YLE Radio 1

Koulun pakolliset kielet.

Vielä tälläkin hetkellä vaikuttaa 1 600 – luku kouluumme ja koulukulttuuriimme, pakkoruotsin lailla. Silloin siirrettiin ruotsalaisia asumaan Suomeen, eripuolelle maata.

Suomi on pakollinen kieli suomessa. Hyvä, näin tulee ollakin. Ruotsi ei enää. Se on vain yksi kieli, muiden pienien kielien joukossa. Pakollinen ensimmäinen vieraskieli on englanti, sen jälkeen toisen vieraan kielen valinnan pitäisi olla vapaaehtoinen, mutta toisaalta edelleen pakollinen. Jos tarkastelemme eri kieliä englannin jälkeen, levinneisyyden mukaan tulee mieleen ranska, saksa portugali tai espanja. Kaikki entisiä siirtomaavaltioita (myös Englanti), joita puhutaan monissa maissa. Mikäli tarkastelemme tärkeimpiä kauppakumppaneitamme, kieliksemme tulisi saksa, englanti, venäjä ja ruotsi. Eli oppilas saisi itse valita toisen vieraan kielensä ranska, saksa, portugali, espanja, venäjä ja ruotsi ehkä jopa latina. Tässä vaiheessa tulee oppilaille jakaa tietoa jatko-opintojen eri vaatimuksista, eli mitä kieltä kannattaa opiskella mikäli haluaa tiettyyn ammattiin.

Miksi sitten pitää osata jotain muutakin, kuin vain englantia. On yleissivistävää osata jotain muutakin kieltä kuin englantia. Jos aloitat toisen vieraan kielen vasta lukiossa, et pääse niin hyviin tuloksiin kielen hallinnassa. Suomella on hyvät lähtökohdat tarjota kansalaisilleen riittävän monipuolinen koulutus, jotta säilymme myös vastaisuudessa koulutuksen kärkimaana. Jatko-opinnoissa lukion jälkeen, tarvitset useimmiten useampaa vierasta kieltä ja joudut lukiossakin vielä aloittamaan ehkä uuden vieraan kielen. Riippuu täysin jatkosuunnitelmistasi. Ilman toisen vieraan kielen hallintaa, jatkosuunnitelmat ovat huomattavasti suppeammat. Toinen vieras kieli voi olla myös helpompi oppia, kuin pakollinen englanti. Pakko englannin voisi myös lukiossa vaihtaa johonkin uuteen vieraaseen kieleen eli ranska, saksa portugali tai espanja, mutta aina vähintään kaksi vierasta kieltä suomen lisäksi.

Ahvenanmaalla taas näkisin mielelläni suomenkielisen koulun, jossa tosin olisi pakkoruotsi heti ensimmäisestä luokasta alkaen. Pääasia olisi vain saada Ahvenanmaallekin suomenkielinen koulu.


Perussuomalaisten Uudenmaan vaalipiirin
Kansanedustajaehdokas 2007
Jyrki Vaskela

Entä jos valtakielen asemaan päässyt metakieli englanti opeteltaisiinkin kaikille pakollisena kansainvälisen vaihdon kielenä käyttöohjeasteisena paneutumatta kahden suuresti poikkeavan maan oloihin ja kulttuuriin? Vapautuva aika voitaisiin käyttää oman äidinkielen hallintaan? Kansanedustajalla on onneksi avustajansa - kielentarkastuksen kannalta löytäisin asiallisesti täysin ymmärrettävän kannanottosi riveiltä yhtä monta siistittävää asiaa kuin viestiesti tähänastinen lukumäärä.

Itse kannatan ruotsin oppimismahdollisuutta tässä maassa kaikille - tosin opetuksessa mielestäni tulisi ehdottomasti lähteä riikinruotsin eli vieraan kielen tietyistä ominaispiirteistä murteeksi katsottavan suomenruotsin sijaan.

Ei suomenkielenopetusta suomalaisille tarvitse Suomessa muut kuin suomenkielen opettajat,,,,,

Sekin aika voitaisiin käyttää pakkoenglannin opettamiseen,,,,,
Ei koulun tarvitse opettaa kirjailijoita tai toimittajia (aakkosjärjestyksessä)

Jokainen voi itse valita muut tarvittavat kielet,,,,,

Toivoo MaraKatti

Eduskunta on lakia säätävä elin. Lakitekstien taso romahti 90-luvun alusta - esimerkiksi pian voimaan astuvan arvonlisäverolain sanamuodot olivat niin tulkinnanvaraiset, ettei Hämeenlinnan keskusvirastosta kutsuttu asiantuntija osannut vastata freelanserien selvään kysymykseen tulevasta tulkinnasta enempää kuin että asia ei selviä ennenkuin käytännön tapauksia ratkaistessa. Sisältö on tietysti ratkaiseva, mutta (äidin-, laki-)kielen oikea muotokaan ei ole haitaksi. Joskus oikeustapaustekstin tulkinnassa pilkku voi ratkaista ajatuksen. Arvoisan ehdokkaan kannanotto oli täysin selkeä, piruilin vaan kielten ensisijaisuudesta. Ensimmäinen kieli on tärkein, tästä en anna periksi (vaikka kielityöläisenä olenkin kommunikaatiotilanteessa ymmärtäväinen). Mitä mieltä muuten olet ruuan arvonlisäveron alentamisesta - se ratkaisee ehdottomasti puolueen/henkilön jota tulen äänestämään.

