YLE Radio 1

Minuun on tehnyt suuren vaikutuksen Toivo Kuulan, 1900-luvun alkupuolen merkittävimpiin kuuluvan kuorosäveltäjän tuotanto ja erityisesti Meren virsi Leinon tekstiin, jossa pohditaan yleisuskonnollisia teemoja; mullaksi maatumista, pahaksi paatumista, sielun ikuisuutta; vaikuttavimpia kohtia on fugatojakso, jossa paikoin kait 8-äänisesä tai jopas 10-äänisessä polyfoniakudoksessa, jota Klemettikin piti mahdottomana esittää sillioisen Suomenlaulun sinänsä korkea taso huomion ottaen, jossa kuorostemmat seuraavat johtajateeman vanavedessä fuugamaisin sisääntuloin, kuvaten elämän jatkuvaisuutta ja luonnon kiertokulkua; Aalto aaltoa seuraa, meren pauhu on lakkaamaton; Suomen musiikin suurimpia hetkiä, kirkkaimpia helmiä, jättäen jälkeen Sibeliuksenkin pikku nyhräykset kuoroteostensa parissa. Kuka puhui Sibeliuksen kuoroteosten kokonaisuudesta radiossa?

Eräs sukulaiseni, korkea sopraano on laulanut muuten Suomen laulussa, ja kerrotaan, että sisällä huoneistossa kajauttaessaan korkean C-sävelen sai tämä kristallikruunutkin helisemään ja kenties rikkoi lasejakin.

Sanomattoman kauniisti musiikki haihtuu pianissimoon, kuin tyyntyvän meren aallot, jäljittelevässä kontrapunktissaan; iäisyyden ikävä on, ikävä on jne. Mitään tällaista efektiä ei Sibelius ole luonut kuuna päivänä: eiKuula turhaan opiskellut kontrapunktia ja säveltänyt fuugia Bolognassa. Sibeliuksen kuorotuotanto on kansallisromanttista sälää, joka ei paljon ilahduta.

Tiistaina Pienessä Musiikkihuoneessa oli teemana Sibeliuksen kukka-aiheiset yksinlaulut. Ei kovinkaan patrioottista mielestäni, vaan erittäin sopivaa kukkakylvösten ja muiden kasvihuonetouhujeni "taustamusiikiksi".

http://www.recmusic.org/lieder
by composer, by poet

mélisande kirjoitti:Tiistaina Pienessä Musiikkihuoneessa oli teemana Sibeliuksen kukka-aiheiset yksinlaulut. Ei kovinkaan patrioottista mielestäni, vaan erittäin sopivaa kukkakylvösten ja muiden kasvihuonetouhujeni "taustamusiikiksi".

http://www.recmusic.org/lieder
by composer, by poet

MITÄH? Kukkalaulut? Tarkoitat toki kukka-aiheisia pianominiatyyrejä opus 85.

Sitä minä vähän uumoilinkin, että te ette olekaan mitään Eino Leino-experttejä; muuten ihan kivasti riimitelty, mutta runon sisäinen logiikka ei alli asioayhteydestä poikkeamista; ken niin tekee ajaa laivansa karille; iäisyyTEEN ikävä on, mitä toivetta ylläpitää kaukaisuuteen legatona häipyvät imitoinnit lopussa kirkastuneemmassa tunnelmassa, teoksen päättyessä B-duuri sointuun pianissimossa. kuulan hienoimpia sekakuorolauluja ovat myös Kauan on kukkineet omenapuut, Auringon noustessa ja Karavaanikuoro. Tosin mieskuorotuotanto on lähempänä sydäntäni. Sibeliuksella on näitä kalevala-aiheisia pieniä kansallisromanttisia mieskuoroja ja mm. Metsämiehen laulu, Venematka, Tuli saarella palaa, joita ei juuri koskaan tee mieli kuunnella.

Kyllä siellä joku lauloikin toisella kotimaisella..pitänee tarkistaa.
(Aivan kuten Runebergin rakkausrunot ja kukkaluritukset, eihän niistä nyt sovi metelöidä, eivät sovi suomalaiseen juroon imagoon.)

http://www.lib.helsinki.fi/ajankohtaist ... lyt/kuula/
ei kenties heikkohermoisten iltalukemista..

