YLE Radio 1

Yleisradio äänittää uudelleen Turun tuomiokirkon kellon lyönnit, jotka soitetaan keskipäivällä Radio 1:ssä. Syynä on se, että radiossa esitettävät lyönnit eivät enää kuulosta samoilta kuin kellonsoitto Turussa.
Aiemmin puolen kilometrin päässä Turun Tuomiokirkosta asuneena voin vakuuttaa, ettei kellonlyönti ole koskaan kuulostanut luonnossa ja radiossa samalta. Kaksoislyönnin rytmiä on muutettu vuonna -79, jolloin kirkko peruskorjattiin.
Turun keskustassa on kuitenkin sen verran taustahuminaa, että ratkaisuksi tällä kertaa heitetty muutaman kadun sulkeminenkaan ei välttämättä riitä kunnollisen nauhoitteen purkittamiseen. Mutta ainahan sitä voi yrittää...

Sattuiko joku kuulemaan ensikontaktilla, millainen on uusi keskipäivän lyöntien taltiointi? Turun katujen hiljentämisessä oli ollut oma tekemisensä, kuten HS:n kk-liitteestä vastikään oli luettavissa...

Hei

Turun tuomiokirkon kellot voit kuunnella (ja myös ladata omalle koneellesi) netistä YLE Radio 1:n sivuilta.

Tarjolla on sekä uudet aikakellot että vanha, vuoden 1965 äänite. Sivulla on kuunneltavana myös muita kirkonkelloja.

Nettitoimitus

Tämä voisi olla soittoäänenä kiva kännykässä. Tai tietsikassa käynnistymisen äänenä.

Soittoääni kännykkään kännykkäverkon kautta ladattavana on tulossa...

Tarkkaa päivämäärää ei ole antaa, mutta seuratkaa tilannetta!

Nettitoimitus

Kuulin kyllä. Tämä ykköslyönti oli aivan kuin pikkulapsen innokas
kokeilu, sitten se soittotahti tasaantui. Äänten kaiku oli nyt kirkkaampana
mukana ja lopetus taisi mennä ilman venytystä poikki.
Tämä vaan ensiarvio muistista.

Nettitoimitus jätti aloituksen erikseen niistä aiemmista muistoista.
Pitänee siihenkin jotain myöhemmin. Itselläni nyt eräs aiheen kirja lainassa...
Ai nii, katsoin tarkemmin ja em. aloitus onkin lukittu, joten kirjoittanen tähän...

Tänään lyönnit oli alusta alkaen tasatahtia, olisiko eilisestä mahdollisesti
tehty hienosäätöjä (vertailuni muistinvarainen).

HS-Kuukausiliite kertoo; "Ensin neljä läppäystä, sitten kaksitoista kaksoislyöntiä."

Olen vanhat lyönnit joskus laskenut (noin 1 min), nyt unohtanut,
ja uudet laskin tänään (ei nauhoitustarkkuudella):
Kolme yksittäislyöntiä klo 11:59:48/58 (ei tarkka ajoitus),
sitten 12 kertaa kaksoislyöntiä päättyen noin klo 12:00:34.
(Olisiko eilen ollut vain kaksi alkuläppäystä, tai laskinko huolimattomasti...)

Katsoin:
Neljäs uudistettu painos (2005), Turun maakuntamuseon julkaisuja 9,
käsikirjasta; Tiima, tiu, tynnyri - miten ennen mitattiin - suomalainen mittasanakirja /
Toimitus Juhani Kostet / ISBN 951-595-108-9 / ISSN 1457-9219

