YLE Radio 1

Valitan. Risto Nordellin uusi ohjelma "Riston valinta" on allekirjoittaneelle paha pettymys. Haaveilin uuden ohjelman jatkavan "Luostarin puutarhan" viitoittamalla tiellä maagillisessa vanhan musiikin kyllästämässä ilmapiirissä.

Kuultu musiikki sangen mukiinmenevää ja Riston valinnat sinänsä mielenkiintoisia, mutta W. A. Mozartin postitorvisoitanto oli jo kyllä liikaa tällaisella piintyneelle "kolmekymppiselle" "vanhan musiikin" diggaajalle.

Onneksi olen nauhoittanut talteen jo vuosikausia "Luostarin puutarhaa". Täytynee pistäytyä arkistoni puolelle...

Älä nyt yhden lähetyksen jälkeen heitä toivoasi! Itse olin ilahtunut paletin laajentamisesta, kun en olen vanhimpaan musiikkiin hirveän lääpälläni. Nordellin on nyt kuitenkin toimittava ns. kieli keskellä suuta, jotta ohjelman linja säilyy omaleimaisena. Luostarin puutarha oli tässä suhteessa helpompi toimitettava, koska musiikki oli selvästi rajattu vanhaan kristillis-uskonnolliseen musiikkiin.

k-meleon kirjoitti:Nordellin on nyt kuitenkin toimittava ns. kieli keskellä suuta, jotta ohjelman linja säilyy omaleimaisena.

Mmmooi. Olen molempien kanssa samaa mieltä. Sekä "pettymys" että "kieli keskellä suuta".
Pari ajatusta on vanhemmissa viestiketjuissakin.

http://chat.yle.fi/yleradio1/keskustelu ... =luostarin

http://chat.yle.fi/yleradio1/keskustelu ... utarha#376

Toivotamme Riston valinnalle ohjelmalle menestystä !

Toivottavasti kujeissa säilyy vanha meininki.
Kari B

Itse tykkäsin mieluummin ajatuksesta että ohjelma on jonkun teeman, esim vanha musiikki, kuin henkilön ympärille rakentuva. En kaipaa kovasti jotakin oppimestaria moniarvoisuuskouluttajakseni, RN:ia vastaan sinänsä mitään, saman kylän kasvatteja ollaan. Juontajakeskeisyys on enemmän kaupallisten asemien juttu.

Tänäisen kuoro-ohjelman skippasin ja siirryin etsimään muuta.

arvieno kirjoitti:Itse tykkäsin mieluummin ajatuksesta että ohjelma on jonkun teeman, esim vanha musiikki, kuin henkilön ympärille rakentuva. (...) Juontajakeskeisyys on enemmän kaupallisten asemien juttu.

Totta. Nordell on kuitenkin sen verran kokenut kettu, että osaa pitää musiikin pääasiana. Tänään (-kin) näyttää olevan teema tulossa ja aion käyttää toista korvaa sen seurantaan.

Henkilö A kuuntelee mielellään Riston valitsemaa musiikkia, joskus jopa niin, ettei samalla tee mitään muuta, nautiskelee vain.

Huvitteluksi on laskettava sekin, että A joskus kirjoittelee tälle keskustelupalstalle.

Muuten A tekee paljon ja monenlaista. Vain televisiota hän ei yleensä katso. Hän ei ole valmis tinkimään mistään saadakseen aikaa television katseluun.

Siksi häntä nyt kummastutti Riston kuvaus kyldyyri-ihmisistä, jotka mieluusti ja varsin omahyväisesti korostavat, miten vähän he katsovat televisiota.

Ihanko omasta aloitteestaan he ovat tulleet julistamaan televisiottomuuden ihanuutta? Ettei vain Risto olisi itse kysynyt: Katsoitko sen ja sen lähetyksen? Olisikohan Risto monen kieltävän vastauksen jälkeen kysynyt: Katsotko ollenkaan televisiota? Mitäpä siinä A:n kaltainen voi muuta kuin rehellisesti vastata.

Jokainen pitää omaa mielipidettään oikeana. Sillä jos joku pitäisi mielipidettään vääränä, hetihän hän vaihtaisi sen. Siinä mielessä olemme kaikki omahyväisiä.

Toisten ihmisten motiivien arvailu on hauska ja halpa harrastus. Mutta sitä kannattaa tehdä vain hiljaa itsekseen.

Hyvä Risto, musiikki on ensin nuoteissa, sitten esityksessä ja korvissa.

