YLE Radio 1

Enpä haluaisi olla Kapteenin housuissa,,,,,

jos Hän Kustaan Miekan salmessa joutuu pyytämään matkustajia rauhallisesti uimaan lähimpään saareen,,,,,

Eipä tarvitse enää niin tehdä. Tallinkin liikenne on Helsingissä siirretty Länsiterminaaliin, jonne ei ajeta Kustaanmiekan salmesta...

MaraKatti kirjoitti:Enpä haluaisi olla Kapteenin housuissa,,,,,

jos Hän Kustaan Miekan salmessa joutuu pyytämään matkustajia rauhallisesti uimaan lähimpään saareen,,,,,

Aluksen päällikkö ei koskaan pyydä matkustajia uimaan mihinkään. Matkustajat ostavat lipun paikasta A paikkaan B ja jos niin onnettomasti sattuisi käymään, että laiva on jätettävä, aluksen miehistö evakoi matkustajat tilanteen mukaisesti veneisiin, lauttoihin tai muihin aluksiin.

Kustaanmiekansalmi taas on osa normaalia väylästöä. Miksi matkustajien pitäisi poistua em. salmessa aluksesta uimalla kun lipunhintaan kuuluu kuljetus satamalaiturille asti.

Suomalaisella merenkulkusektorilla "päivystävän dosentin" roolia on jo pitkään hoitanut Turun Kauppakorkeakoulun emeritus (so.eläkkeelle jäänyt) professori Jorma Taina.

Tässä miehen oma virallinen käyntikortti:
http://info.tse.fi/staff.asp?id=163
Ja tässä linkki hänen jäähyväisluentoonsa aiheesta Merenkulku maailmankaupan moottorina ja jarruna
http://www.tse.fi/FI/media/ajankohtaist ... ot_08.aspx

Tainan näkemykset perustuvat, kuten jokainen tämän esitelmätekstin luettuaan huomaakin, varsin pitkien jatkumoiden tuntemiseen sekä globalisaatiokehityksen huomioimiseen eri aikakausien suomissa viitekehyksissä. Itämeren kaislikoissa suhaavien lauttojen toimintaa ajan mittaan seuratessa ei välttämättä tule ajatelleeksi esimerkiksi sitä, millainen mullistus Suezin kanava valmistuessaan oli -käytännössä brittien rikas teeklipperikulttuuri tuhoutui sen -ja tietysti myös höyrylaivojen yleistymisen- myötä.

Taina on jo useiden vuosien ajan heittänyt mielipiteitä Itämeren liikenten uudistuspaineiden suuntaan ja vaikka varustamot eivät välttämättä olekaan juuri hänen neuvojaan onkeensa ottaneet, niin tuskinpa he miestä täysin nonsaleeranneetkaan ovat. Tämä linkkikin johtaa yli viiden vuoden taakse -eikä hän siinäkään mitään ennenkuulumatonta lausunut.
http://www.turunsanomat.fi/ajassa/?ts=1 ... :0:0:0:0:0:
Siihen nähden tämä tuorein näkemys on suorastaan radikaali:
http://www.taloussanomat.fi/liikenne/20 ... 925787/139

Taina on periaatteessa oikeassa siinä, että nykytilanne ei voi jatkua, mutta senhän varmasti tietäisimme me kaikki muutenkin. Rahan tekeminen on merenkulun olemassaolon perusta. Taina ei välttämättä kuitenkaan taloustieteilijänä ota huomioon esimerkiksi ahvenanmaalaisten pitkää talonpoikaismerenkulkujatkumoa ja naapurikateuden puutetta tai Tallinkin symboliarvoa virolaisille. Joskaan näistä ei paljoa apuja ole, kun laskujen maksamisen aika tulee.
Paljon yksiselitteisempiäkin kannanottoja Tainalta löytyy. Esimerkiksi hänen näkemyksensä satamaklusterien kehittämisestä sen sijaan, että liikennettä jaettaisiin monen pienemmän toimijan kesken, lienee ihan järkeenkäypää kehitystä. Olkoonkin, että Vuosaaren satama ei aivan sellainen logistiikkakeskus olekaan, mitä 2000-luvun liikenneklusterit kenties kehittäisivät.

Koska merenkulkuasioihin ei nyt -ainakaan vielä- uuttakaan "päivystävää dosenttia" ole tarjolla, saanemme nauttia Jorma Tainan lausunnoista vielä pitkään. Ja vaikka hänen arvionsa eivät aina juuri meillä ihan kohdalleen osuisikaan, niin on sellaisiakin paikkoja, joissa niin on käynyt, esimerkiksi Pohjanmeren ja Irlanninmeren liikennealueet. Olkoonkin, että kuljetusvolyymit ovat siellä ihan eri luokkaa, kuin meillä.

