YLE Radio 1

27.02.ESS.Sivu 12."Janne ja Aatu,kaverit?"
Keski-Euroopassa,Saksassa ja Itävallassa on Sibeliuksen "Viulukonsertto" hyväksytty kantaohjelmistoon,ei sinfonioita.Ei tämä johdu Sibeliuksen Natsi-sympatiasta tai kriitikko Adornan Sibeliuksen parjauksesta.
Saksalaisen musiikinhistorian mukaan Sibelius ei kuulu 150 merkittävän säveltäjän joukkoon.Sibelius on myöhäissyntyinen myöhäisromantikko,joka näperteli duuri-molli-harmonian kimpussa,kun aikalais-säveltäjät kirjoittivat atonaalista satsia.Lisäksi Sibeliuksella on varsin vaatimaton ammattitaito.
Natsit olivat vallassa 13 vuotta,Itävallassa 6 vuotta.
Ainahan kriisi-ja sota-aikana on propakantaa tehty.
Säveltäjä R.Strauss oli ahkera vieras Hitlerin päivällispöydässä.Hän sai kaikki Natsien kunniamerkit.Ei hänen arvostuksensa sodan jälkeen romahtanut.
Urho Kekkonen kirjoitti 1943:"Mitä enemmän ryssiä kuolee,sitä parempi Suomelle".
Vuonna 1943 Sibelius ylisti SS-joukkoja,Natseja ja Hitleriä:"Me suomalaiset olemme onnellisia,kun urheat sotilaamme saavat taistella yhdessä loistavan Saksan Wehrmachtin kanssa samalla puolella.Toivon teille koko sydämmestäni nopeaa voittoa".
Jo vuonna 1946 radiohaastattelussa Sibelius haukkui Saksalaiset täysin:
"Eivät ne minun musiikista mitään ymmärrä".
1960-luvulla kirjoitettiin:"Sibelius on maailman huonoin tunnettu säveltäjä,joka ei koskaan kirjoittanut mitään modernia,uutta-musiikkia".
Lyhyesti.Sibelius ei ole niin merkittävä säveltäjä kuin Suomessa kuvitellaan.
TTA.

Jos kaikkialla maailmassa paitsi Suomessa oltaisiin sitä mieltä, että Sibelius on keskinkertainen säveltäjä, niin se olisi pakko heti uskoa.
Kun kuitenkin on maita, esim. Britannia ja Yhdysvallat, jossa on aina pidetty Sibeliusta hyvänä säveltäjänä, niin kysymys vaatisi vähän perusteellisempaa selvittämistä. Miksi juuri saksalaiset olisivat oikea joukko panemaan säveltäjät paremmuusjärjestykseen?

sibeliuskritiikissä mielenkiintoisinta on ollut aina se, että nämä hahmot, adorno, leibowitz et al, jotka sibbaa ovat soimanneet, ovat olleet täysin pihalla mitä tulee ihan oikeasti vain musiikkiin SOIVANA ilmiönä erotuksena IDEOLOGISESTA näkökulmasta.

ts. ennen kuin jompi kumpi puuttuu johonkin faktuaaliseen, musiikilliseen heikkouteen sibeliuksen tuotannossa, pidän molempia lähinnä suurisuisina pelleinä. onhan se koomisen nerokasta todeta että sibba ei oo tarpeeksi saksalainen/schönbergiläinen ollakseen hyvä säveltäjä. luulenpa, että jos ammattitaitoa lähdettäisiin vertailemaan arnold jäisi "itseoppineena" ammattimies sibballe aika pahasti kakkoseksi.

välillä tuntuu että mielipiteet ja ideologiat ovat sellaisten epävarmojen ihmisten työkaluja, joilla ei oikeastaan ole minkäänlaista vakaata arvomaailmaa, jonka kautta pohtia itsenäistä suhdetta maailmaan.