Itse olen pienimuotoisen ystävä, kuorot itsellä ja yhdellä lapsenlapsella huilu - ynnä kitara tietty että koulussa pääsee bändiin, isänsä opettaa.

Televisiosta luovuin yli kymmenen vuotta sitten. Radioriippuvainen. Haluaisin että mahdollisessa mediamaksussa ainakin olisi mahdollisuus antaa mielipiteensä meille ei-televisionkatsojille. Täytyy kyllä tunnustaa, että katsoin koneeltani Kylä ilman naisia. Ylen ykköseltä kuuntelen valikoiden musiikkia, iänikuinen sama mölömölö saa jäädä. Pidättekö Brahmsista - en. Mendelssohn ääk. Uusi musiikki - Einojuhani - kapellimestarit ja säveltäjät- Barokki, venäläiset.

Kuten myös, RR-kerholainen. Radioriippuvuus. Kiva, että on netissä kuultavissa.

(Kaikki elämän aamut alkoi soimaan päässä. Hullua. Uutta ja vanhempaa.
http://www.folias.nl/html4.html http://fi.wikipedia.org/wiki/Folia

Höh. Eikö Brahms ole juuri "pienimuotoisen" eli kamarimusiikin mestari. Ei B:sta voi olla pitämättä. BBB.
http://www.youtube.com/watch?v=DsHcjYdPChQ
http://www.youtube.com/watch?v=OXhD2fIPoLo
Pitäisiköhän hankkia tuo levy, ei tarvitsisi ahmia tummaa suklaata levyittäin. Vaikka tumma suklaa kohtuullisesti nautittuna terveellistä, kuten punaviinikin. Ilmeisesti siis Brahmskin. Enempi (kait?) kuitenkin (keski, syys)kesämusiikkia. Näin talvella menee venäläinen ja joku rapsakkaampi, crisp.

Merimiesrenkutuksia http://www.ambronay.org/News/Info-323/B ... GINIE.html Petite Galiote.
Tuli mieleen, Virginiestä kun oli puhe. Vierge Marie. Paul & Virginie. jne.)

(Ai niin ja "Mozartin postitorvisoitannosta" tuli mieleen Tine Thing Helseth.
http://www.youtube.com/watch?v=ASB6hFUat4g

Brahmsin Intermezzo op. 119 (kakkososakos se oli)
http://www.tenthing.no/?page_id=4 )

Hah, juur viikonlopulla kuuntelin tuota Elämän aamujen musiikkia - vähän liian tapahtumatonta tahi turhan vanhaa minulle, mutta pieninä annoksina ihan naminamia.

mélisande kirjoitti:Kaikki elämän aamut alkoi soimaan päässä.

Höh. Eikö Brahms ole juuri "pienimuotoisen" eli kamarimusiikin mestari.

On, hitsi vie. Jos sinfonioista vain 25% on timanttisinta diamangia, niin kamaripuolen triot ja kvartetot kestävät aikaa ja kuuntelua. Mutta nehän eivät ole venemiehen vanhaa musiikkia...

Taas oli Risto valinnut mielimusaani, kiitos. Vain puhumiseen on sanomista. Moneen kertaan hän mainitsi Dragsfjärdin, lausuen loppuosa aina ’fjeerd’ - ellei kuulossani ole vikaa.

Tiedän kyllä, että paikan nimi ei asukkaiden suussa aina äänny niin kuin vieras luulisi. Terjärv ääntyy ’tärjärv’. Ja oripääläisillä Oripää on ’orippää’. Mutta että fjärd voisi paikallisesti ääntyä ’fjeerd’, sitä en toistaiseksi usko.

Aatosta jaloa ja alhaista mieltä...

Ihastuin tarkkaan kuuloosi ääntämisen merkityksestä! Itse vuosien mittaan olen 'musiikkina' kuunnellut työn keskellä puheääntä. Sen verran olen iltakoulussa kieliäkin opettanut, että älyän tärkeimpänä oppijalle omaksua ääntämisen, parhaan. Itselläni ei oppilaitoksissa ollut 50-luvulla tarjolla venäjää, siis opiskelin itse. Kun puolen tusinaa kieliä jo oli hallussa, aloin itse - hyvät oppikirjat ja aineistot. Työväenopistossa entinen kollega, historianopettaja, äänti niin avuttomasti, että lopetin. Äänteiden tarkkailu on upeaa, esimerkiksi rikssvenskaa ihailen, suvussa on kyllä suomenruotsalaisia. Pisteenä iin päälle: mulla on savolainen ukko.

