YLE Radio 1

Kansainvälisistä juhlatulokkaista puheen ollen miten olisi Pyhän Nikolauksen päivä. 6.12? Koska suomalainenkin joulupukki on pukki-nimestään huolimatta kuten Santa Claus ja tämä nimi taas tulee Nikolauksesta, Myran piispasta, joka kuoli n.v.350 (merenkulkijain, koululaisten ja kauppiaiden suojelija), niin miksei vietettäisi myös Nikolauksen päivää 6.12., samalla kun itsenäisyyspäivää??????
Nikolaus voisi jakaa lahjoja ja makeisia lapsille. Pukki voisi kuulua hänen seurueeseensa.
Myös Lucian päivän (13.12.) voisi ottaa koko kansan juhlaksi eikä vain suomenruotsalaisten. Valittaisiin koko Suomen Lucia!

Sitten olisi vielä Martin päiväkin, joka on esimerkiksi Virossa huomioidaan nykyisinkin. Ja myös Katrin päivää siellä jotkut viettävät.

Ior Bockin mytologian mukaan Väinämöinen joutui pakenemaan paavin joukkoja pohjoiseen ja kohtamastaan julmuudesta otti salanimen: JUL(man)-KUU(n)-BOCK, siis Joulupukki...
Teoria tämäkin muiden joukossa...

Minulla on tänä vuonna mahdollisuus tarkkailla Nikolauksen päivän viettoa Saksanmaalla ja samalla ensimmäistä kertaa viettää itsenäisyyspäivää ulkomailla. Linnan juhlat jäävät näkemättä.

Hyvää itsenäisyyspäivää etukäteen kaikille!
Petri

petri kirjoitti:Myös Lucian päivän (13.12.) voisi ottaa koko kansan juhlaksi eikä vain suomenruotsalaisten. Valittaisiin koko Suomen Lucia!

Lucia-juhla oli oikeastaan alunperin Lucceferin karkoitusjuhla, johon kuului ankara ryyppääminen ja paholaisen karkoitus vuoden pimeimpänä ajankohtana. 1700-luvulle astihan kalenterissa oli tuo "juliaaninen virhe", jonka ansiosta talvipäivänseisaus ajoittui näihin päiviin.
Sisilialainen marttyyri Lucia -todennäköisesti ei todellakaan blondi, vaan hyvinkin tyypillinen italiatar- liitettiin tähän juhlaan aamiaiselle pullaa tuovana enkelihahmona vasta 1800-luvulla ruotsalaisissa yliopistokaupungeissa. Italialaisen kansansävelmän, jossa ylistetään Napolin Santa Lucian kalasatamaa, lisääminen juhlan tunnusmelodiaksi on tätäkin uudempi juttu. Stockholms Dagbladet -nykyisen Svenska Dagbladetin edeltäjä- järjesti ensimmäisen Lucia-neito-kilpailunsa 1928 ja siitä ilmiö sitten levisi muuallekin Ruotsiin sekä Suomen ruotsinkielisille seuduille. Eli ei mikään järin vanha traditio...

Itseäni jäi eilisessä kulkueessa häiritsemään kaikki se kaupallinen krääsä, jolla Aleksin liikenne tukittiin puoleksi tunniksi. Kulkueeseen kun ei totisesti olisi kaivattu ensimmäistäkään mainosajoneuvoa. Ikävin lieveilmiö kulkueessa oli erään tunnetun olutpanimon hevosvetoinen liikkuva mainos, jonka päällä istui tonttupukuisia lapsukaisia. Paitsi, etteivät olutta ryystävät tontut mitenkään liity Lucia-perinteeseen, tässä rikottiin myös sellaista hyvien tapojen mukaista juttua vastaan, kuin lasten käyttämistä alkoholimainonnassa. Vet hut, där i Kervo!

petri kirjoitti:Minulla on tänä vuonna mahdollisuus tarkkailla Nikolauksen päivän viettoa Saksanmaalla ja samalla ensimmäistä kertaa viettää itsenäisyyspäivää ulkomailla.

