YLE Radio 1

On erittäin ilahduttavaa todeta, että ihan viime aikoina on alettu esiintyä omalla nimellä (kummallisten nimimerkkien sijaan) julkisessa keskustelussa. Netissä joutuu luonnollisesti olemaan varovainen epäkelvon yhteydenpidon, jopa haitanteon mahdollisuuden vuoksi, mutta oman nimen käyttö kannattaa silti.
Kun henkilö esiintyy omana itsenään, niin hän joutuu harkitsemaan sanansa ja ottamaan vastaan saamansa arvostelun, puolustamaan kantojaan sekä pidättäytymään arveluttavista ilmaisuista.
Kyllä meillä suomalaisilla pitää olla sen verran itsetuntoa, että uskallamme seisoa sanojemme takana, eikö vaan. Ennen aikaan suomalainen oli ylpeä omista sanoistaan.

Et näköjään ole joutunut minkään ryöpytyksen kohteeksi ilmaistessani noin. Kirjoituksesi ja mielipiteesi ovat olleet kultaisella keskitiellä, et ole ärsyttänyt ketään ajatuksillasi etkä heiluttanut yhteistä venettä puoleen taikka toiseen.

Mutta teepä niin... Jopa mielipiteesi muuttuu ja haluat turvata edes selustasi voidaksesi elää rauhassa.

Ei ole välttämättä eroa sillä, kohtaatko hyökytyksen nimelläsi tai nimimerkillä, mutta nimimerkin käyttäminen pystyttää seinän itsesi ja muiden väliin. Seinän takana olet edelleen oma itsesi: iloitset ystävällisistä sanoista ja loukkaannut pilkasta ja herjasta.

o o o

Itse olen kirjoittanut sekä nimellä että nimimerkillä, ja kummatkin puolustavat paikkaansa.

Tiedän myös käytännössä, mitä on ryöpytys kirjoitettuani nimellä netin keskustelupalstoilla. Olen sen parikin kertaa kokenut enkä suosittele kenellekään. Mikäli suomalaiset olisivat sivistyneitä, asia olisi toisin, mutta kun ovat pahimmillaan kuin barbaareita, öykkäröijiä, haistattelijoita, en suosittele maalitauluna olemista.

Jotain osviittaa voi saadakin niiltä, jotka ovat tuollaista kokeneet. Monet julkisuuden henkilöt ja julkisuuteen tahtomattaan vedetyt voisivat kertoa siitä rökityksestä, joka ei aina edes sellaiseksi jää.

Toimittajan ja kirjoittajan ura lienevätkin maailmalla yksi vaarallisimmista. Hollannissa Theo van Gogh keikutti venettä niin, että makasi sen jälkeen verimöykkynä maassa. Salman Rushdie kirjoittaa jo 16. vuottaan maan alta. Venäjällä tilataan palkkamurhaajilta toimittajien vaientaminen jne. Näitä tapauksia on loputtomiin ja Suomi kulkee perässä.

Aika hurjia näkymiä, vaikka kyse on vain sanoista ja ilmaisusta!

Rakas Leonina societas!

Kiitos kommentistasi. Ole hyvä ja käy kotisivullani, niin voit todeta miten ympäripyöreitä tai asiaan sisälle iskeviä kannanottoni ovat.
Toki olen saanut osakseni ryöpytystä; pahempaakin, minulle on aiheutunut monenlaista vahinkoa ja olen joutunut puolustamaan sanojani myös oikeusistuimessa. Silti esiinnyn omalla nimelläni myös kansainvälisissä yhteyksissä mustimmasta Afrikasta sivistyneinä pidettyihin societeetteihin asti.
Tyrmääjiä löytyy netissä kaikkialta.
Olen ilokseni saanut havaita, että omalla nimellä esiintyminen on viime aikoina lisääntynyt.
Me, jotka laitamme itsemme likoon ihan oikeasti joudumme harkitsemaan mitä sanomme. Siksi otan nöyrästi vastaan arvostelua. Olen oppinut paljon vielä ihan viime aikoinakin, vaikka ikää minulle on kertynyt yli dementiarajan eli (hyvän matkaa) yli kuudenkympin.
Maailmani näyttää edelleen kauniilta. Ainoastaa sekasorto ja informaation jäsentymättömyys haittaavat hieman näkymää.
Kokonaisuuksien hahmottamiselle antaisin paljon arvoa. Ei yksittäinen leimahdus, mahdollisesti hienokaan idea yksinään tee paljoa. Kokonaisuus ratkaisee.
Kiitos vielä kerran ystäväni. Selvitä esiin tuomieni sanojen merkitys yksi kerrallaan, aseta ne sitten puheena olevaan viitekehykseen ja katso kokonaisuutta. Näin menetellen ymmärrämme toisiamme paremmin.
Virheet ovat minulle tavallisia, mutta otan ne huumorilla, jos eivät vahingoita ketään. Jos vahingoittavat olen vähintään anteeksipyynnön velkaa.