Liisa Autio kirjoitti:Aatosta jaloa ja alhaista mieltä...

Sanoppas muuta; joulu vasta tulossa, mutta minä jo odotan kevättä ja lavatansseja. No, onpahan jotain mitä odottaa. Kuulemma jaksaakin paremmin; väittävät jossain mainoksessa.

Ihastuin tarkkaan kuuloosi ääntämisen merkityksestä! Itse vuosien mittaan olen 'musiikkina' kuunnellut työn keskellä puheääntä. Sen verran olen iltakoulussa kieliäkin opettanut, että älyän tärkeimpänä oppijalle omaksua ääntämisen, parhaan. Itselläni ei oppilaitoksissa ollut 50-luvulla tarjolla venäjää, siis opiskelin itse. Kun puolen tusinaa kieliä jo oli hallussa, aloin itse - hyvät oppikirjat ja aineistot. Työväenopistossa entinen kollega, historianopettaja, äänti niin avuttomasti, että lopetin. Äänteiden tarkkailu on upeaa, esimerkiksi rikssvenskaa ihailen, suvussa on kyllä suomenruotsalaisia. Pisteenä iin päälle: mulla on savolainen ukko.

Tuossa rikssvenskaa ihailen kohdassa rupesi suomalaisuusaate nostamaan päätään, mutta sait sen asettumaan seuravassa lauseessa.
Rikssvenska on Kaunista kuunneltavaa, varsinkin sisäisti etteivät kaikki riikinruotsia puhuvat ole leuhkoja, mikä mielikuva "niistä" helposti tulee.

Risto tarjosi taas erinomaista säveltaidetta, kiitos.

Voi kunpa hän vain antaisi valitsemansa musiikin soida ja kertoisi siihen välittömästi liittyviä asioita. Koukkauksilla muille aloille hän kompuroi.

Tänään saimme kuulla, että kevätpäiväntasausta kutsutaan myös Aries-pisteeksi. Ihan totta, mutta mielenkiinnotonta, ellei mainita, että Aries on suomeksi Oinas ja että vanhan astrologian mukaan aurinko siirtyy nyt Oinaan huoneeseen. Se tarkoittaa, että maapalloltamme aurinkoon ja edelleen ulkoavaruuteen vedetty suora osuisi Oinaan tähdistöön. Noin se varmaankin oli tuhansia vuosia sitten, kun egyptiläiset nimesivät Eläinradan tähdistöt. Sittemmin on tahti on kyllä muuttunut, tänään se suora osuisi ehkä Kauriin ja Vesimiehen välimaille, muistelen kuulleeni.

Mutta nollainformaatiota oli jatko, jonka Risto tarjosi ”jos ikään kuin kaipaatte tieteellisempää selvitystä”. Hän nimittäin tiesi kertoa, että silloin aurinko paistaa keskipäivällä kohtisuoraan eli zenitistä, kertomatta kuitenkaan minkä paikan zenitistä eli mihin nähden kohtisuoraan.

Nythän on niin, että aina ja joka hetki jokin piste maapallollamme on suoraan aurinkoon päin. Siinä seisovan ihmisen pään päällä eli hänen zenitistään aurinko silloin paistaa, ellei mahdollisesta pilvipeitteestä viisastella. Se piste on aina kääntöpiirien välisellä vyöhykkeellä. Päiväntasauksen hetkessä on erityistä se, että kyseinen piste on vyöhykkeen keskiviivalla eli Päiväntasaajalla.

Suosittelen muuten nimitystä päiväntasaus (engl. equinox) ilman vuodenajan nimeä. Säästämme aikaa ja palstatilaa, ja puheemme on pätevää, vaikka kuulija olisi nyt syksyisessä Argentiinassa tai Australiassa. Jos on pakko täsmentää, kuukauden nimi tekee sen yksiselitteisesti.

Aatos Jalo kirjoitti:Suosittelen muuten nimitystä päiväntasaus (engl. equinox) ilman vuodenajan nimeä. Säästämme aikaa ja palstatilaa, ja puheemme on pätevää, vaikka kuulija olisi nyt syksyisessä Argentiinassa tai Australiassa. Jos on pakko täsmentää, kuukauden nimi tekee sen yksiselitteisesti.

Ei, ei ja ei! Tuosta on selkeys kaukana.