YLE Radio 1

Useimmiten iskelmäsanoitukset ovat latteaakin latteampaa kitchiä. Onneksi on poikkeuksia.

Liedit ovat ajanhaireita nykyisellään, eivät juuri muuta. Kuunteleminen vaatinee jonkinlaista niksahtuneisuutta. Mutta varsinaisesti ihmettelen heitä, jotka uhraavaat vuosikausia moisen opiskeluun esittämismielessä. (provokaatio)

lgrohn kirjoitti:Useimmiten iskelmäsanoitukset ovat latteaakin latteampaa kitchiä. Onneksi on poikkeuksia.

Liedit ovat ajanhaireita nykyisellään, eivät juuri muuta. Kuunteleminen vaatinee jonkinlaista niksahtuneisuutta. Mutta varsinaisesti ihmettelen heitä, jotka uhraavaat vuosikausia moisen opiskeluun esittämismielessä. (provokaatio)

No, niin on. Silti osa on klassista liediä, ja osa nykyistä iskelmäliediä.

Mitä eroa on liedillä ja kupletilla? No'o, varmaan eroa on, mutta vain tyylillisesti,- ei tekstillisesti.

On hyvä opiskella. Ei se koskaan hukkaan mene jos löytyy hommalle rahoittaja. Opiskelu yleisestikin on hyvä lopettaa ennen hautajaisia, että ehtisi hieman tienaamaan.

kritiikki kirjoitti:Mitä eroa on liedillä ja kupletilla? No'o, varmaan eroa on, mutta vain tyylillisesti,- ei tekstillisesti.

Aina kysymykset eivät ole ihan onnistuneita, kuten eivät vastauksetkaan. Yllä esimerkki.

Mikki ilmeisesti yritti sanoa, että järjellisin sanoin rakentuva laulu ilahduttaa meitä niin syvästi koska siinä kiihoitetaan samanaikaisesti sekä välillisintä että välittömistä tietotapaa; välittömin on se jolle musiikki ilmaisee itse tahdon vireet ja välittömin sanoilla merkittyjen abstraktisten käsitteiden tietotapa. Siitä että musiikki esittää välittömästi itse tahtoa ainakin puhtaan mielteen alueelle heijastuneina tahdonliikkeinä, johtuu myös se miksi se välittömästi vaikuittaa kuulijan tahtoon, tunteisiin, affekteihin ja tahdonliikkeisiin, niin että se nopeasti kykenee niitä muuttamaan tai kohottamaan toiseen vireeseen. Schopenhaerin ajatuksia jälleen siteeratakseni. Schubertille ilmeisesti riittävän kuvallinen runous hyvä tai huono herätti hänen musiikillisen mielikuvituksensa.

Nuottikirjoitus on vain musiikin tulevan vaikutuksen ennakointia ja kuvitelma sen tulevasta realisoinnista, esityksestä, joka säveltäjällä on staattisena elementtinä edessään paperilla. Sen perustana eivät ole käsitteelliset saatika aineelliset ilmiöt.

Sanoin merkityt abstraktit ajatellut motiivit, käsitteet, kiihdyttävät välillisintä tiuetotapaamme kun musiikki joka tuntee yksin sävelet mutta ei niitä aiheuttavia syitä kiihdyttää välittömintä tietotapaamme ja järjellisin sanoin rakentuva laulu kiihdyttää samanaikaisesti molempia, jolloin tarjoutuu myös musiikin yksinkin jokaisen tahdonliikkeen ja tunteen ilmaisemaan kyetessä sanojen siihen lisäöksi liittyessä myös lisäksi niitä aiheuttavat kohteet, niiden motiivit.

Nimimerkki laulu.lintu 17.6.08 tiedusteli Flyygelin mutkassa -ohjelmasta...
Eilen ja tänään oli ohjelmavuorossa keskustelu Mozartin säveltämästä laulusta
- "Orvokki", jonka sanat Goethe tehnyt.

Keskustelun aikana toimittaja Paula Nurmentaus totesi:
"Oletteko sattuneet huomaamaan sitä, että Yleisradion nettisivulla käydään
kiivasta keskustelua ledin ja kansanlaulun eroista.
- Se on hyvin oppinut keskustelu tästä asiasta."

Keskustelussa mukana olivat oopperalaulaja Jaakko Kortekangas
ja pianotaiteilija Eero Manninen. - Toinen heistä vastasi:
"En ole huomannut tätä asiaa, mutta se on hyvin mielenkiintoista" ...

En itsekään tätä ole tarkoin seurannut, mutta nyt asiayhteyden kautta katsoin.

Aiheen aloittaja Mikki Hiiri, jolla viestejä 1442 - lienee sama mikkihiiri,
joka edellä on kirjoittanut 75 viestiä.

En näitä musiikkitermejä tarkoin tiedä, ja kansanlähtöisesti niitä hahmotan.
Katsoin kuitenkin nyt klassisen musiikin tietosanakirjastani "Andande";
mitä lied sisältää: "Yleensä pianon säestämä,
muodoltaan melko yksinkertainen ja suhteellisen suppea yksinlaulu.
- Nimenomaan keskieurooppalainen ja saksankielinen yksinlaulu
(esim. Schubert, Schumann, Brahms, Wolf, R. Strauss)".

Sanakirjasta löytyy tarkempikin määritelmä kyseisestä erityistermistä, joka käsittää sen musiikkillisen funktion lisäksi myös sen runoa ilmaisevan merkityksen, joka myös gesang-sanalla on. Schubertin oopperamusiikista pitävänä olen myös huomannut että monet hänen kauniista aarioistaan on tapana nimetä partituurissa tai ainakin levyn esittelyvihkosessa liediksi, orkesterisäestyksisenä, sen lisäksi että kymmenet hänen a cappella mieskuorolaulunsa ja mieskvartettonsa ovat yksiselitteisesti liedejä tai gesangeja, jotka eivät kuitenkaan ole ainoat laulua merkitsevät saksankieliset termit, joskin gesang-sanan käyttöfunktio tekee siitä varsinaisen yleiskäsitteen kaikkea laulua ja laulamista, ei verbinä, ilmaisevasta toiminnasta, joista voidaan mainita lisäksi laulustemma nuoteissa säestävän pianoäänen yläpuolella mm. Schönbergin yksinlauluissa joista emme löydä enää todellista tonaalista keskusta tai korkeintaan kaukaisen d-mollin muistuman. Lisätietoa asiasta löytyy joistakin muistiinpanoistani jotka pyrin löytämään.