Surullinen tuo Minean kohtalo. Muistan kuinka nuorena tuo järkytti syvästi.
Waltari ei tuota kirjoittaessaan ole luottanut uskontoihin. Minea joutuu oman uskontonsa uhriksi. Ekhnatonkin kuvataan myöhemmin epäkäytännölliseksi haaveilijaksi.
Onkohan tuossa jättiläiskäärmeessä mitään historiallista perää? Että Kreetalla olisi palvottu moista? Tai kuuluivatko ihmisuhrit käytäntöön? Eikö se taru Theseuksesta ja Ariadnesta (toivottavasti meni oikein ulkomuistista) viittaa tähän, että ihmisiä olisi uhrattu. Ainakin antiikin Kreikassa on uhrattu ihmisiä sen tiedän.
Minea on jonkinlainen naisen ihannekuva. Muistaisin lukeneeni Waltarin joskus sanoneen näin.