YLE Radio 1

Kotka on viime aikoina ollut kulttuurisektoria sivuavissa otsikoissa lähinnä siksi, että sinne olisi määrä rakentaa merimuseo. Arkkitehtuurikilpailun on voittanut Ilmari Lahdelman ehdotus HYÖKY, mutta äskettäin Erkonnopassa pidetyn esittelynäyttelyn perusteella muitakin mahdollisia ratkaisumalleja on.

Vierailin vastikään Kotkassa ja ohjelma oli varsin kulttuuripitoinen monestakin syystä. Edustamani musiikkijärjestön paikallinen jäsenkuoro ystävineen tarjosi mukavan konsertin ja karonkan ja myös järjestetty koulutus oli laadukas. Musiikkipitoisen päivän johtava teema oli Junnu Vainion Kotkan poikii ilman siipii, joka kuului sekä koulutus- että karonkkaohjelman -ja joka toistui kahtena eri versiona vielä myöhäisillalla paikallisessa karaokebaarissa. Kotkalaisten kansallislaulun asema on ainakin näin ulkopuolisen silmin selvä.
Järjestömme vuosikokouksesta selvittiin 54 minuutissa...

Kävin myös katsomassa Kymenlaakson maakuntamuseon nykyisiä kokoelmia sekä talossa olevan näyttelyn Viron pirtutrokareista Suomen kieltolain ajalta (Eesti Meremuuseumin kanssa). Maakuntamuseon nykyinen tila on tunnelmallinen, mutta kovin ahdas; meriaktiviteettejäkin on sen verran runsaasti, että uusi museo auttaisi kokonaisuutta toimivampaan suuntaan.

Mutta mitä Kotkan kulttuurielämä muuten voisi merimuseosta hyötyä, onkin mielenkiintoisempi kysymys. Tilaan voitaisiin tehdä -museo-ja tutkimustilojen lisäksi- merialan keskuskirjasto, suomalaisten ja kansainvälisten kaupan ja merenkulun ammatti- ja harrastajajärjestöjen toimitiloja sekä kaikkea kansaa palvelevia toimintoja nettikahvilasta ja komentosiltasimulattorista teatteri-ja konserttitilaan. Jos merimuseon yhteyteen todella haluttaisiin liittää suurin osa niistä assosiaatioista, mitä mieleen voisi juolahtaa, keskuksesta tulisi jopa kansainvälisestikin huomattava nähtävyys, eikä pelkästään höyryjäänmurtaja Tarmon ansiosta...