YLE Radio 1

Kotimatkalla äsken poikkesin pinkkakirjakaupassa, joka myy painosten häntiä ja muuta muodista pois jäänyttä epäkuranttia tavaraa. Kahden euron pöydältä mukaan tarttui Pekka Rautamaan kirja "Parasta puuroa, Sanomalehti Karjalaisessa 1996-99 julkaistuja kielipakinoita".

Selailin kirjaa junassa ja muutaman arpomalla valitun pakinan ehdin lukeakin. Mielenkiintoisia juttuja ja hyvin kirjoitettuja. Takakannessa sanotaan, että "Sävyltään pakinat ovat tuttavallisen kepeitä, paikoin muistelevia" ja se pitää paikkansa.

Jo lyhyen tutustumisen jälkeen rohkenen suositella kirjaa muillekin kielenkäytöstä kiinnostuneille.

Hyvin kiintoisa aihe hautautui (taas kerran) niinkun kuunteluksi.
26.11. Hukkuva maa
Sotaa, luonnonkatastrofia ja kuolemaa pahempaa on, kun mitään ei tapahdu. Tajunnanvirta etenee kolmen kaupunkilaisen yhteiseksi unelmaksi, kaipuuksi korkealle paikalle: pois maasta, joka hukkuu tavaraan, viihteeseen, psyykelääkkeisiin ja lopulta mereen. Toteutus: Suvi Sinervo, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

Kun kyseessä on dokumentti, on siis ilmeisesti pakko ottaa niinkutkin mukaan, vai ? Kummaa
Harry

samasta rappukäytävästäkö? tekisin veripalttua, mutta mistä sopivaa verta? Veriohukaiset maistuisivat myös?

Uutisvuodossa oli tuo Tommy T. Ja sehän vasta viljeli tuota niinku

Runoilijanakin Tommy T. toistaa itseään väsyksiin saakka, yhtä ja samaa syreeninoksaa ainakin tyyliltään. Taitaa mies niinku vaan ratsastaa vanhalal maineellaan ja rahastaa. Ja minä olen kateellinen, myönnän sen. Kalenterin mukaan kohtalainen kuukausipalkkani on vain murto-osa köyhän runoilijan tienesteistä. Siis niinku kateellinen ja sillee.

VeHy kirjoitti:Runoilijanakin Tommy T. toistaa itseään väsyksiin saakka, yhtä ja samaa syreeninoksaa ainakin tyyliltään.

Eli luovuus kukkiikin paremmin murheen alhossa kuin ...ööö... onnen auvossa.

Miksikäs VeHy ylipäänsä sorruit tuohon surua tuottavaan kapitaalirunouteen? Toisella niinku menee aina paremmin, joko taloudellisesti tai epätaloudellisesti.

puuhaaja kirjoitti:Miksikäs VeHy ylipäänsä sorruit tuohon surua tuottavaan kapitaalirunouteen?

Naisten takia, miksipä muutenkaan. Kun luetaan Tabermannia yhdessä ensin illalla niin se voi vaikuttaa pitkälle yöhön hyvinkin suotuisasti. Ja kun aamulla herää onnellisen raukeana kaikkensa antaneena, niin Tommy tuntuu maailmankaikkeuden parhaalta runoilijalta.

Lisää kamalia muotisanoja, joita käytetään tarpeettomasti:
SELKEÄ ja ARKI.
Miksi hyvä sana SELVÄ on korvattu lähes joka paikassa sanalla SELKEÄ.
Onko kuljettajakin selkeä, kun ei ole sekaisin erinäisistä aineista?

Uskotaan vähemmälläkin, johan sille avasit selkeän ketjun

Ei voi käsittää tällaista marisemista. Onko tämä nyt sitten omistushaluisuutta kielessä, vaiko vain eriävä käsitys kielen normeista. (Huonoon runouteen en puutu.)

Selittäkää nyt, onko tässä tausta-ajatuksena se, että puhekieli on jotenkin väärää kieltä tai huonompaa kielenkäyttöä kuin kirjakieli? Usein närää tuntuu herättävän keskustelupartikkelien käyttö "väärässä kontekstissa."

Vai onko tämä ihan puhtaasti ikä/sukupuoli-syrjintää, monet näistä vihatuista sanoista kun ovat nuorten naisten käyttämiä.

Kymmeneltä radion äärellä olevat voisivat kuunnella Tiedekahvilan ja kertoa ohjelman annin. Teema: "Kaikissa meissä asuu pieni kielipoliisi." Toimittajana Maija Typpi.

albur smith kirjoitti:Selittäkää nyt, onko tässä tausta-ajatuksena se, että puhekieli on jotenkin väärää kieltä tai huonompaa kielenkäyttöä kuin kirjakieli?

Minusta puhekieli on turhan usein huonoa kieltä. (Niikuttelen itsekin, joten en mollaa vain toisia.) Kirjakielinen ilmaus on yleensä mietitympää kuin puhekielinen. Hyvin sanottu (tai ilmaistu) on hyvin ajateltu, sanottiin ennen. Joutuu ajattelemaan tarkemmin mitä on sanomassa, kun pitää miettiä ilmaisua.