"Ajan virrassa" s. 34-47 / Tutkija Seija Väärä
- s. 37 "Aika käsitteenä... Papisto piti huolta kellojen soitolla siitä,
että kansa sai tietää kirkollisten tapahtumien ajankohdan.
Myöhemmin kirkkoihin asennettiin aikaa osoittavia aurinkokelloja ja tornikelloja."
- s. 41 "Aurinkokello... Kuva: Turun tuomiokirkon eteläseinän aurinkokello,
jonka valmisti ilmeisesti kelloseppä Michael Albert v. 1678."
- s. 43 "Mekaaniset kellot... Ensimmäiset mekaaniset kellot tulivat käyttöön
Länsi-Euroopassa jo 1200-luvun lopulla. Turun tuomiokirkossa on mahdollisesti
ollut kello jo keskiajalla. Varmuudella sellainen oli 1590-luvulla,
mutta tornikello asennettiin vasta 1620-luvulla."
- s. 45 "Kuva: Turun tuomiokirkon kello".
- s. 46 "Suomen tärkein kansallinen symboli on Turun tuomiokirkon tornikello,
jonka 12:n lyönnit ilmoittavat radiossa aikamerkin koko kansalle vielä tänäkin päivänä.
Lyönnit on kuultu taukoamatta vuoden 1944 kesäkuusta lähtien." (Onko?)
"Yleisradion ohjelmajohtaja Ilmari Heikinheimo ehdotti jo toukokuun lopussa
kellojen soitosta pysyvää tapaa. Kun Kannas murtui 19.6. tuomiokirkon
kelloja soitettiin radiossa niin, että ne kuuluivat Hangosta Petsamoon."
- s. 112 "Kirjallisuusluettelo... Turun Tuomiokirkon kellot lyövät radiossa 12.
Yleisradion veteraanipäivän esite 1999."

Kirjasta; Kello 12:n mietelauseita / Toinen painos 1981:
- s. 5 "Lukijalle... Joskus heti sotien jälkeen Mietelause siirtyy myöhäisillan
äänestä arkiseen keskipäivään Turun Tuomiokirkon kellojen lyötyä malmiset
kaksitoista lyöntiään."
("Radion vuosikertomuksiin Mietelause ilmestyy... vuonna 1940"...)

Tänään olin tarkkana ja ne neljä alkuläppäystä kuului,
myös ajoitus oli suunnilleen eilisen merkitäni mukaan.

Eepos - Mailmanhistorian käsikirja / 2001 / WSOY / Oppimateriaalit:

- s. 11 "Paljonko kello on? ... Suomessa aikamerkin antoi alunperin vuorossa
ollut radion pääkuuluttaja, joka katsoi studion seinällä olleesta kellosta ajan
ja löi kello 12.00 kuulutuspöytänsä yläpuolella riippunutta gongia."

Minulle on kaksi tärkeää eksistenssiä, toinen on juuri Turun Tuomikirkon kellonsoitto ja toinen on Suomenlinnan kirkkomajakan pyörivät valokeilat.

Suomenlinnan valoja olen katsellut yhden talven ajan Merisotakoulun ikkunoista ja vielä tänä päivänäkin Kaivopuiston rantaa ajaessani tarkastan vaistomaisesti, että valot varmasti palavat ja pyörivät.

Lapsuuteni ja nuoruuteni Turussa asuneena Tuomikirkon kellojen äänen jälki syöpyi lähtemättömästi johonkin sielussani. Olen miettinyt, että jos Turussa käydessäni yhtäkkiä tajuaisin, että kello ei löynytkään oikeaan aikaan, niin jokin hälytysmekanismi alkaisi toimia sisälläni. Sinänsä minulle kelpaa mikä tahansa nauhoitus.

Joulurauhan julistusta en ole paikan päällä käynyt kuunetlemassa pariinkymmeneen vuoteen mutta telkkarin eteen olen aina tälläytynyt hyvissä ajoin. Vaimokin on oppinut, että minua ei saa silloin häritä, en lähde kauppaan, en hakemaan puita liiteristä, en edes kalanperkeitä soskapussia ulos viemään.

Tähän pitää nokittaa: Olen ollut elämäni joka jouluaatto Vanhalla Suurtorilla Joulurauhaa kuuntelemassa. Tosin ensimmäisenä vuonna taisi jutun sisältö mennä vähän ohi...miksiköhän..?
Olen kerran päässyt myös vierailemaan Turun Tuomiokirkon tornissa kellotasanteella. Ymmärrän oikein hyvin, miksei tornia voi edes kuviteltavan avata yleisölle näköalapaikaksi, vaikkei näkymissä mitään valittamista ollutkaan. Aikakausivaihtelu torniin noustessa kyllä on varsin huomattava, 1300-luvun portaikosta kun siirrytään suoraan vuoden 1979 kellokoneiston keskelle...

