YLE Radio 1

Voi, ei Suomen kaltaiselle taloudelle ole lainkaan ylivoimaista pitää yllä yhtä kansallisoopperaa. Ellei olisi, se olisi kyllä aika säälittävää, ja panisi taas miettimään, mitä varten ihmiset elävät ensinkään. Siksikö, että mahdollisimman vähin ponnistuksin kerätään mahdollisimman paljon varallisuutta käärinliinojen taskuihin?
Vaan kansallisoopperassa taitaisi kyllä olla silti töitä sille vanhalle metsätyövälineelle. Jos pantaisiin meidät kustantajat ja asiakkaat äänestämään, kenen olisi syytä lähteä kansallisoopperasta ja kenen jäädä, johdon vai Franck:in, saisikohan johto montakin ääntä puolelleen? Ainakin täällä päin Suomea alkoi jo oopperaboikotti, joka on voimassa toistaiseksi. Kansallisoopperan ongelmat eivät alkaneet Mikon tulosta, eivätkä ne hänen lähtöönsä ainakaan lopu.

Hankitaan ensin Yleen mittarit, jotka rekisteröivät yliujelletun vibran - varsinkin naisilla. Saa vain arvata, mitä nuottia vonkumisen keskellä tarkoitetaan. Äskeinen Metropolitan-äänitys oli kamala, sitä ennen monia muita.

Kiitos ohjelmasta, jossa esiteltiin suomalaisia oopperatähtiä 20-luvulta alkaen. Viimeisenä upea Soilemme. Vibraa pitää olla hallitusti, ylinäyteltynä saa mielikuvan, että esittäjällä on viisi kerrosta meikkiä ja lööppilehtiin kelpaava asu. Oliko otsikkona Figaro?

Kun kansainvälisesti alettaisiin mitata, voitaisiin Suomen Kansallisooppera jättää ja Metropoliitta lakkauttaa.

Mielipiteeni kuorolaisena ja kamari(vokaali)musiikin ihailijana. Näistä vouvaajista yksikään ei kelpaisi yhteenkään kuoroon.

Oopperoita ja muitakaan taidelaitoksia ei tarvitse lakkauttaa. Vain yhteiskunnan tuet niille pitää lopettaa. Sen jälkeen jää jäljelle vain aito elinvoimainen kulttuuri. Ei niitä kivikauden kalliomaalareitakaan kukaan verovaroilla tukenut. Ne teokset syntyivät puhtaasta luomisen vimmasta. Miksi ei saman anneta päteä nykyaikana?

Koska emme elä kivikaudella.

Tämä Suomi on moderni valtio, jonka tehtävä on koettaa avittaa kansalaisten henkistäkin vireyttä monenlaisin tavoin.

On tosin väärin, että talouselämä saa vammauttaa ihmisiä lähes mielin määrin joutumatta korvaamaan aiheuttamiaan vahinkoja.

Täytyy tosin ottaa huomioon erinäisiä tuotannollisia seikkoja, joilla oopperaa olisi mahdollista pyörittää nykyistä pienemmin kustanuksin. Loka-Laitisen vertaus Muurariliittoon, Merimiesunioniin ja Paperiliittoon oli kärjistys, mutta sinällään ihan aiheellisen suuntainen. Oopperan tuotannossa on löysääkin; varsinkin, kun sitä teknisenä suorituksena (siis nimenomaan visuaaliena, ei auditiivisena) vertaa esimerkiksi nälkärajoilla kituviin vapaisiin teatteriryhmiin.
http://www.iltalehti.fi/kolumnistit/200 ... 0_ko.shtml

Kannattaisi kuitenkin ottaa huomioon myös Suomen Kansallisoopperan nimen alkuosa: Suomen ja Kansallis. Sen pitäisi tarkoittaa koko Suomea, ei vain helsinkiläistä, suhteellisen rajallista ooppera-aktiivia yleisönosaa.

Kuulun varmasti, siihen Suomen suurimpaan joukkoon. Joka ei varmasti ikimaailmassa käy koko Helv....talossa. Se ei ole moukkamaista/sivistymättömyyttäni. Vaan liput ovat kalliit ja veronmaksajat maksaa muutoinkin lipuista edes käymättä siellä . Se on pienen pieni joukko/edustajat ja poliitikot joilla tuntuu olevan aikaa notkua veronmaksajien rahoilla siellä . Niin ja mahtuuhan toki Mannerheimin tielle vielä uusiakin vastaavanlaisia turhuuksia. On todennäköisempään että tulen käymään ennemmin tulevassa musiikkitalossa, kuin tässä kyseisessä paikassa

moxu kirjoitti:Kannattaisi kuitenkin ottaa huomioon myös Suomen Kansallisoopperan nimen alkuosa: Suomen ja Kansallis. Sen pitäisi tarkoittaa koko Suomea, ei vain helsinkiläistä, suhteellisen rajallista ooppera-aktiivia yleisönosaa.

Tarkoitatko moxu, että esityksiä pitäisi siirtää Helsingistä muille paikkakunille? Eikö tuollainen toiminta ole mahdotonta, koska näyttämö juuri siksi niin suureksi tehtiin, että suuremmatkin tuotannot sinne kunnolla mahtuisivat. Erityinen pienten ohjelmistojen sarja voisi olla paikallaan. Ehkä käsitin sanomasi väärin.

ite vierailija reiska kirjoitti:Kuulun varmasti, siihen Suomen suurimpaan joukkoon. Joka ei varmasti ikimaailmassa käy koko Helv....talossa. Se ei ole moukkamaista/sivistymättömyyttäni. Vaan liput ovat kalliit ja veronmaksajat maksaa muutoinkin lipuista edes käymättä siellä (...). Se on pienen pieni joukko/edustajat ja poliitikot joilla tuntuu olevan aikaa notkua veronmaksajien rahoilla siellä (...)

