YLE Radio 1

Tahtomista vaan ei ajattelua edellyttäviin uskonoppeihin, perustuen epälukuisalle joukolle tarkoitettuihin argumemntoimattomiin ilmoituksiin, joiden sanotaan olevan jumalan tahto, ts, ajatuksellinen motiivi, orjallisesti älynsä sitova uskoo jumalan luoneen maailman ilman luonnonvalintaan perustuvaa sokean luomisprosessin sattumanvaraisuutta ja mekaanista lajien vähittäistä evoluutiota satunnaisen muuntelun tietä ilman jumalallista kaitselmusta, kun dogmien mukaan oletetaan että jumalaksinimitetty substanssi olisi luonut mailman palvelemaan omia tarkoitusperiään , kykenemättä näin ollensiitä päätellen älymn vapautumista tahdon palveluksesta edellyttävään neroille tunnusomaiseen teoreettiseen ajatteluun ja taiteelliseen luomiseen, joka Hegelin, sinänsä silmänkäntämistä muistuttavan Aristoteleelta perityn logiikan kolmijaon, teesin, antiteesin ja synteesin kategorioiden mukaan muodostaa näille, sekä kokemustieteelliselle että teologielle ajattelulle siinä mielessä selkeän ristiriidan, tietoisuuden ylivallan saaneen älyn sisäisen välttämättömyyden ohjaamana tunkee maailman tahtona sen objektiivisessa käsityksessään ilmiömaailman väikkyessä vieraana kontemplaation esineenä ulos tajunnasta keskittämällä ja keräämälläkaikki hengenvoimansa niin voimallisesti, lujasti ja yksinopmaisesti yhteen pisteeseen, että koko muu mielteen maailma neron tajunnasta luomisprosessin aikana katoaa objektin muodostuessa hänelle ainoaksi realiteetiksi

Ja niille, jotka puolustavat jumalan olemassaoloa uskon asiana sanottakoon, että jumalakjin tarvitsi maailman luomista edellyttävän vomanponnistuksen ja liikkeen uloiseen syyhyn yhdistyneeksi sisäiseksi motiiviksi ja syyksi ajatuksellisen motiivin, niin miksi ajatteleminen ja oppien kyseenalaistaminen ja kritisoiminen olisi sitten ihmniserltä kiellettyä, ihmiseltä jonka jumala kuvakseen loi? Vai pitääkö ihmisen vain olla Hänen tahtonsa kuuliainen orja ja toteuttaa vain ilmoituksissa Hänentahdokseen ilmoitettuja hyveitä ilman älyllistä ajattelua?

Olen kirjoittanut lyhyesti suhteesta kristillinen usko – tiede: http://www.lindellnet.net/uskotiede.htm
Otan siitä seuraavan otteen:
”Kristillisestä näkökulmasta tarkasteltuina Jumalan teot luomakunnassa ovat sopusoinnussa sen kanssa mitä Jumala on ilmoittanut Raamatussa. Ilmaistakseni asian teologisesti: luomakunta eli yleinen ilmoitus ja Raamattu eli erityinen ilmoitus pitävät yhtä. Niillä on sama lähde. Mutta tiede ja teologia eivät aina ole sopusoinnussa keskenään. Miksi?
Meidän on erotettava toisistaan luomakunta (Jumalan teko) ja tiede (ihmisten tulkinta luomakunnasta) sekä Raamattu (Jumalan sana) ja teologia (ihmisten tulkinta Raamatusta). Kun tiede ja teologia törmäävät, voi olla kyse ihmisten tekemistä virhetulkinnoista: tiede on voinut tulkita väärin luomakuntaa, teologia on voinut tulkita väärin Raamattua, tai sitten molempia täytyy oikaista.”

Kannattaa lukea lisää ja pohtia näitä suhteita, josta käydään niin paljon (turhaa?) kinastelua.

Eilen käveltyäni ikoninmaalauskurssilta kotiin minulla oli aivan jumalainen olo, samanlainen kuin monista rukousilloista tullessani, vaikka nyt olin ollut "vain" kirkon askarteluhuoneessa maalaamassa ikonia. Arkkienkeli Mikael oli saanut taustalleen jo kultauksen ja pohjavärin kaikkialle muuallekin.