Pentti Naumanen kirjoitti:Kun henkilö esiintyy omana itsenään, niin hän joutuu harkitsemaan sanansa ja ottamaan vastaan saamansa arvostelun, puolustamaan kantojaan sekä pidättäytymään arveluttavista ilmaisuista.
Kyllä meillä suomalaisilla pitää olla sen verran itsetuntoa, että uskallamme seisoa sanojemme takana, eikö vaan. Ennen aikaan suomalainen oli ylpeä omista sanoistaan.

Näyttää siltä, että tässä maassa on asioita, joita ei saisi ottaa ollenkaan puheeksi. Ja jos ottaa, on oman turvallisuutensa ja perheensä rauhan vuoksi parempi, että tekee sen nimimerkillä.

Josku vuosia sitten Ahon hallituksen aikana kirjoitin omalla nimelläni Hesarin yleisönosastoon mielipidekirjoituksen, jossa mm. ihmettelin, mitä yritystoimintaa sellainen on, jossa suurin osa ns. yrittäjän tuloista tulee veronmaksajilta tukiaisina ja vertasin sellaista toimintaa sosialismiin. Sitten alkoikin tulla Pohjanmaan kepulaisilta murhauhkauksia. Vaikka Suomen maatalousjärjestelmässä on sosialistisia ja keskusjohtoisia piirteitä, sitä ei saisi julkisesti kertoa.

Samaa olen huomannut myös kritisoidessani suomalaista sosiaali(hyysäys)järjestelmää. Senkin epäkohdista ja sen tavoitteiden kannalta epäedullisista piirteistä pitäisi vaieta.

Sananvaputeen kuuluu myös vastuu sanomisisaan ja minusta useimmissa tapauksissa on viisaampaa vaieta, jos ei uskalla kirjoittaa omalla nimellä. Ymmärrän, että tietyissä poikkeustapauksissa voidaan piiloutua nimimerkin taakse, kuten mainittu Hesarikin sen sallii, mutta itse pidän normaalissa keskustelussa kirjoittajaa uskottavampana, kun hän tekee sen omalla nimellä.

Keskustelupalstoilla pääsee helpostikin ryöpytyksen kohteeksi, mutta ryöpyttäjät taitavat olla pääsääntöisesti nimimerkin takana, joten ne voi jättää omaan arvoonsa, tai paremminkin arvottomuuteensa. Sopiva aihe tai kirjoitusasenne johtaa tietyillä palstoilla aina juupas-eipäs-väittelyn kautta henkilökohtaisiin solvauksiin ilman yhtäkään asiallista viestiä. Silti jotkut jaksavat avata uusia keskusteluja ja jotkut jaksavat reagoida niihin, vaikka keskustelun kulku ja lopputulos on selvä heti ensimmäisen viestin lähetyksen jälkeen. Harjoitellaanko siinä väittelyteksiikkaa vai onko joillakin niin suuri tarve julistaa omia oikeita mielipiteitä. Ainoat Oikeat Mielipiteet® julkaisee Niilo Paasivirta. Kannattaa laittaa sarkasmi ja huumori moodi päälle, jos tuonne eksytte.

Hyvää lauantai-iltaa!

