YLE Radio 1

Tämänaamuisessa Ykkösaamussa oli aiheeltaan kiinostava juttu luomutuotannon lisääntymisestä lannoitteiden hintojen noustua. Haastateltava Uudenmaan luomuneuvoja Esa Partanen kierteli ja kaarteli savolaiseen tyyliinsä, joka mielestäni kuvaa, tosin kärjistetysti koko luomukeskustelua. Partanen heitti taloudelliseksi vertailuksi hyvän eteläsuomalaisen vehnäsadon ja puolta pienemmän, mutta arvokkaamman luomusadon. Partanen ja ohjelman tekijä unohtivat kertoa kuulijoille sen oleellisen seikan, että luomusuosion taustalla on voimakas taloudellinen tuki, mikä on saanut luomun nousemaan loppujen lopuksi 15%iin (?!) tuotannosta(?), peltoalasta(?).

Luomutuotantoa on lobbattu ja tuettu useamman vuosikymmenen ajan ilman, että sillä olisi mitään kiistatonta näyttöä ympäristön ja terveellisen ruuan kannalta ja kuitenkin suurin osa tuotannosta on tavanomaista, joka sekin on yhä tiukemman ympäristökontrollin alaisena.

Minusta meidän kuluttajien ja tuottajien (joihin molempiin ryhmiin itse kuulun) pitää vaatia, että KAIKKI tuotanto on ympäristön ja yhteiskunnan kannalta kestävää, kuluttajalle terveellistä ja eettisiä periaatteita noudattavaa. On skitsofreninen ajatus, että nk. tehotutotanto saisi livetä näistä ja luomu olisi ainoa vastaus tiedostavan kluluttajan tarpeisiin. Maataloustuotannossa olemme tekemisissä monimutkaisten luonnonilmiöiden kanssa, jotka eivät aina mahdu anomus-ja ilmoituskaavakkeille, eivätkä edes akateemisiin tutkimuksiin, mutta mielestäni voimavarat tulisi suunata siihen tuotantoon, mitäenemmistö suomalaisista ja maapallon kansalaisista päivittäin pistää suuhunsa.