Janne ja Aatu.
Ei tässä ole asetettu säveltäjiä paremmuusjärjestykseen,vaan mitkä ovat
musiikinhistorian kannalta merkittäviä säveltäjiä.
Ajatellaan,että Sibelius ei olisi syntynyt ollenkaan.Musiikinhistoria olisi kehittynyt tarkalleen,kuten se nyt on kehittynyt.(Suomessa ja Ruotsissa Sibelius on tietysti vaikuttanut.)
1900-luvun alkupuolen merkittäviä säveltäjiä oli:Mahler,Debussy,Ravel,
R.Strauss,Stravinsky,Schönberg,Anton Webern,Alban Berg,Bartok ja
Sostakovits.Mitenkä Sibeliuksen tonaalinenmusiikki käy tähän porukkaan?
Englannissa on arvostettu persoonallisia säveltäjiä,jotka eivät ole musiikinhistorian kehitykseen vaikuttaneet.Dvorak,Grieg,Carl Nielsen,Elgar,Williams,Holst,Walton,Britten.
Sibeliuksen duuri-molli-harmonia käy tähän porukkaan hyvin.
Palatakseni Natseihin.
7000 Uusnatsia marssi Dresdenissä Sibeliuksen Finlandian tahdissa.
Suomalaiset kauhistuivat,kun Sibelius samaistetaan Natseihin.
Unohdetaan,että on 60 vuotta Dresdenin järjettömistä pommituksista.
Yhdessä yössä melkein 50.000 ihmistä tapettiin.
Tähän Sibeliuksen Finlandia sopii erinomaisesti.
Sitten se on vakavaa,jos Uusnatsit ottavat Sibeliuksen Finlandian hymniosan tunnuslauluksi.Sehän on vähän samanlainen,kuin Hitlerin-Saksan tunnuslaulu,"Horst Wessel Lied",joka on Saksassa kielletty.
TTA.

Myöskään Johann Sebastian Bach ei juurikaan ole vaikuttanut musiikin kehitykseen, menneen ajan tyyliin kun sävelsi, joten hänkään ei siis T.T.Anttilan kriteerin mukaan ole merkittävä säveltäjä.

T.T.Anttila. kirjoitti:Janne ja Aatu.
Ei tässä ole asetettu säveltäjiä paremmuusjärjestykseen,vaan mitkä ovat
musiikinhistorian kannalta merkittäviä säveltäjiä.
Ajatellaan,että Sibelius ei olisi syntynyt ollenkaan.Musiikinhistoria olisi kehittynyt tarkalleen,kuten se nyt on kehittynyt.(Suomessa ja Ruotsissa Sibelius on tietysti vaikuttanut.)
1900-luvun alkupuolen merkittäviä säveltäjiä oli:Mahler,Debussy,Ravel,
R.Strauss,Stravinsky,Schönberg,Anton Webern,Alban Berg,Bartok ja
Sostakovits.Mitenkä Sibeliuksen tonaalinenmusiikki käy tähän porukkaan?

esität nyt siis väittämän, ettei sibeliuksen temaattisuus ollut mitään uutta? olen vahvasti eri mieltä. mikään oppikirjalistaus 1900-luvun alun topvitosia ei minun päätäni käännä. kerro, kuka oli säveltänyt temaattisessa mielessä mitään 7. sinfoniaan verrattavaa ennen sibeliusta?

kyllä siinä tehtiin länsimaisen musiikin historiaa niin että karmit paukkuivat. raukkaparka-adornon musiikillinen käsitys jäi pintapuolisuuksien ja ulkokohtaisuuksien asteelle - manasi vielä monet peräänsä siihen suohon.

Englannissa on arvostettu persoonallisia säveltäjiä,jotka eivät ole musiikinhistorian kehitykseen vaikuttaneet.Dvorak,Grieg,Carl Nielsen,Elgar,Williams,Holst,Walton,Britten.
Sibeliuksen duuri-molli-harmonia käy tähän porukkaan hyvin.
Palatakseni Natseihin.
7000 Uusnatsia marssi Dresdenissä Sibeliuksen Finlandian tahdissa.
Suomalaiset kauhistuivat,kun Sibelius samaistetaan Natseihin.
Unohdetaan,että on 60 vuotta Dresdenin järjettömistä pommituksista.
Yhdessä yössä melkein 50.000 ihmistä tapettiin.
Tähän Sibeliuksen Finlandia sopii erinomaisesti.
Sitten se on vakavaa,jos Uusnatsit ottavat Sibeliuksen Finlandian hymniosan tunnuslauluksi.Sehän on vähän samanlainen,kuin Hitlerin-Saksan tunnuslaulu,"Horst Wessel Lied",joka on Saksassa kielletty.
TTA.