Olet ihan oikeassa siinä, että omalla nimellä esiintyviin kohdistuu paineita. Jos sinulla on vastuullasi pienia lapsia ja muuta perhettä tai olet mukavasti sisällä uraputkessa, niin ymmärrettävästi eteen tulee monia tilanteita, joissa on viisaampaa vaieta tai netissä käyttää nimimerkkiä.
Kaikki omanarvontutoa alentava tai sen kehittymistä vaikeuttava painostus on häpeällistä. Painostajankin olisi hyvä tulla esiin ja perustella julkisesti tekemisensä.
Omalta kohdaltani olen - kuten on tullut mainituksi - taisteluni käynyt. Monesti hävinnyt, mutta toisinaan myös voittanut.
Nyt olen eläkevaari. Pyydän anteeksi niiltä henkilöiltä, jotka kokivat avoimuushaasteeni kiusallisena. Tarkoitukseni on vilpitön, ei ketään painostava enkä tarkoita sitä loukkaavanakaan.
Jatketaan jutustelua talvisodan malliin; periksi ei anneta eikä kaveria jätetä.

Kypärä tiukasti pään läpi kiinni ruuvattuna

Minua harmittaa, että ylipäänsä otin etunimeni käyttöön. Jos nyt rekisteröityisin, niin käyttäisin päinvastoin jotain nimimerkkiä. Voiko toisille näkyvää käyttäjätunnusta vaihtaa?

Parahin Jorma Linqvist,

Kiitos asiallisesta palautteesta. Aisoissa pysyminen on toisinaan 'jonninmoisen' työn takana. Tarpeeksi vanhaksi kun tulee, niin aisat pitävät miestä pystyssä. Minulle on jo käynyt niin. Kellomme taitavat käydä eri ajassa.
Kiitos lämpimästä tervehdyksestä!

Nahkiaisten ystävä

Mika Pirhonen kirjoitti:Sananvaputeen kuuluu myös vastuu sanomisisaan ja minusta useimmissa tapauksissa on viisaampaa vaieta, jos ei uskalla kirjoittaa omalla nimellä.

Tykkäisitkö saada murhauhkauspuheluita kotiisi - varsinkin itse ollessasi poissa kotoa ja jonkun muun perheehn jäsenen vastatessa puhelimeen - kirjoitettuasi aivan asiallisen, mutta jossain määrin vaiettuja näkökulmia esittäneen kirjoituksen?

Jotkut aiheet ovat Suomessa edelleenkin sellaisia, että niissä totuuden sanoja ainakin kuvaannollisesti ammutaan (jos ei malteta vaieta keskustelua kuoliaaksi).

Sinun kannallasi on helppo olla sellaisen ihmisen, joka on asiassa kuin asiassa ns. virallisen totuuden kannalla.

Vieraampi kirjoitti:Tykkäisitkö saada murhauhkauspuheluita kotiisi - varsinkin itse ollessasi poissa kotoa ja jonkun muun perheehn jäsenen vastatessa puhelimeen - kirjoitettuasi aivan asiallisen, mutta jossain määrin vaiettuja näkökulmia esittäneen kirjoituksen?

Yksineläjänä en tuota pysty välttämättä kuvittelemaan, mutta tappouhkaukset omaan puhelimeen luultavasti jättäisin omaan arvoonsa.

Vieraampi kirjoitti:Jotkut aiheet ovat Suomessa edelleenkin sellaisia, että niissä totuuden sanoja ainakin kuvaannollisesti ammutaan (jos ei malteta vaieta keskustelua kuoliaaksi).

Kirjoitin: "Ymmärrän, että tietyissä poikkeustapauksissa voidaan piiloutua nimimerkin taakse...". Ei kai kukaan voi pelätä tappouhkauksia esimerkiksi tästä keskustelusta? Itsellä ei käynyt edes mielessä, kun esitin mielipiteeni, enkä vieläkään osaa niitä odottaa. Vaikka en noihin poliittisiin keskusteluihin osallistukaan, niin en ole huomannut täällä yhtään viestiä, jota en omissa nimissä uskaltaisi lähettää, jos se olisi mielipiteeni. Minulla ei ole vain tarvetta "julistaa" mielipidettäni, vaan lueskelen tätä foorumia lähinnä radio-ohjelmien vuoksi. Tosin ainakin yhden viestin olen nähnyt, jonka olisin jättänyt lähettämättä nimellä ja myös nimimerkillä, koska siinä oli minusta julkinen herjaus. Pelkän nimimerkin käyttö ei vain riitä piiloutumaan lainvalvojalta.