Kula sai kuulan kalloonsa, Wiipurissa. Saiko ampuja linnaa vai mitalin?

Mukavaa, että Kuulan tuotanto innostaa. Lauantaina 7.5.esiinnymme Töölön kirkossa pidettävässä hyväntekeväisyyskonsertissa, ohjelmassamme Kuulalta ainakin Auringon noustessa ja Siell'on kauan jo kukkineet omenapuut. Mukana on toki paljon muutakin... Eikä mene mainostamiseksi!!

VeHy kirjoitti:Kula sai kuulan kalloonsa, Wiipurissa. Saiko ampuja linnaa vai mitalin?

Olisivat varmaan saaneetkin tai sitten teloitettu, elleivät olisi kuolleet mm. hukkumalla ennen sotaoikeudenkäyntiä Vaasan saristossa.

Syytettynä oli parikin miestä, teloituksen täytäntöönpanija ja käskyttäjä. Kuulan sydän saatiin toimimaan kanferiruiskeen avulla ja hän eli puolihorteissaan side päässä lääninsairaalassa vielä kaksi viikkoa ampumisen jälkeen. Viimeiset sanat vaimolleen, joka pyörtyi seurahuoneen portaissa kuullessaan miehensä ampumisesta ajattelemattomalta sotamieheltä, joka kysyi, "ai ettekö ole kuulleet, että kapelimestari Kuula ammuttiin vime yönä", oli jotakin; Ammi, Ammi, anna vettä. Välilä hän osoitti kurkkuaan ettei voi puhua.


Itsenäisyysjuhlinta päättyi traagisesti humalaisten tappeluun, ja molemminpuoliseen provosointiin. Kiisteltiin siitä kumman ansio Suomen vapauttaminen enemmän oi; talonpoikaisarmeijanb vai jääkäreiden: kuula alkoi väittämään, että edelisillä olio suurin ansio, ja vastakkaisesta pöydästä alkoi kuulua Deutche Deutche über alles, kun Kuula vastasi niihin isänmaallisena suiomalaisena; Suomi, Suomi, yli kaiken, syntyi köäsirysy, kuula työnnettiin takkaa vasten, otti puukon esiin, viilsi haavan pakottajansa niskaan, lähti karkuun, juksi pihan poikki, kompastui irtohiekkaan ja samassa luoti oli lävistänyt hänen päänsä. Ennen tätä salista kantautui huutoja, jääkärien kunniaa on loukattu, täällä on punainen, jääkärin veri on koskettava.

Kuulaa solvattiin sanomalla hänelle, että Mitä sinä olet muuta tehnyt kuin heiluttanut tahtipuikkoasi ryssille, ja Kuula tulisena pohjalaisena suuttui niin, että silmissä musteni.

Jos Kuula olisi pitänyt lupauksensa vaimolleen tulla kotiin ennen puolta yötä Viipurin seurahuoneelta, näin ei olisi käynyt, mutta hän jäi jututtamaan Vaasan kuulumisia jonkun vanhan tuttavansa kanssa, jota ei ollut nähnyt aikoihin. "Tiedäthän sinä, että minä aina pidän lupaukseni".

Meillä suomalsilla on näköjään aina varaa uhrata paras miehemme poliittisten mielipide-erojen ristivedon alttarille. Suomi tekee kohta maalin.

Kun Kuulaa kuljetettiin sairaalaan, lääkärit kysyivät, miksi he kantoivat sinne kuolluta miestä.

Menee taas vähän mainostamisen puolelle, mutta kun kesällä on sen verran vaikea saada yleisöä ja kun tästä Kuulan kuoromusiikista on puhetta ollut, niin...