mikähän tässä on "vähän samanlaisuuden" määritelmä? pitääkin ihan piruillakseni tarkistaa, kun satun olemaan niin hemmetin allerginen löysälle retoriikalle musiikkikeskustelussa.

lyhyesti, on kumma, että siinä määrin merkittävät teoreetikot kuten vaikka edward laufer vaivautuvat kirjoittamaan satoja sivuja sibeliuksen sinfonioista - sekä niiden harmonisesta (esim 4. sinfonia) että temaattisesta (7. sinfonia) nerokkuudesta - jos sibelius tosiaan oli maailman huonoin säveltäjä, jolla ei ollut mitään merkitystä länsimaisen kulttuurin taidemusiikissa.

Sibelius ja Natsit.
Amerikkalainen B-luokan tutkija mainostaa tulevaa kirjaansa, "Sibelius oli Natsi".
Tosiasioita. Kun Natsit tulivat valtaan 1933, niin Sibelius oli melkein 70 vuotias ja luovuus oli kuollut. Kun Hitlerin porukka kukistettiin 1945, niin Sibelius oli 80 vuotias.
70 vuotta sitten kaikkialla maailmassa järjestettiin isänmaallisia konsertteja Suomen Talvisodan hyväksi.
Suur-Saksassa ja Neuvostoliitossa ei järjestetty konsertteja. Hitler ja Stalin olivat kavereita.
Saksa esti Unkarin ja Italian ase-ja lääkeavun Suomen Talvisodassa.
Richard Strauss, Sibeliuksen ikätoveri oli ahkera vieras Hitlerin päivällispöydässä. Carl Orff oli Natsi. Vuonna 1937 kantaatti "Carmina Burana" sai kantaesityksen. Se oli Natsi-Saksassa suuri menestys, mestariteos, jota nykyäänkin paljon esitetään.
Suomessa Natseilla ja Fasisteilla oli vähäinen kannatus, vain kahdeksan kansanedustajaa. Suomen tunnetuimmat Natsit olivat B-luokan säveltäjä Yrjö KIlpinen ja maailman johtavia rotututkijoita, sikiö- ja lapsitutkijoita, Arvo Ylpö.
Iäkkään, vähän höppänän Sibeliuksen nimittäminen Natsiksi on naurettavaa.
TTA.
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotim ... id=1798100

Niin olisikin, koska Sibelius oli Janne (tai siis oikeasti Johan Julius, taiteilijanimeltään Jean), ei Natsi. Tosin eipä muillakaan tainnut tuollaista etunimeä olla.
Kuten me kaikki fiksummat ihmiset tiedämmekin, suomessa (kieli) kuuluu aatenimikkeet muiden yleisnimien tavoin kirjoittaa pienellä alkukirjaimella. Olemme muistaakseni tästä aiemminkin Hollolan suuntaan vinoilleet (siis muutkin, kuin minä), mutta kova taitaa siellä kall(i)operä olla, kun ei tällainen itsestäänselvyys mene jakeluun...

Turhaa sinun moxu on lerputellen kovistella näistä kieliasioista,
enkä lähtisi fiksuuttakaan määrittelemään joidenkin muotoseikkojen kautta.
Kielitoimisto oli äskettäin harmissaan kun TraFi nimikkeinen valtionyhtiö
tullut esille (taisi sillä olla jotain yhteyttä ajoneuvovalvonnan kanssa).
En itse ole niinkään huolissani tästä isosta F-kirjaimesta (vastoin käytäntöä),
mutta se turhanpäiväinen merkitsemätön englannistuminen on "tuubaa"
kuten eräs näyttelijä on jostain kaksipäistä Hitler-aiheesta todennut...

Sibeliuksen liputusta en tänään ennättänyt havaitsemaan kun poistuin ulos
vasta auringonlaskun jälkeen, eikä huoneistostanikaan liputuksia näy
(paitsi yhden jonkinlaista lippuväriä puidenoksien välistä).
Tämän IS:n lehtijutun olen havainnut, mutta ei siinä mitään naurettavaa.
Tietysti Sibelius olisi saksalaisiinkin sopeutunut...
Tässä Ylen iltaohjelmaa: http://www.yleradio1.fi/musiikki/musiik ... 2889.shtml

Met olaanykyjään niin temokraatillisia ettei ilmeisistä vihreistäkään saa huomauttaa!