Kiitos kannanotostasi,

Sinulla ja minulla taitaa olla sikäli hyvä tilanne, että voimme kumpikin käyttää omaa nimeämme vapaammin kuin moni muu. Syitä on useita.
Uraputkessa olevan olisi mieletöntä asettua altiiksi vaaralle menettää kaiken vain siksi, että ymmärsi ajatella ja uskasi sanoa, mihin tulokseen hän tuli.
Murhauhkaukset pitää ottaa vakavasti tässä väkivaltaan turtuneessa maailmassa. Varominen ei läheskään aina ole pelkoa. Mielipiteen asiallinen ilmaisu nimimerkin takaa on järjellinen teko. Se voi auttaa niitä, jotka sitten alkavat ajaa hyvää asiaa. Olen ollut väärässä, jos sanani ovat antaneet sellaisen käsityksen, että pienimmässäkään määrin halveksisin nimimerkin käyttöä. Toivon, että kunnioitus ihmisten kesken valtaisi enemmän alaa kuin mitä käytäntö joskus osoittaa.

Isänpäivän iltana

Mitenkähän tämä eipäs-juupas-väittely yhä enemmän väsyttää, missä tahansa sitä ilmeneekin?

"Minun tapani on parempi kuin sinun. Tällä tavoin kuin minä kuuluu ihmisen toimia. Ottakaa mallia..."

o o o

Tässä tapauksessa annetaan ymmärtää, että vain ristimänimellä kirjoittaminen on autuaaksi tekevä valinta.

Tosiasia kuitenkin on, etten olisi kirjoittanut omalla nimelläni kaikkia niitä juttuja, joita olen nimimerkillä kirjoittanut.

Isän tippuminen katolta ja muut henkilökohtaiset asiat eivät olisi tulleet nimellä ilmaistuksi. Ajattelen sillä myös läheisiäni, joita sellainen kirjoittelu saattaisi haitata.

Nimellä kirjoittaessani asiat olisivat tulleet ilmaistua vasta monen kymmenen vuoden päästä niin kuin muistelmissa yleensä tehdään, kun taas henkilökohtaisissa päivänsivuissani kaikki ruoditaan heti hyvinkin suorasukaisesti.

o o o

Kirjoittamisen tasoja on monia; ei kaikilla ole halua vilauttaa alushousujaan kaikelle kansalle ja julistaa omistavansa ne täydellä nimellään.

Joskus minäkin uskoin siihen, että omalla nimellä kirjoittaminen on reilua ja vastuullista sekä lisäksi pitää yllä yleistä tasoa. Nyt olen kuitenkin toisissa ajatuksissa.

Ensinnäkin on kiusallista kirjoittaa omalla nimellä, kun vastaajina ovat nimimerkkikirjoittajat.

Toiseksi nimen - varsinkin tällaisen harvinaisemman kuin minulla - taustat on helppo selvittää. Siitä seuraa yleensä häiriintyneiden ihmisten ja uskovaisten hurskaita kirjoitteluja tai peitettyjä uhkailuja omaan sähköpostiin. Murhauhkauksia ei sentään ole vielä tullut, mutta sentään muutama seikkaperäinen ennuste siitä, missä iäisyyteni vietän...

Siksipä en kirjoita tälle palstalle enää tämän jälkeen omalla nimelläni enkä luultavasti nimimerkilläkään. Kiitos kaikille asiallisille kirjoittajille miellyttävistä mielipiteen vaihdon vuosista. Kaikille muille toivon parempaa jatkoa ja mielenrauhaa.

Elämä opettaa. Mutta Pentti Naumanen, tervehdykseni Sinulle - ajatuksesi on oikea.