1600-luvulla Suomen provinssissa kyllä tärkein opetettava kieli oli latina -ehkäpä sen pakollisuuden poistuminen kouluistamme onkin ollut radikaalein kielipolittiinen uudistus koskaan. Myös pakkovenäjän poistuminen Suomen itsenäistyessä on varmasti ollut huima parannus -ko.ainehan ei Urho Kaleva Kekkosellekaan Kajaanin lyseossa maittanut...
Minulle ruotsi ei koskaan ole ollut pakollinen paha, mutta koska olen aina liikkunut paljon kaksikielisillä seuduilla ja myös Ahvenanmaalla ja Ruotsissa, on kyseisen kielen osaamisesta ollut minulle konkreettista hyötyä. Valintapolitiikassa voidaan toki liukua vapaampaan suuntaan, mutta silloin tielle nousee helposti käytännön ongelma: Päteviä opettajia ja riittävä määrä kiinnostuneita oppilaitakin löytyy vain tiettyyn määrään kursseja, jolloin englanti, saksa ja ruotsi helposti priorisoituvat.

Jos jotain kieltä tässä maassa pitäisi nykyistä enemmän opiskella, niin venäjää. Mutta sen(kin) pitäisi perustua täysin omaehtoiselle valinnalle.

Vaikka englanti ei ole romaaninen kieli, kannattaa muistaa, että 70% nykyenglannin sanastosta on lainautunut ranskasta ja perustuu näin ollen latinaan. Kielen perussanasto on tietenkin germaanista (do-apuverbi kelttiläistä perua). Riittävätköhän yhden käden sormet laskemaan ne Suomen koulut, joissa latinaa vielä opetetaan.

MaraKatti kirjoitti:Ei suomenkielenopetusta suomalaisille tarvitse Suomessa muut kuin suomenkielen opettajat,,,,,

Ei näköjään...

Tiedoksi vaan, että kun minä aloitin 1950-luvulla oppikoulun, niin latina oli ensimmäinen ja pakollinen vieras kieli Turun Klassillisessa Lyseossa. Seuraavana vuonna sai sitten valita toisen kielen, joko saksan tai venäjän. Venäjää ei siihen mennessä ollut kukaan valinnut sitten sotien päättymisen. Ja ruotsiahan luettiin heti ekalta luokalta lähtien kotimaisena kielenä.

Johannes kirjoitti:Riittävätköhän yhden käden sormet laskemaan ne Suomen koulut, joissa latinaa vielä opetetaan.

Laajasti ottaen: eivät riitä. Jonkinlaisia latinan kursseja tarjotaan lukioissa eri puolilla maata. Kaikki kurssit eivät kuitenkaan mahdollista kielen aktiivista osaamista (puhe, käännökset). Ovat lähinnä tyyppiä: kielen perusteet + Rooman kulttuuri. Tuolta pohjalta ei mennä yo-kirjoituksiin.

Lisäinfon toivossa pitänee kääntyä Opetushallituksen puoleen?

Atalkissa oli justiinsa pakkoruotsi aiheena ja alakynteen jäivät pakon kannattajat. Hyvin sano Suomalaisuuven liiton ukko että historia olisia parempi jättää historian tunneille ja kahtella kielenopetuksessa jo tulevaisuuteen.

Fakta on se että maalima on niin paljon kansanvälistynyt että ruotsalaistenkin kanssa puhutaan nykyään englantia. Sen on huomanna nuorisokin. Tuputtamalla tarpeettomaksi koettua kieltä väkisin koulukkaille tehään vain vahinkoa kun sama aika voitasiin käyttää hyödyllisempien kielten opetukseen.

Puliukko kirjoitti:Atalkissa oli justiinsa pakkoruotsi aiheena ja alakynteen jäivät pakon kannattajat. Hyvin sano Suomalaisuuven liiton ukko että historia olisia parempi jättää historian tunneille ja kahtella kielenopetuksessa jo tulevaisuuteen.

Fakta on se että maalima on niin paljon kansanvälistynyt että ruotsalaistenkin kanssa puhutaan nykyään englantia. Sen on huomanna nuorisokin. Tuputtamalla tarpeettomaksi koettua kieltä väkisin koulukkaille tehään vain vahinkoa kun sama aika voitasiin käyttää hyödyllisempien kielten opetukseen.