Pienen särön hyvään olooni sain kotiintultuani lapseni kirosanasta neuvottuani laittamaan tietokoneen jo kiinni. Kihahdettuaan murkkuikäinen pyyteli kuitenkin kovasti anteeksi ja loppuilta kului ihan hyvissä merkeissä siihen asti, kunnes aloin katsella Cocaa, Tsetsenian kyyhkyä. Ihmisoikeuksista taistelevien naisten ilmeet olivat itkuiset, kuvat ruumiista järkyttäviä ja se, että tuon dokumentin aikaan kerrottiin lapsiakin tapetun jo 35 000, sai minut pois tolaltani ja meinasin kesken kaiken ponkaista kirjoittamaan. Vain hädin tuskin jaksoin katsoa dokumentin loppuun ja katsoa myös seuraavan dokumentin.

Olen pistänyt merkille, että monet taiteilijat ovat syvästi uskonnollisia. Esimerkiksi Reko Lundán ja monet muut uskovat Jumalaan. Se on täysin sopusoinnussa tieteen ja taiteen kanssa, mutta väkivalta ja kaikki semmoinen luovat disharmoniaa. Putinkin joukkoineen on Tsetseniassa vain ristiretkellä ja nujertanut maantasalle käytännössä koko Tsetsenian.

Nukuin viime yönä vain pari tuntia ja senkin huonosti käännellen ympäri. Tsetseniassa ja Venäjällä tv:n kautta näkemäni tapahtumat järkyttivät niin paljon ja kuohuttavat mieltäni edelleenkin.

Ei sillä vain maailman kanssa filosofia, vaan ei uskonto jumalineen, on tekemisissä, ollen olennaisesti maailman viisautta, probleeminaan maailma, jättäen jumalat rauhaan ja toivoo myös itse saavansa olla niiltä rauhassa. uskontohan on olennaisesti toiselta nimeltään 2. lajin metafysiikkaa kun filosofia kuuluu 1. luokkaan, mutta ei ole saanut hallituksen suojaa ja pappislaumoja jotka intoilevat kilpaa jumalan olemassaolosta tuekseen, kuten ei myöskään ihmeitä, ennustuksia, tuhansia temppeleitä, joissa uskontoa harjoitetaan, ja joka on saanut kaikkien knnioituksen osakseen, mutta koska totuus ei voi astua alastomana kansan eteen ne voivat ssältää vain välillisen totuuden, ei välitöntä, kuten filosofia, koska enemmistön suuri joukko ei milloinkan käsitäisi suurimpia totuuksia ja vaatimus että jonkun suuren ja objektiivisen hengen, shakespeare tai goethe olisi otettava jonkun uskon opit vakaumukseen, sillä siihen ja ajteluun filosofia vetoaa, kun uskonto vain ilmoitukseen ja vapaaehtoiseen hyväksymiseen että näin asia on, olisi sama kuin vaatia,m että jättiläinen vetäisi kääpiön kengän jalkaansa, uskontoon lisäksi kuuluu vetauskuvallisuutensa vuoksi mysteerit eräänlaiset opit, joita ei voi oikeastaan ajatellakaan saati että ne olisivat sanamukaisesti totta, ja näin pyritään vaikuttamaan suuriin kansanjoukkoihin, jotta se tuntisi sellaista mikä muuten jää siltä ymmärtämättä,nimittäin että uskonto lähtee olioiden sinänsä järjestyksen pohjalta, jonka tieltä katoavat tämän ilmiömaailman lait, jonka mukaisesti sen kuitenkin tulee puhua, ristiriitaisine oppeineen; Se on ymmärrettävää, koska se on mieletöntä, se on käsitettävää koska se on mahdotonta, kuten joku on todennut.

kentaurikin on ollut joskus sellainnen muotifilosofinen uskontofilosofia, sekasikiö, hybridi, jossa on aineksia molemmista, joka on kummallekin vain epäedullista sotkea ja lainataaineksia ja käsitteitä yhteen kummastakin, ja koska filosofialla on todistukset itsessään, uskonnolla ihmeissä, profetiossa, ilmoituksissa, mysteereissä jne. tarkoitettuna epälukuisalle joukolle kykenemättä milloinkaan ajattelemaan, vaan uskomaan eivätkä ole vastaanottavaisia perusteluille; sillä uskonto on kansanviisautta ja runoutta kun filosofia jonka probleemina on maailma, ei usko yliluonnollisiin voimiin, maailmanviisautta, vedoten ajatteluun, ellei yleisesti puhuta metafysiikasta, jossa uskonnot edustavat II lajin järjestelmiä ja filosofia I-lajia