Ilmaisuun liittyen kysymykset tyyliin "kuka tekee kenelle ja mitä?" helposti unohtuvat intensiivisessä pöytäkeskustelussa, tuttujen kesken. Menetys ei välttämättä ole suuri. Vieraita ihmisiä kohtaan on kuitenkin epäkohteliasta mumista jotain epämääräistä - "noi jutut menee niiku joteki noi silloku nää menee niiku näi" - ja toivoa toisen käsittävän ns. puolesta sanasta. Nykyään oletan mumisijan alun alkaenkin jättäneen ajattelun vähemmälle. Noiniiku kauniisti sanottuna.

k-meleon kirjoitti:Kymmeneltä radion äärellä olevat voisivat kuunnella Tiedekahvilan ja kertoa ohjelman annin. Teema: "Kaikissa meissä asuu pieni kielipoliisi." Toimittajana Maija Typpi.

albur smith kirjoitti:Selittäkää nyt, onko tässä tausta-ajatuksena se, että puhekieli on jotenkin väärää kieltä tai huonompaa kielenkäyttöä kuin kirjakieli?

Minusta puhekieli on turhan usein huonoa kieltä. (Niikuttelen itsekin, joten en mollaa vain toisia.) Kirjakielinen ilmaus on yleensä mietitympää kuin puhekielinen. Hyvin sanottu (tai ilmaistu) on hyvin ajateltu, sanottiin ennen. Joutuu ajattelemaan tarkemmin mitä on sanomassa, kun pitää miettiä ilmaisua.

Ilmaisuun liittyen kysymykset tyyliin "kuka tekee kenelle ja mitä?" helposti unohtuvat intensiivisessä pöytäkeskustelussa, tuttujen kesken. Menetys ei välttämättä ole suuri. Vieraita ihmisiä kohtaan on kuitenkin epäkohteliasta mumista jotain epämääräistä - "noi jutut menee niiku joteki noi silloku nää menee niiku näi" - ja toivoa toisen käsittävän ns. puolesta sanasta. Nykyään oletan mumisijan alun alkaenkin jättäneen ajattelun vähemmälle. Noiniiku kauniisti sanottuna.

Outoa. Puhekieli on kuitenkin ensisijainen, alkuperäinen ja ylivoimaisesti käytetyin kommunikoinnin muoto maapallolla. Ainakin meidän ihmisten kesken.

Kirjakieli taas on jotain sellaista, joka on usein puoliväkisin ja poliittisin perustein veistetty puhekielestä työkaluksi tiettyihin tilanteisiin, ja jolla varsin harvoin on samaa ilmaisuvoimaa kuin puheella. Kirjakieltä voisi pitää jonkinlaisena marginaali-ilmiönä suhteessa n. 6000 puhuttuun kieleen.

albur smith kirjoitti:Puhekieli on kuitenkin ensisijainen, alkuperäinen ja ylivoimaisesti käytetyin kommunikoinnin muoto maapallolla. Ainakin meidän ihmisten kesken.

Tämä ei käy argumentista puhekielisen viestinnän paremmuuden puolesta. Sinäkin esität sanottavasi kirjakielellä!

albur smith kirjoitti:Kirjakieli taas on jotain sellaista, joka on usein puoliväkisin ja poliittisin perustein veistetty puhekielestä työkaluksi (...)

Työkaluksipa hyvinkin! Sellainen on ollut myös "alkukieli", alkuihmisen epämääräinen urahtelu. Se sopi yhdenlaiseen tarkoitukseen, historialliset kielet toisenlaisiin.

Samoin kirjakielet on muokattu tiettyihin tarkoituksiin. Tietenkin 1800-luvun nationalistinen kehitys - etenkin usko kansakunnan yhteisöllisyyteen - vaikutti kirjakielten muokkaajissa. Tämä ei kuitenkaan tee tyhjäksi kirjakielen ja erityisesti sen opetuksen siunauksellisuutta jäsentyneen ajattelun ja ajatusten ilmaisemisen oppimisen kannalta.

Maija Typptä en ehtinä kuunnella mutta asiassa yhdyn edelliseen puhujaan.

Eläköön YLE!

Schultze löytää sävelen
TV1 klo 21.45

Torstai 6.7.
TV1 klo 21.45

SCHULTZE LÖYTÄÄ SÄVELEN

Torstai-illan elokuva on tänään saksalainen, kuivalla huumorilla ja cajun-musiikilla maustettu Schultze löytää sävelen (Sculze Gets the Blues).

Schultze on vannoutunut vanhapoika, jonka elämä pienessä kaupungissa, Saxony-Anhaltissa, kulkee päivästä toiseen samaa rataa ...

Kaikki elokuvat tulevat Anglolandiasuotimen läpi? (Alleviivaus minun.)

Pahoittelen tämän paiskaamista Radio Ykkösen ohjelmien osioon, mutten halunnut aloittaa turhaa ketjua.

---
Lähde: http://www.yle.fi/etusivu/ohjelmaopas/o ... f&mode=www