Tuo "Sinterklaas" lahjoineen päivineen on ennen kaikkea hollannin- ja flaaminkielisten omaperäinen juhla. Saksassa vietetään lahjajoulua aivan niinkuin meillä eikä siellä pyhä Nikolaus saavu laivalla Espanjasta, ei ratsasta hevosella talojen katoilla eikä hänen musta kolonialistirenkinsa Zwarte Piet (musta Piet) heitä lahjoja savupiipuista alas, kuten Alankomaissa ja Belgiassa:

http://www-astro.physics.ox.ac.uk/~erik ... xplanation

omituisia nuo flaamilaiset..

Pyhää Luciaa juhlitaan kyllä kylliksi, mutta Pyhä Ottilia on tainnut unohtua tyystin meidän juhlakalenteristamme.

Arno Forsius kirjoitti:Pyhä Lucia sekoitetaan usein Pyhään Ottiliaan (tai Odiliaan). Ottilia syntyi noin vuonna 660 sokeana elsassilaisen herttua Attichin perheeseen. Herttua hylkäsi lapsensa, joka jätettiin salaa kasvatettavaksi luostariin. Tyttö parani sokeudestaan, kun frankkilainen piispa Erhard kastoi hänet. Sittemmin Ottiliasta tuli ensimmäinen abbedissa hänen isänsä perustamaan Hohenburgin luostariin, joka sai myöhemmin nimen Odilienberg. Sekä Ottilia että hänen kastajansa Erhard julistettiin pyhimyksiksi ja heistä tuli molemmista silmäsairaiden suojelijoita. Pyhästä Ottiliasta tuli Elsassin suojeluspyhimys ja häntä palvottiin myös Saksassa ja Itävallassa.

Pyhä Ottilia kuvataan tavallisesti abbedissan kaapuun puettuna ja paimensauvaa kädessään pitäen. Oppineisuuden merkkinä hänellä on kädessään avattu kirja, jonka sivuille on kuvattu silmät. Lucian ja Ottilian henkilöiden ja tunnusten sekaantumiseen on vaikuttanut sekin, että kummallakin oli pyhimyskalenterissa sama muistopäivä, 13. joulukuuta. Edellä mainittujen lisäksi silmäsairaiden suojelijoina pidettiin muitakin pyhiksi julistettuja henkilöitä. Katolisessa kirkossa heitä olivat mm. Leodegar, Wolfsindis, Wolfgang ja Walburga sekä ortodoksisessa kirkossa Parashkeva.

Ottiliasta ja Luciasta löydätte hyvän artikkelin täältä ---> http://www.saunalahti.fi/arnoldus/lucia.html

VeHy kirjoitti:Pyhää Luciaa juhlitaan kyllä kylliksi, mutta Pyhä Ottilia on tainnut unohtua tyystin meidän juhlakalenteristamme.

Ja (sitä paitsi toisaalta) puhe oli pyhästä Nikolauksesta..

Hyvä kun huomasit ja huomautit, mutta jo aloituksessa puhuttiin Nikolauksen lisäksi myös Luciasta. Se on niin vahvasti pultattu suomenruotsalaiseen perinteeseen, että ei kai me mennä siihen mukaan vaan keksitään jotain muuta? Me suomalaiset voisimme juhlia Pyhää Ottiliaa samana päivänä kuin ruotsinkieliset Luciaansa.

Nikolainpäivä sattuu harmillisesti itsenäisyyspäivän kohdalle. Ei onnistu sen vietto meillä ennen kuin saamme presidentin, jonka nimi on Niilo. (Olisikohan kunigas Väinö antanut kruununprinssille nimen Niilo?)

VeHy kirjoitti:Nikolainpäivä sattuu harmillisesti itsenäisyyspäivän kohdalle.

Toin esille minkälainen (omaperäinen) juhla pyhästä Nikolauksesta vuosisatojen saatossa on kehittynyt flaaminkielisissa maissa. Siellä itse juhla vietetään 5.12, jolloin illalla jaetaan lahjat penskoille ja hieman vartuneillekin.