Moxu, miksi meidän molempien käyttäjätiedoissa lukee Paikkakunta: Helsinki? Minä olen turkulainen, niin perkeleen turkulainen, vaikka olenkin Tampereella syntynyt ja viimeiset kaksikymmentä vuotta Helsingissä asunut.

Tosiasiahan on, ettei meikäläinen ole mistään kotoisin (kuten varmaan kaikki ne, jotka ovat kirjoituksiani vaivautuneet lukemaan, ovat huomanneetkin). Turussa on kuitenkin sitä jotain, mitä ihminen voi kotipaikaltaan edellyttää: persoonallista sisältöä!
Helsinki on minulle yhtä lailla, mutta toisella tavoin rakas kotikaupunki. Mutta Lahnajärvellä tuskin kykenisin kuitenkaan asumaan, Karjaalla olen yrittänyt...

Kuuntelin sitten tämän to 13.4. - pe 14.4. välisen Kirkonkello-ohjelman
http://www.yleradio1.fi/kirkonkellot/
Huomasin muusta yhteydesttä kerrottuna, että ns. kirkollinen kellokeskiviikko
oli ennen kiirastorstaita, jotta meni sikäli päivän viiveellä ohjelma ulos.

Helsinki Median kirja 10 Kärjessä / Russell Ash / 1996 (1995) / Sivu 143
kertoo mm. 10 suurinta läntisen maailman korkonkelloa:

1 Tsar Kolokol, Moskovan Kreml, Venäjä, valamisvuosi 1735, paino 201,90 tn
2 Voskresenski (Ylösnousemus), Iivana Julman kellotorni, Moskovan Kreml, Venäjä, 1746, 65,50 tn
3 Petersglocke, Kölnin katedraali, Saksa, 1923, 25,40 tn
4 Lissabonin katetraali, Portugali, vuoden 1344 jälkeen, 21,39 tn
5 ... Wien, Itävalta, 1957, 21,39 tn
6 ... Strasbourg, Ranska, 1521, 20,00 tn
7 ... Pariisi, Ranska, 1891, 18,85 tn
8 ... New York, Yhdysvallat, 1931, 18,54 tn
9 ... Olomouc, Tsekinmaa, 1931, 18,19 tn
10 . Toledo, Espanja, 1753, 17,27 tn

Nämä siksi esille, jotta em. ohjelman lopussa kerrottiin 1960-luvulta,
että maailman suurin kirkonkello olisi hajonnut kun painoa ei pystytty
kannattelemaan.
Lienee samasta kellosta kyse, mutta lisänä em. kirja kertoo;
"Vaiennut kello Tsar Kolokolin kellosta eli ns. tsaarinkellosta murtui
11,5 tonnia painava pala, kun kelloon heitettiin vettä tulipalon aikana 1737."
Tästä kellosta on kirjassa myös valokuva.

Täällä Salossa on myös nähtävissä avokatoksessa (vanha kellotapulin raunio),
ns. Salo-Uskela kirkon hautausmaan kulmauksessa vanha kirkonkello,
joka oli ns. entisen Pyhän Annan kappelin kello (purettu 1800-luvun alkupuolella).
Myös tässä myöhemmin rakennetussa Salo-Uskelan kirkossa on tornissa
kirkonkellot nähtävissä vuosittain ns. Salo-päivänä syyskuussa,
kun torniin pääsee jonottamalla katsomaan.

Muuten ei nämä radiokellot enää päivittäin lyö puoliltapäivin (esim. lauantaisin ollut pois).

No niinpä lyö uutta sointia Turun kellot: "Joutukaa sielut, on aikanne kallis..." tai jotain sinnepäin; vanhaan verrattuna kovin kiireinen on kelloin sointi.

Mielenkiintoinen havainto, kun Auran rantamilla helkähtävät samanaikaisesti sekä Turun Tuomiokirkon kahdentoistalyönnit että samat iskut YleRadio1:n välittämänä. Ja kuinka ollakaan: Rytmi ei ole ihan sama! Autenttiset kellot nappaavat samaan rytmiin radiokellojen kanssa, mutta iskut tulevat kolme "tuntia" myöhässä.
Mitäs nyt pitäisi tehdä? Radion olisi varmaan paikallaan korjata säätöjään..?