Olen käynyt oopperassa mutta edellisestä kerrasta on aikaa. En ole suurkuluttaja monestakin syystä, mm. lippujen hinnat vaikuttavat. En silti ole pahoillani, että oopperatalo on olemassa. Onhan monia muita toimintoja, joihin menee valtion ja kunnan verotuloja ja joita taasen minä en käytä. Vaikka niihin, urheiluhalleihin mm., olisi laitettu myös yksityisiä varoja, niin kävijöiden autoille on ainakin kunta joutunut järjestämään parkkipaikat. Niinhän nämä menevät ristiin rastiin mieliteot ja verot.

Radiossa keskusteltiin päivällä taas kerran oopperasta. Jaakko Ryhänen haukkui vuorostaan oopperan johdon ja antoi ymmärtää, että Matti Salminen on kaiken sotkun takana painostettuaan Matti Ahteen myötävaikuttamaan epäpätevän Korhosen valintaan. Ohjelmassa (oliko se nyt Kultakuume vai joku muu) otettiin myönteinen kanta oopperatoimintaan Tampereella. Tampere-talolla on ollutkin produktioita täysille saleille, varmaan siellä, vireässä teatterikaupungissa, riittäisi kysyntää myös oopperataiteelle (miksiköhän teatteria ei leimata eliittitaiteeksi). Vaasassakin toimi (toimiiko yhä?) oopperayhdistys. Eli ei oopperan, joka Italiassa on kaiken kansan taidetta, tarvitse keskittyä vain Helsinkiin. Voisiko joku vielä kertoa miksi oopperassa käymistä pidetään meillä elitistisenä kun taas sinfoniakonsertissa tai draamateatterissa tai elokuvissa käyminen ei ole sitä.

Ryhäsen palaute oli kipakanpuoleinen, mutta jotenkin kuulosti siltä, kuin hän olisi tällä kertaa ollut, ei suinkaan moittimassa väärin sammutettua, vaan väärin sytytettyä tulipaloa. Oopperan johtaminen Suomessa lienee jokseenkin kaikissa tapauksissa kivireen vetämistä -OK, voi se olla sellaista muuallakin...
Ryhäsen palaute lienee vielä kuultavissa Kultakuumeen nettisivuiltakin.
Suomessahan on ollut tasan yksi sellainen oopperanjohtaja, jonka kannatus on ollut yksimielinen. Martti Talvela, joka ei koskaan ehtinyt tehtävää vastaanottaa viikatemiehen tullessa väliin.

Much ado about nothing. Ooppera ei tuotakaan tappiota! Voitto viimevuodelta kuuluu olevan 50000 euroa. Mesenaattiakaan ei olisi tarvittu pelastamaan oopperan taloutta. Miten on mahdollista, että johto ei ole tiennyt onko laitoksen toiminta voitollista vai tappiollista?

Eikai oopperan ole tarkoitus tuottaa voittoa? Luulisi, että tarkoituksena olisi vain ja ainoastaan tuottaa hyvää oopperaa.

Jonkun pitäisi vain katsoa, että rahat riittävät. Ehkä se, että sitä on nyt ylimääräistä, on merkki siitä, ettei ole tehty tarpeeksi kunnianhimoisia ("kalliina") pidettyjä tuotantoja. Ligetin Suuri makaaberi tuli ensinnä mieleen.

Hassua, että voittoa tuova laitos lomauttaa koko henkilökuntansa.

Johannes kirjoitti:Much ado about nothing. Ooppera ei tuotakaan tappiota! Voitto viimevuodelta kuuluu olevan 50000 euroa. Mesenaattiakaan ei olisi tarvittu pelastamaan oopperan taloutta. Miten on mahdollista, että johto ei ole tiennyt onko laitoksen toiminta voitollista vai tappiollista?

HYVÄ NIIN . Eipä tarvitse Valtiontukea hakea, kun Ooppera tuottaa voittoa

Tuohon Johanneksen pohdintaan tämä: Ooppera ei ole ainoa valtiollinen laitos, jossa ei aina tiedetä, miten tilit menevät. Ennen kuin jälkikäteen. Ihmetyttää: mikä pettää? On "tieto"-koneet ja muut laskurit, taloushallintaa ja budjetointia ja silti yksi instanssi sanoo tileistä yhtä, toinen toista. Hullun tuntuista touhua.

Mutta ehkäpä joku ponsi tämän kirjoituksen otsikolta menee kaupallisesti ajattelevilta; eihän oopperaa kannata lakkauttaa, sehän on voittoa tuottava yritys! Pörssiin vaan...

k-meleon kirjoitti:Tuohon Johanneksen pohdintaan tämä: Ooppera ei ole ainoa valtiollinen laitos, jossa ei aina tiedetä, miten tilit menevät. Ennen kuin jälkikäteen. Ihmetyttää: mikä pettää? On "tieto"-koneet ja muut laskurit, taloushallintaa ja budjetointia ja silti yksi instanssi sanoo tileistä yhtä, toinen toista. Hullun tuntuista touhua.

Valtiolla on ollut sellainen momenttiperusteinen taloussysteemi (miltähän momentilta tähän otetaan rahat?), joka etäisesti muistuttaa yritysten kirjanpitoa ja talousseurantaa. Lieneekö vieläkin? Se selittäisi tuon ainakin osaksi.

Sellaisessa systeemissä tulot ja menot eivät kohdanneet ennen kuin alimmalla rivillä. Seuraa nyt sitten esim. henkilöstökuluja!