Ahvenanmeren ahtojäätilanne on jumittanut tokan muuten ihan hyvillä jäissäkulkuominaisuuksilla varustettuja aluksia merelle. Niin Viking Linen, Finnlinesin kuin TallinkSiljankin aikatauluihin ei tällä hetkellä voi luottaa.
Käväisin alkuviikosta Ahvenanmerellä. Kyseessä oli periaatteessa korruptioristeily Mariellalla HEL-STO-HEL, mutta koukkasin paluumatkalla Tukholmasta Grisslehamnin ja Eckerön kautta Maarianhaminaan, josta Viikkari sitten kävi minut yöllä poimimassa takaisin. Södra Kvarkenissa eli suomeksi kai lähinnä Ahvenanraumassa ei ollut sanottavampia vaikeuksia etenemiselle, vaikka ms.Eckerö on jäissäkulkua ajatellen tuntuvasti vaatimattomampi alus, kuin nyt etelämpänä Tjärvenin vaiheilla jumittaneet Vikingin lautat.

On totta, että nyt vallitseva jäätilanne poikkeaa normaalista. Ahtojäiden puristus on poikkeuksellisen kova ja Perämerellä tilanne varmaan olisi Ahvenanmertakin tiukempi, mutta se ei saa vastaavanlaista huomiota, kun matkustajalaivoja ei sielläpäin liikennöi ja Suomen suunnan rahtikin on sattuneista syistä juuri nyt vajaatehoinen.
Mutta niin Suomen Fennica kuin Ruotsin Tor ja Vidar Vikingkin ovat osoittaneet olevansa tällaisessa tilanteessa ennenkaikkea "vatkaimia". Todellisiin jäänmurtovoimaa vaativiin tehtäviin niistä ei ole -keulapotkuri on varmin tapa leikata kiinnijäätynyt alus irti. Urho on jo joutunut avustamaan tässä toimessa Fennicaa eikä Vidar Viking uskaltanut eilen lähteä leikkaamaan toisiaan kolhineita Amorellaa ja Finnfellowia irti...

Mutta kyllä se kevät tästäkin huolimatta koittaa.

Nythän se kiista alkoi. Sanoi; Kapteeni
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010030 ... 6_uu.shtml

moxu kirjoitti: Södra Kvarkenissa eli suomeksi kai lähinnä Ahvenanraumassa

Jos nyt kuitenkin puhutaan vaan Södra Kvarkenista ja siitä varsinaisesta eli Kvarkennista. Merenkulussa on käytössä vakiintunut terminologia ja hyvin pitkälti myös vakiintunut paikannimistö.
Tällähän tietenkin pyritään yksiselitteiseen tiedonvaihtoon mikä merellä joudutaan tekemään radiopuhelimella jolloin erehtymisen vaara on aina olemassa, varsinkin jos yritetään käyttää jotain epävirallista termiä/nimikettä.

ei ollut sanottavampia vaikeuksia etenemiselle, vaikka ms.Eckerö on jäissäkulkua ajatellen tuntuvasti vaatimattomampi alus, kuin nyt etelämpänä Tjärvenin vaiheilla jumittaneet Vikingin lautat.

On totta, että nyt vallitseva jäätilanne poikkeaa normaalista. Ahtojäiden puristus on poikkeuksellisen kova ja Perämerellä tilanne varmaan olisi Ahvenanmertakin tiukempi, mutta se ei saa vastaavanlaista huomiota, kun matkustajalaivoja ei sielläpäin liikennöi ja Suomen suunnan rahtikin on sattuneista syistä juuri nyt vajaatehoinen.

Kyllä se saa "ansaitsemansa" huomion. Tosin en ymmärrä miksi jokainen laivojen jäihin kiinnijuuttuminen pitäisi uutisoida. Talviliikenne jäissä tarkoittaa lähes poikkeuksetta, että jossain vaiheessa joudutaan odottamaan tilanteen laukeamista. Ei siinä ole mitään erikoista tai uutisoinnin arvoista.

Mutta niin Suomen Fennica kuin Ruotsin Tor ja Vidar Vikingkin ovat osoittaneet olevansa tällaisessa tilanteessa ennenkaikkea "vatkaimia". Todellisiin jäänmurtovoimaa vaativiin tehtäviin niistä ei ole -keulapotkuri on varmin tapa leikata kiinnijäätynyt alus irti. Urho on jo joutunut avustamaan tässä toimessa Fennicaa eikä Vidar Viking uskaltanut eilen lähteä leikkaamaan toisiaan kolhineita Amorellaa ja Finnfellowia irti... :roll:

En henkilökohtaisesti olisi uskaltanut luokitella Fennicaa ja Nordicaa vatkaimiksi, en edes ruotsalaisia Balder Viking, Vidar Viking ja Tor Vikingiä. Viimeiksi mainitut ovat uudehkoja aluksia joiden koneteho ja leveys riittävät varsin pitkälle.
Oma lukunsa ovat tietenkin varsinaiset isot jäänmurtajat Atle, Frej, Sisu, Urho, ja Ymer. Näistähän kaikista löytyy 16200 KW tehoja, 23,8 m leveyttä ja 8,3 m syväystä.
Mikäli joku on pakko ristiä vatkaimeksi niin parhaiten sitä titteliä sopii kantamaan Suomalainen hinaaja Zeus. Konetehoa vaatimattomat 5420 KW. Tietenkään se että Zeus on jäänmurtotehtävissä virallisestikin ei ole ko. aluksen tai sen varustamon vika. Töitä otetaan kun niitä tarjotaan. Varsinainen kysymys onkin, että miksi Botnicaa ei saatu riittävällä nopeudella irti Välimereltä.
Voinen lopuksi todeta, että sisäänajo Tukholman väylälle on, sopivan tuulen pakatessa jäät Tjärvenin ja Söderarmin välille, joskus työlästä, mutta ei koskaan mahdotonta.

Vaikea jäätilanne Ahvenanmerellä haittaa yhä ruotsinlaivoja. Uutisoi tänään su. 07.03.2010 .
Mjoo, ovat poistaneet suosituksen välttää Tjärvenin eteläpuoleista merialuetta. Kehottavat kuitenkin liikkumaan yksi kerrallaan, jotta törmäysvaaraa ei syntyisi. Niin, onhan tuo kaunis ajatus. Hyvä kun ruotsin merenkulun johto ottaa oikein huolehtiakseen ja neuvoakseen kuinka siellä pitää liikennöidä. Kohta ne varmaankin antavat jo huolestuneita neuvoja, että ajakaa varovasti kivikkojen ja karikkojen lähettyvillä.
Tukholmaan pääsee tasan kahta kautta isommalla aluksella. Joko Ahvenanmeren kautta tai Pohjois-Itämereltä Sandhamnin väylää pitkin, mitä mm. Helsingin lautat käyttävät.

Jäi pois linkki Ruotsin merenkulkulaitoksen sivuille joten tässä.

PedroViti kirjoitti:Jäi pois linkki Ruotsin merenkulkulaitoksen sivuille joten tässä.

Siis tässä, koitetaan toisen kerran. Edellinen meni Siljan mainokseksi.

PedroViti kirjoitti:Vaikea jäätilanne [url=http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/1135253486312?ref=lk_hs_ko_1]Tukholmaan pääsee tasan kahta kautta isommalla aluksella. Joko Ahvenanmeren kautta tai Pohjois-Itämereltä Sandhamnin väylää pitkin, mitä mm. Helsingin lautat käyttävät.

Siis käyttivät, vuoteen 1999 asti. Sen jälkeen niin Helsinkiin kuin Tallinnaankin Tukholmasta ajaneet laivat ovat käyneet hakemassa Maarianhaminasta verottomuusleimat ja kulkeneet poikkeuksetta Tjärvenin ja Söderarmin välistä.
Sandhamnin väylä olisi monessakin mielessä ollut hyvä pitää mukana kuvioissa; nimenomaan tällaisia poikkeustilanteita ajatellen. Nyt sinne ei ole linjaluotsikirjoja kellään ja tässä sitä sitten ollaan. Myös saaristoluonnon kuormituksen kannalta olisi hyvä, jos edes osa liikenteestä hoidettaisiin Tukholmaan jotain muuta reittiä, kuin savikkorantaisen Furusundin kautta.

Ja Ahvenanmeren kapein paikka Eckerön länsipuolella on todella ruotsinkieliseltä nimeltään Södra Kvarken, suomeksi Ahvenanrauma. Joskus karttoihin on merkitty nimiä, jotka eivät kaikkia miellytä, mutta näin nyt vaan on...

moxu kirjoitti:
Ja Ahvenanmeren kapein paikka Eckerön länsipuolella on todella ruotsinkieliseltä nimeltään Södra Kvarken, suomeksi Ahvenanrauma. Joskus karttoihin on merkitty nimiä, jotka eivät kaikkia miellytä, mutta näin nyt vaan on... :roll:

Eihän tässä puhuttu miellyttämisestä. Kyllä minä tiedän, että tuota Ahvenraumaa on viljelty jopa merikartoissakin, mutta moniko sen tietää ja osaa mieltää oikeaan paikkaan.
Muutoinkin olen sitä mieltä, että jokaisella luodolla ei tarvista olla nimeä sekä suomeksi että ruotsiksi, kyllä yksi riittää jos se on yleisesti vakiintunut ja laajalti käytössä. Pidän varsin luontevana, että Ahvananmaalla olevat paikat on nimetty pelkästään ruotsiksi. Tämä ei ole mikään kielikysymys.