YLE Radio 1

monet on varmaankin lukenut kyseisen kirjan.. pitäis saada selville että miten se vaikuttaa suomalaisiin ja suomen yhteiskuntaan?? Onko kukaan esimerkiksi taistellut siinä sodassa??? Pitää tehdä siitä esitelmä ja on neuvot vähissä kun ei tiedä siitä paljoakaan..

Avun pyyntö tässä asiassa on lunttaamista, mutta etköhän pärjää tietämättömyydelläsi tässä tuntemattoman esitelmässäsi.

Esitelmään haetaan lähdeaineistoa. Kokeissa luntataan. Toinen noista on kiellettyä, toinen suotavaa ja suositeltavaakin.

jr kirjoittaa:


monet on varmaankin lukenut kyseisen kirjan.. pitäis saada selville että miten se vaikuttaa suomalaisiin ja suomen yhteiskuntaan?? Onko kukaan esimerkiksi taistellut siinä sodassa???

Ei ne "sankarit" jotka olivat sodassa mukana paljon käy intterissä ja eivät edes taida mielellään puhua ja muistella niitä hetkiä!

Omat kokemukset olivat pommisuojissa istumista ja lapsen omaisesti pommituksien jälkeen,kun vaaratilanne oli ohi,juoksentelimme kavereitten kanssa katselemassa pommitustuhoja.Helsingissä oli puute ruuasta ja ankeata oli,mutta kuten sanoin lapsi ei tiennyt vakavuutta.

Paras pommituskohde oli kun Aleksis Kiven koulu sai osuman. voi sitä riemua,kun ei tarvinnut mennä kouluun.

Todella,tee vain omin päin luentosi,ja anna näkemyksesi puhua kirja pohjalta.Niin tunnettu kuin kirja on,minulla on muistikuva että ensimmäinen kirja kustannuslaitos hylkäsi tekeleen,ja kirja-arvostelija antoi huonot arviot,mutta muistaakseen arvostelija oli nainen!!!!

Reiskan loppuvihjauksesta välittämättä muuan miete. Suomalaiset ovat tarvinneet kaksi kirjaa välttämättä sielujensa ylentämiseksi normaaliin psyykkiseen tilaan jos näin voi sanoa. Kirjat ovat Vänrikki Stoolin tarinat ja Tuntematon sotilas. Molemmat on kirjoitettu hävityistä sodista ja ne luettuaan on vähän sellainen olo että onko Suomi sittenkin voittanut. Ehkä nuo kirjat ovat antaneet jotain sille psyykkiselle puolelle. Oli varmaan koko lailla alamaissa ihmisten mieli näiden edellisten sotien jälkeen. Sen verran oli ilmassa väristyksiä että olihan jotain muutakin saatava kuin viinaa.

vai että naiset ne ei osaa tuntematonta lukee.. ite on just mulla viijettä kertaa työn alla.. leffa tullu katottuu semmoset kymmenisen kertaa, ja taas itsenäisyys päivänä uuellee

liisamartikainen kirjoittaa:


vai että naiset ne ei osaa tuntematonta lukee.. ite on just mulla viijettä kertaa työn alla.. leffa tullu katottuu semmoset kymmenisen kertaa, ja taas itsenäisyys päivänä uuellee

Siitäkö naisten oppimattomuudesta on tarvinnut niin monta kertaa lukea ja kattoa kuva!!!! [/b]

vieras kirjoitti:liisamartikainen kirjoittaa:

vai että naiset ne ei osaa tuntematonta lukee.. ite on just mulla viijettä kertaa työn alla.. leffa tullu katottuu semmoset kymmenisen kertaa, ja taas itsenäisyys päivänä uuellee

Siitäkö naisten oppimattomuudesta on tarvinnut niin monta kertaa lukea ja kattoa kuva!!!! [/b]

Mutta eikös se jo Tolstoi sanonut että hyvän kirjallisuuden tuntee siitä, että se kestää uusintalukemisia.

-Tommi Salonen

Olkoonkin vanha Tuntematon kuinka legendaarinen hyvänsä, minä pidän enemmän uudesta. Ennenkaikkea käsivaralla kuvattuna on "siellä" olemisen tuntu! Henkilöt ovat realistisia, nuoria miehenalkuja. Rahikainen on suosikkini, kerrankin aitosavolainen(oikeasti) "viäräleuka". Jo näyttelijän kasvot kertoo että tämä ei ole vakava tyyppi.. savon murretta ei voi opetella, se täytyy syntyä suuhun!
Sitten Lehto. Hänen roolihahmonsa on myös pelottavan vaikuttava. Etenkin kohtaus, jossa hän ojentaa väkivaltaisesti kalpeaa pelkuriaseveljeään.
Kolmanneksi Rokka. Hän on elokuvassakin nyt oikeasti vanha patu, jolla on paljon kertomuksia. Nämä eivät ole kuitenkaan mitenkään ylikorostetulla murteella täräytelty, vaan sujuvia ja viihdyttäviä tarinoita joita metsästysreissuilla kerrotaan. Rokka ei ole mikään puolijumala tässä elokuvassa, vaan keski-ikäinen karjalainen perheellinen mies. Tämä tulee oikein hyvin esille. Siitä huolimatta ikimuistoiset kohtaukset tekevät oikeutta "Rokka-kuvalle". Minusta tuntuu että uusi Tuntematon on ehkä enemmän sitä, millaiseksi Linna sen tarkoitti.
Yleenäs elokuvan karuus ja kyynisyys teki minuun vaikutuksen. Ei todellakaan tee mieli sotaan sen jälkeen.

