen 10> ystävä 6> nainen 2> åiti
1> d - f - g - ö -kirjaimille: [(digi) (dönde)] [(fanni) fantasia (finlandia)]
gladiaattori [(öhkömönkiäinen) öljyläikkä (öyjeah) öylättilautanen]
0> b - c - q - w - x - z -kirjaimille

Aakkostettujen sanaehdotusten ensimmäiset sanat aakkosjärjestyksessä:

aamu [(digi) (dönde)] enkeli [(fanni) fantasia (finlandia)] gladiaattori halla
ihana joutsen kiitos lumi metsä nainen onni perkele rakkaus suvi taivas usva
vauva ystävä (åiti) äiti [(öhkömönkiäinen) öljyläikkä (öyjeah) öylättilautanen]

Ryhmittelyni on enimmäkseen ollut sattumanvaraisesti kopioitavaksi
sopivin rivivalinnoin, jotka voi mieleisekseen ryhmitellä toisinkin.
Eikä siten erilaiset sanayhdistelmät rivittäin ole lauseina kiinteitä...

Näitä aakkosten ensimmäisiä voi muutkin oman mieltymyksensä mukaan
valita, mutta on hyvä jättää top-10 listasta nykyiseksi, sillä mahdolliset
keräilylistat täällä tai itselleen on sitten virallisen kilpailun jälkeen olevaa.
Voi myöskin ottaa yhden oman kauneimman sanan mukaan kuten itse tein.

Turun Sanomat 6.12.2007 tilanneselostuksessa antoivat raadin jäsenet
julki "omia suosikkisanoja",
vaikka eivät niitä kaikkia kilpailuun olleetkaan saaneet...

- Kaisa Häkkinen > kuulalaakeri ("sekä Agricolan sanamuunnos")
jalopeurakainen ("joka tarkoittaa leijonan poikasta")

- Heli Laaksonen > mummu ("ja murresana") munt
(jonka oletan tarkoittavan minut tai minun -sanaa, josta itse käytän mun -sanaa)

- Stefan Wallin > suppilovahvero ("ja") siili

SSS:ssa 27.12.2007 oli Kaisa Häkkisen kolumni > Keikyä - kauneinta suomea?

Siinä kertasi kilpailua ja totesi vuosi sitten Suomen Kuvalehden vastaavassa
kilpailussa voittajaksi selvinneen niin ikään sana äiti. Osanottajamäärä
oli lehden kilpailussa "kahdeksan kertaa" pienempi...

Ehdotti myös äänestystä, "vaikkapa rumimmasta tai vaikuttavimmasta
sanasta tai ilmeikkäimmästä huudahduksesta".
- "Ehkäpä... siitä, millä paikkakunnalla on kaunein nimi. Tai rumin?"

Mieleenjäävä ehkäpä "tärkeämpi asia kuin jokin epämääräinen kauneus",
päätti suomen kielen professori kolumninsa.