Suomessa riittää vallan mainiosti pyhän Jussin päivä keskikesällä, eikö?

Oblomov kirjoitti:Suomessa riittää vallan mainiosti pyhän Jussin päivä keskikesällä, eikö?

Mulle riittää mutta iso osa kansaa ei muista koko juhlista mitään, kyselee vain muilta, että "oliks mulla hauskaa?".

Eilen oli taas luccebullan tarjoilemisen päivä. Eli joulu tulee, haimmepa sille sitten mitä merkitystä tahansa tai emme.

Laaja kysymys on tuo, miksi Lucia-neidoksi aina valitaan blondi, vaikka sisilialaismarttyyri mitä todennäköisimmin on ollut tummatukkainen -ja hänen sädehtivät silmänsäkin luultavammin yönmustat, kuin pohjolan vaaleiden öisen siniset? Tosin ruotsalaiset ovat monin tavoin jalostaneet Lucian oman perinteensä osaksi, joten italialaista tuossa nykyilmiössä tuskin lienee muuta, kuin Napolinlahdella sijaitsevasta kalasatamasta otettu nimi ja hymnin melodia...

moxu kirjoitti:Laaja kysymys on tuo, miksi Lucia-neidoksi aina valitaan blondi, vaikka sisilialaismarttyyri mitä todennäköisimmin on ollut tummatukkainen -ja hänen sädehtivät silmänsäkin luultavammin yönmustat, kuin pohjolan vaaleiden öisen siniset?

Katselin minäkin Lucia-kulkuetta ruokapaikassani ja samalla mietin, milloin uskallus riittää valitsemaan Lusiaksi tummaihoisen neitosen. Vai onko jossain määrätty, että rooliin voi valita vain valkoihoisen? Sitä paitsi, eikö tasa-arvon nimissä vähintään 40% Lucioista pitäisi olla nuorukaisia, eikä vain neitoja...

Herman Lindqvistin taannoisessa Lucia-historiikkiohjelmassa SVT Europalla esiintyneen Lucia-kulkueen joukoissa vaelsi kyllä yksi musta tonttu, mutta ihan niin radikaalia ratkaisua, että ei-valkoihoinen kantaisi kynttiläkruunua, saataneen vielä odottaa.
Tietysti tuo tonttukin on tuossa yhteydessä hiukan arveluttava, mutta ei liene meidän asiamme arvostella svenskien omiman jutun omituisuuksia...

Mitä taas Pyhään Nikolaukseen tulee, hänen henkilöhistoriaansa on valotettu Joulutarina-nimisellä leffalla, jossa mm.Hannu-Pekka Björkman ja Kari Väänänen esiintyvät. Mukana on myös ihana Laura Birn. Käsikirjoitus on saavuttanut kansainvälistäkin menestystä, vaikka tarinana juttu vaikuttaa yhtä perustellulta, kuin Ior Bockin mytologian perusteella rakennettu kuva jul-bockista.
Tarkennus vielä edelliseen Bock-pukkiin: Jul juontuu myös ruotsin pyörää tarkoittavaksi sanaksi hjul ja jos pyörän kierros alkaa Uudinin Q:n alussa, onkin joulupukki määriteltävissä uuden alkavan vuoden pukiksi eli siittäjäksi. Menikö yli? Ainakin minulta meni, eli tätä selitystä ei ole tarkoitettukaan muuksi, kuin vitsiksi...

moxu kirjoitti:...-ja hänen sädehtivät silmänsäkin luultavammin yönmustat, kuin pohjolan vaaleiden öisen siniset?

Vanhan legendan mukaan Lucia repi silmät päästään ja tarjosi ne lautasella häntä ahdistelevalle nuorukaiselle. Lucia-pullan muoto tulee juuri näistä lautasella olevista silmistä. Toisen version mukaan pullan muoto muistuttaa vain kauniita kiharoita.

Wikipedia: Pyhä Lucia
.