Ai niin, isoisälleni on mitä luultavimmin tapahtunut muuan kohtaus, joka päätyi itse Tuntemattomaan.. Väinö Linna oli viereisen komppanian poikia ja sattui kuulemaan tapauksen. Noh, siis tämä kohtaus jossa Rokka on yövartiossa ja ryssät yrittävät siepata hänet vangiksi. Muistuttaa minua, että suuri osa elokuvan tapahtumista on aitoja, tietty pienellä mausteella. Totuus on tarua ihmeellisempää

Olen lukenut Tuntemattomaan sotilaan,mutten juuri kyseisellä nimikkeellä..Se oli Sotaromaani joka on se alkuperäinen versio.Enimäkseen siitä oli poistettu Jumalan pilkkaus kohdat ja Neuvostoliiton arviointi...
Elokuva on loistava,juuri sopivasti typistetty.

Sehän herätti kohua aikanaan,tuo kirja,kun Linna teki suomalaisesta sotilaasta aivan erilaisen kuvan kuin Runeberg aikoinaan.Kuvitelma suomalaisesta sotilaasta muuttui täysin.Mutta kumpi sitten on enemmän paikkaansa pitävä...

Loistavan esitelmän aiheen olet valinnut,tee siitä kympin työ!

Matti tuossa kirjoittaa Rauni Mollbergin elokuvaversiosta. Minäkin olin ensin sen nähtyäni sitä mieltä, että hyvä kun on tehty uusi tuote. Olen kuitenkin kääntänyt takkiani, mutta toisaalta Edvin Laineen ohjaama filmi oli jo sitä ennen syöpynyt alitajuntaani että siinäkin eräs selitys. Hyvä kuitenkin jos elokuvan vaikutus on tuollainen kuin mitä kuvaat.

Koin kuitenkin Mollbergin jutun, takin käännettyäni, "raakileena". Se ei mennytkään sinne syvälle, jonne "eetun" leffa pääsi hurjalla innolla ja sodan kokeneiden ihmisten mielen sykkeellä. Henkilö, joka jollain tavalla tuosta uudesta vaikutti oli Hietanen (Petelius), hänen henkinen väsymisensä. Mutta ainahan on hyvä että joku uskaltaa yrittää. Ettei jonkun tekemästä työstä tule mitään muuria, jonka yli ei muka pääse.

Kirja on kiehtova. Se sisältää viitteitä muihin teksteihin, Vänrikkeihin nyt erityisesti ja joihinkin lauluihin, siinä määrin, että voi tutkailla mitä kaikkea nuo sotilaat olivat lukeneet. Döbeln heille nyt ainakin oli tuttu sehän on selvää.
Ja tuntuihan se hyvältä lukea kirjasta, ettei tavallinen rivisotilas ollut Saksan armeijan opin mukaan kasvatettu. Akselivaltojen kanssa kun pyörittiin. Kyllä minäkin olen kirjan useamman kerran lukenut.

Ja von Tööpel ratsasti aukkoja katsellen

Minä olen nyt innoissani hakenut tietoa Tuntemattoman Sotilaan (vanhan elokuvan) näyttelijöistä ja oikeista hahmoista. Koulussa kirja piti lukea ja se oli ihan hyvä... Ihan mukavaa on verrata oikeita henkilöitä kirjan hahmoihin ja paljon on samaa!

Typerä kirja ja leffa.

Mikki Hiiri kirjoitti:Typerä kirja ja leffa.

Perustelepa hiirulainen mielipidettäsi.

Minun mielestäni Tuntematon ei ole typerä. Se kuvaa loistavasti (toisaalta karrikoiden) erityyppisiä suomalaisia (heimot, sosiaalinen asema, sotilasarvo).

Kirjana Tuntematon on parempi kuin leffana, niin kuin yleensä on muidenkin mestarikirjojen kohdalla. Tämä johtuu siitä, että mielikuvitus pystyy parempaan kuin lavastajat! Toiseksi leffoissa ei pystytytä useinkaan kuvaamaan henkilöiden yksittäisiä pohdintoja yhtä hyvin kuin kirjallisesti