Huomenna lauantaina 26.2.11 vuorossa Lukupiirin uusi tarina:
http://yle.fi/radio1/kulttuuri/lukupiiri/Viimeksi tammikuussa oli aiheena Aleksis Kiven Seitsemän veljestä,
johon keskusteluun liitän kirjoitukseni. Luin kirjan kokonaan vasta
muutettuani lapsuuskodistani, jossa kirja oli mutta sillä vanhalla
kirjaintyypillä painettuna, enkä siten tullut sitä lukeneeksi kuin vasta
saatuani lainaksi myöhemmin.
Kirja siis hyvin joustavasti kirjoitettu ja aiheissa vapaasti liikkuva
eikä siihen nyt enempää lisättävää.
Ostin eilen kirjaston poistosta kirjat:
Naisten Ääni 1916-17. ja - 1918-19. Olivat sidottuina kansiin nimiselkämyksillä.
Alkujaan ilmestyneet erillisnumeroina Maikki Fribergin toimittamana, joissa kuitenkin
yhtenäiseen vuosikirjan sivunumerointi. Sisältää paljon kuvia teksteineen naisista.
Vuosien päätteeksi sisällysluettelot aiheista:
- Elämänkertoja ja luonnekuvauksia. - Valtiollisia ja yhteiskunnallisia kirjoituksia.
- Kuvauksia eri maista, kirjeitä, tervehdyksiä, haastatteluja. - Kertomuksia, runoja,
katsauksia, tunnelmia. - Kirjallisuutta ja taidetta koskevia arvosteluja ja lausuntoja.
- Selostuksia, kehoituksia, vastauksia, uutisia y. m. - Moraalia ja elämäntaitoa koskevia
kirjoituksia, kynäsotaa y. m. - Matkakertomuksia, ..., muistelmia, ... - ja katsauksia.
- , kysymyksiä, ... y. m.
Toisen kirjan etusivulle kirjoitettu; Yhteiskoulu ja toisen etulehdelle; T. Kumpulainen.
En tiedä miten kirjat päätyneet Salon kirjastoon, mutta ovat koostettu lehdistä, joissa
vastaanottajan osoiteliimaukset; Mikkeli / A. Herckman. Aiheen sivusta tuli mieleen,
että Mannerheimin sodanajan päämaja oli Mikkelissä...
Kirjassa - 1916-17. oli luettelot levikeistä kaupunkeihin ja maaseudulle, josta mm.
kaupunkeihin (1915 - 1917): Mikkeli 53, 58 ja 92 sekä Salo 69, 71 ja 116 lehteä.
Havaitsin kirjassa erään tutun nimen, johon muutamia kirjaotteita:
Sivu 70 - Suomalaisen Naisliiton vuosikokous ja esitelmät. (Kokouskutsusta; 1.-3.3.1916)/
Torstaina maalisk. 2 p. 1916 mm. klo. 5-6 Naiset ja ammatit. ... Op. Olga Oinola
(Naisliiton Keskushallinnon puheenjohtaja), klo. 6-7 Siveellisyyskysymys. ... Tri Maikki Friberg
(em. lehden toimittaja).
Sivulla 116 oli selostus em. kokouksesta.
Sivulla 456 Maikki Friberg haastatteli Olga Oinolaa matkasta Tukholmaan, jonka oli tehnyt
sikäläisten Naisten kokoukseen (matkalla oli 9 henkilöä, joista kirjassa 6 valokuvissa).
Keskusteluotteita;
"- Kiitos, kiitos! Sain teidän juhliltannekin jo kortin, jossa oli useita tanskalaisten, norjalaisten
ja ruotsalaisten hengenheimolaisten nimiä. Tuo kiltti Ida Stenvall Porista minua sitäpaitsi jo sitä
ennenkin oli muistanut. --- (Matkustivat junalla) --- ja kahvia juodessa puhui Lucina Hagman ja
Ida Stenvall, joka viime mainittu, vaikka olikin ensikertalainen ja hiukan tottumaton,
voitti paljon sympatiaa."
Ida Stenvall oli em. tuttu nimi, joka valokuvassa nuorena naisena. Mahdollisesti etäinen sukulaiseni,
sillä keräämästäni sukuselvityksistä:
Isäni äiti (1904 - 2002) oli syntyjään Stenvall, jonka äiti Maria Stenvall (pori 1886 - 1965) äitinään
Ida Stenvall (Porin mlk. 1864 - 1942) / ottanut sukunimen Stenvall 1909 -.
Idalla vanhemmat Mariana (1836 - 1916) ja Adolf Östergård (1836 - 1896) joiden vihkimisaika ei
tiedossa (Porin ev. -lut. kirkonkirjoista 1856 alkaen) ja heillä myös muita lapsia:
Gustaf Stenvall (Porin mlk. 1866 - 1901) / ottanut sukunimen Stenvall 1872 -
Johan Stenvall (Porin mlk. 1866 - 1917) / ottanut sukunimen Stenvall 1891 -
Aina Östergård (Porin mlk. 1879 - ?)
Karl Stenvall e. Östergård (Porin mlk. 1874 - 1932).
Kirjan Ida mahdollisesti em. yhden sisaruksen tytär (lapsia niillä ollut, mutta nimet ei tiedossani).
Jatkan vielä aiheesta...