Torstaina 9.6.klo 19 Töölön kirkossa pidetään konsertti, jossa esiintyy hollantilainen Voix Jolies-kuoro sekä Kilven Kuoron ja Helsingin Laulun yhdistelmäkuoro, joka esiintyy heinäkuussa Venäjällä Terijoen Laulu-, soitto- ja urheilujuhlien rekonstruktiossa. Yhteisnumeroina Mendelson-Bartholdyn psalmeja, mutta tähän aiheeseen liittyen suomalaista musiikkia: Kuulalta Auringon noustessa, Siell'on kauan jo kukkineet omenapuut, Keinutan kaikua ja ehkä myös Virta venhettä vie, Sibeliukselta Sydämeni laulu ja sitten sokerina pohjalla Madetojan kummajainen Onnelliset, jonka teksti etäisesti muistuttaa Aleksis Kiven samannimistä runoa (joka on tunnetumpi Merikannon parittelulauluna).
Konserttiin on vapaa pääsy, ohjelmasta otetaan maksu.

Amici Cantus-kuoro on tekemässä tallennetta, johon kuuluu koko Kuulan mieskuorotuotanto. Ei liene mikään menestysartikkeli, mitä tulee bisnespuoleen, mutta kulttuuriteko kaikkiaan.

Omassa materiaalissamme Aurinko, Omppu, Keinukaiku ja Båtzki ovat jo saaneet perusbiisin aseman. Ja niiden laulaminen on jotenkin ilmaa puhdistavaa toimintaa... Eli kyllä tuo, mitä otsikossa sanotaan, on ihan totta...

moxu kirjoitti:Amici Cantus-kuoro on tekemässä tallennetta, johon kuuluu koko Kuulan mieskuorotuotanto. Ei liene mikään menestysartikkeli, mitä tulee bisnespuoleen, mutta kulttuuriteko kaikkiaan.

Omassa materiaalissamme Aurinko, Omppu, Keinukaiku ja Båtzki ovat jo saaneet perusbiisin aseman. Ja niiden laulaminen on jotenkin ilmaa puhdistavaa toimintaa... Eli kyllä tuo, mitä otsikossa sanotaan, on ihan totta...

Koskaan ei pidä sanoa "Koko", kun on kyse jonkin taiteiljan tuotannon taltionnista; edes koko galliaa eivät roomalaiset pystyneet Asterixissa valloittamaan, niin kuinka nyt yhden säveltäjän tuiotantoa sitten? Mahdoton utopia jo taloudellista voitontavoittelua ajatellen; suurimmat Kuulan kuoroteoksaet kun vaativat niin suurta esityskokoonpanoa, että minkään levy-yhtiön resursssit eivät siihen riitä meillä Suomessa ilman huomattavaa sponsoritukea eri tahoilta, ja niin moni projekti jää kesken, kuten on jo käynyt. Orjan poikaa tai Stabat materia tuskin lähitulevaisuudessa tullaan kuulemaan ajanmukaisina ja uusinta audiotekniikkaa soveltavina äänitteinä, niin surullista kuin se onkin; populaarikultuurilla on niin pitkät kynnet suomalaisessa kultuurielämässä ja kansan sydämissä, ettei kuulalla ole jurikaan menestymisen mahdollisuuksia, vaikka monessa suhteessa ylittää Sibeliuksenkin musiikilliset oivallukset innovatiivisuudessaan.

Ensinnäkin Mikki Hiirelle lainaamisesta. Miksi lainasit edellisen viestini kokonaisuudessaan seuranneeseen viestiisi? Jokainen lukutaitoinen osaa kyllä lukea Amici Cantuksen Kuulan levytysprojektia koskeneen viestini ilman, että sitä toistetaan.
Mutta selittää ilmeisesti olisi pitänyt. AC:n levyprojektissa (tuottajana Teppo Lampela) on tosiaan kyse Kuulan koko MIESKUOROtuotannon purkittamisesta. Kyseessä on pitkä ja kustannuksia vaativa projekti, jonka tukemiseen mm.Sulasolin Helsingin piiri ry sekä eräät muut mesenaatit osallistuvat.

Kuulan koko kuorotuotannon levyttäminen olisikin iso urakka. Siihen Yleisradiolla olisi kansansivistystehtävänsä nojalla, ei vain oikeus, vaan myös velvollisuus. Isoihin biiseihin tarvitaan iso määrä esittäjiä, joten projekti olisi omiaan keräämään eri kuorojen laulajistoja yhteisen ponnistuksen pariin.

Siksi, koska minulla on siihen oikeus; Kuulalta tosin odottaisi myös mm. kantaatteja kuolemattomuuden toivo ja Isonkyrön kantaatti levyllä.