Samoilla linjoilla olen minäkin. Yllätys Yllätys

Ja kunhan me Suomalaiset osaisimme edes välttävästi puhua OIKEIN Suomea äidinkielenä, niin vasta silloin olisi eväät siirtyä toiselle tasolle Eli vierasiin kieliin.
Pointtin on siinä, että jos et osaa kirjoittaa saatikka puhua oikein omaa äidinkieltäsi, niin miten voit opiskella vieraitakieliä

Puliukko kirjoitti:Atalkissa oli justiinsa pakkoruotsi aiheena ja alakynteen jäivät pakon kannattajat. Hyvin sano Suomalaisuuven liiton ukko että historia olisia parempi jättää historian tunneille ja kahtella kielenopetuksessa jo tulevaisuuteen.

Suomalaisuuden liitto on enämpi historiaa kuin ruotsin kieli Suomessa.

Jos kielikeskustelun lähtökohtana ei pidetä esim. kansalaisten tasaveroisuutta lain edessä, eikä muitakaan oikeudenmukaisuusnäkökohtia, vaan otetaan puhtaan itsekäs asenne, niin voidaan sanoa: kipin kapin on luovuttava ruotsin ja englannin ja russkin opiskelusta ja käytävä oppimaan Kiinan ja Intian tärkeimpiä kieliä. Siellä on tulevaisuus, ei missään Suomaan hämärässä eikä arkeologin kuopassa!

Vanha viisaus on, että ostaa voi vaikka elekielellä, mutta myydessä on parasta osata potentiaaliostajan kieltä. (Asekauppiaan kohdalla tilanne on vähän toinen.)

k-meleon kirjoitti:Jos kielikeskustelun lähtökohtana ei pidetä esim. kansalaisten tasaveroisuutta lain edessä, eikä muitakaan oikeudenmukaisuusnäkökohtia, vaan otetaan puhtaan itsekäs asenne, niin voidaan sanoa: kipin kapin on luovuttava ruotsin ja englannin ja russkin opiskelusta ja käytävä oppimaan Kiinan ja Intian tärkeimpiä kieliä. Siellä on tulevaisuus, ei missään Suomaan hämärässä eikä arkeologin kuopassa!

Miten pakkoruotsista luopuminen loukkaisi kansalaisten tasa-arvoisuutta lain edessä?

k-meleon kirjoitti:Vanha viisaus on, että ostaa voi vaikka elekielellä, mutta myydessä on parasta osata potentiaaliostajan kieltä. (Asekauppiaan kohdalla tilanne on vähän toinen.)

Niin, ja Ruotsissa on vientiteollisuutemme toivo ja selkäranka, niinkö?

Totta, olin ilmaisussani huolimaton. Kyse on yhäti siitä, että ilman systemaatillisia & varhaisia ruottin opintoja suomenkieliset lapset jäävät vaille tarvittavaa kielitaitoa, joka joukossa virkoja edellytetään. Se on sama kuin luovuttaa joukko virkoja (takaisin) ruotsinkieliselle eliitille.

Olemme ainakin muodollisesti tasa-arvoisia, kun meilläkin on statens språkexamen taskussa, alltså officiellt formella tvåspråkiga vai miten se meni. Duunia haettaessa on myöhäistä käydä tavailemaan ruotsinkaan alkeita.

k-meleon kirjoitti:Totta, olin ilmaisussani huolimaton. Kyse on yhäti siitä, että ilman systemaatillisia & varhaisia ruottin opintoja suomenkieliset lapset jäävät vaille tarvittavaa kielitaitoa, joka joukossa virkoja edellytetään. Se on sama kuin luovuttaa joukko virkoja (takaisin) ruotsinkieliselle eliitille.

Sinä lähdet kokoajan siitä, että virkamieslaki ja muut vastaavat säädökset pysyvät sisällöltään samankaltaisina hamaan tulevaisuuteen. Ruotsi ja varsinkin ruotsinkieli ovat Suomelle marginaalisia, eikä ruotsinkielen asemaa voi selittää millään muulla kuin vanhoilla etuoikeuksilla. Nyt, tänään, ruotsinkielen pitäminen pakollisena oppiaineena vahvistaa ja edelleen pitäää voimassa vanhat etuoikeudet. Samalla poljetaan muiden vähemmistöjen mm. saamelaisten ja kolttien oikeudet käyttää äidinkieltään esim. asioidessaan Helsisingissä.
Sivumennen sanoen, tiedättekö mikä on Helsingin kauppatorin aukean pohjoisreunalla olevista rakennuksista suurin ja mahtavin. Se ei ole oma presidentin linna vaan Ruotsin kuningaskunnan suurlähetystö. Tuossa mahtavassa rakennuksessa vaikuttaa mm. kunnioitettu herra suurlähettiläs, joka tietääkseni ei osaa puhua suomen kieltä. Eikä taida osata yksikään muukaan lähetystön virkailijoista.