Kun kaikki käy, niin älämölö vain lisääntyy.

http://www2.hs.fi/english/archive/news. ... 0001024IE3
Eli wanha juttu.

Ranskan Radion Suuria Säveltäjiä -sarjassa kuunneltavissa 7,5 tunnin pötkäys Sibeliusta. Viidessä osassa onneksi. Ja vähän Kuulaa. Ma chérie est belle (>ma chérie belle est.. etc.) (Mainittiin tuo Adorno sielläkin Kalevala-aiheisen musiikkijutun yhteydessä. Kuulemma kapellimestari R. Leibowitz tituleerannut S. maailman huonoimmaksi säveltäjäksi. )

(Hieman ohi aiheen...
http://www.amazon.com/Heifetz-Strauss-S ... B000009J15
http://en.wikipedia.org/wiki/Jascha_Hei ... srael_tour
..Friedmanin Tshaikovski-kilpailuun osallistuminen -66 (?)
http://www.josephcurtinstudios.com/news ... edman1.htm
..eikös oikealla kuvassa kylläkin Stern?)
etc.

(Äh, ei kun ei tietenkään voi olla Stern, kuva kun jostakin 60-luvun lopulta tai 70-luvulta, kuvateksti pitänee paikkansa..?
Stern http://tinyurl.com/yb84pyg )

lasser kirjoitti:Turhaa sinun moxu on lerputellen kovistella näistä kieliasioista,
enkä lähtisi fiksuuttakaan määrittelemään joidenkin muotoseikkojen kautta.
Kielitoimisto oli äskettäin harmissaan kun TraFi nimikkeinen valtionyhtiö
tullut esille (taisi sillä olla jotain yhteyttä ajoneuvovalvonnan kanssa).
En itse ole niinkään huolissani tästä isosta F-kirjaimesta (vastoin käytäntöä),
mutta se turhanpäiväinen merkitsemätön englannistuminen on "tuubaa"
kuten eräs näyttelijä on jostain kaksipäistä Hitler-aiheesta todennut...

Olet oikeassa. Fiksuuttahan taitaisi olla se, että pitäisi fiksuutensa omana tietonaan, mutta kuten kaikki hyvin tiedämme, sehän ei keneltäkään meistä onnistu. Olemme siis oravanpyörässä, vaikka Kansallis-Osake-Pankki onkin enää kaukainen ikävä muisto oikeistopääoman ensimmäisen sukupolven tuhosta.
Viime sunnuntain lehdessä oli lukioaikaisen äidinkielenopettajani Leena Koivukosken kuolinilmoitus. Rauha muistolleen. Hän oli joskus pitkästyttävyyteen asti oikeakielisyysasianainen, mutta erinäisissä tekstuaaliympäristöissä -täälläkin- toimiessani olen aina muistellut hänen oppejaan hyvin lämpimästi. Jos nykyäänkin lukioiden äidinkielentunneilla kiinnitettäisiin huomiota siihen, miten vähällä vaivalla teksti voidaan kirjoittaa oikeinkin, ei tämänkaltaisia keskustelun aiheesta sivuunpomppimisia tarvittaisi ollenkaan...

Sibeliukselle vielä muisto tää...
Kommentoin moxun lainauksen kommenttia omasta taustastani.
Kiinnittäminen huomio kirjoittamiseen "lukioiden äidinkielentunneilla" on tietysti
paikallaan, mutta kokonaistianteeseen ei niinkään merkityksellistä (paitsi etuajatteluun).
Itse olen niitä joille oli lukemaan oppiminen hidasta, ja kun oli suorittanut 1 lk:n
20 sanaa minuutissa sai ns. lukukelpoisuuden. Kun ei heti oikealla tavalla hahmottanut
lukemaansa niin jäi se kirjoittamisenkin oppi tärkeillä alkuvuisilla vähemmälle.
Kolmannella sain jopa ehdot kirjoituksessa (lukeminen 5). opinkin nopeampaan
lukemiseen vasta 10-12 vuotiaana, mutta näitä kirjoituksen yksinkertaisuuksia en
ole kaikkia vieläkään (viitsinytkään) opetellut.
Enbuske teki ohjeman jostain lukutaidottaomasta aikusestakin,
mutta veti siinä tapansa mukaan hieman lipan alta liiaksi (lienee hän silti oppivainenkin).