YLE Radio 1

Joko me (nimiErkki ja Oblomov) rupeamme lukemaan syyskirjallisuutta?:

http://www.uusisuomi.fi/raha/71551-haij ... a%E2%80%9D

-Linkille "sopivaa" katselmusta
http://www.compiler.fi/idankaupan/uutis ... 004/7.html

-Moskovassa pitkään toiminut suomalainen talousvaikuttaja Seppo Remes ei liioin piilottele korruptiota, mutta suhtautuu siihen kylmän asiallisesti. Remes toteaa Gateway to Russian Finally ready -katsauksessa, että byrokratian pääasiallisena työmaana on voitelurahojen kerääminen yrityksiltä. Liike-elämällä on tähän kuitenkin varaa niin kauan kuin kilpailu on vähäistä ja tuotot korkeita.

Noin aluksi näyte siitä

Oblomov, teologian tohtori Arto Luukkanen menetti silmissäni uskottavuutensa jo luettuani hänen kirjansa Hajoaako Venäjä (2001). Venäjä ei hajonnut, mutta Luukkasen visiot käyvät yhä hurjemmiksi. Aleksanteri-instituutin Markku Kivinen runttasi hänen edellisen tekeleensä Projekti Putin (2008) Tieteessä tapahtuu -lehdessä viime vuonna:
"toisinaan ei voi muuta kuin ihmetellä, ovatko kaikki päähänpälkähdykset todella kirjaamisen arvoisia." "Talouden ja politiikan ins­tituutioiden käsittely edellyttäisi länsimaisten yhteiskuntatieteiden hallintaa. Kelpo kirkkohistorioitsi­ja ei taida olla yhteiskunta-­analyy­sissa omimmalla alueellaan, mutta yritys hyvä kymmenen. Vai onko sittenkään? Joskus Luukkasen sanoma herättää vain hämmästystä. Kirjan aluksi hän pu­huu hurskaasti monitieteisyydes­tä, mutta Luukkanen ei yksinkertaisesti pysty hyödyntämään Puti­nin aikaa koskevaa yhteiskuntatie­teellistä aineistoa, koska ei hallitse edes peruskäsitteitä."
http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/491

Fortumin sijoituksen kohtaloa on varmasti mielenkiintoista seurata, mutta luulenpa että Luukkasen loitsut ja manaukset eivät sitä horjuta.

Reiska, linkkisi on jo viiden vuoden takainen. Siinä todetaan, että "kansainvälisten investoijien luottamusta horjuttivat lähinnä suuret mediatapahtumat; Mihail Khodorkovskin vangitseminen, itse öljy-yhtiön epävarma kohtalo sekä terroristi-iskut. Toisaalta juuri öljy- ja kaasualojen suursijoittajat tunsivat kaikesta huolimatta suurinta luottamusta Venäjää kohtaan."

Huomaa, että Khodorkovskin vangitseminen itse asiassa tuon jälkeen nosti kansainvälisten sijoittajien luottamusta Venäjään. Kun rötösherrat pannaan kiinni, niin sijoittajalle jää parempi tuotto. Talouskriisi laski kursseja kaikkialla, mutta Venäjällä kurssit ovat taas nousseet siinä kuin muuallakin.

Tuorein tämän päiväinen YLE-uutinen kertoo, että elintarvikevienti Venäjälle on palaamassa jälleen ennätystasolle. Näköjään YLEssäkin voi joskus olla myönteisiä Venäjä-uutisia - ehkä lama opettaa siinä kuin Siperiakin:
"Venäjän viennillä on suomalaisille elintarvikeyrityksille suuri merkitys, sillä lähes neljännes Suomen koko elintarvikeviennistä suuntautuu Venäjälle."
"Venäjällä arvostetaan suomalaista laatua ja markkinoille mahtuu selvästi nykyistä enemmän suomalaistuotteita."

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/09/e ... 08492.html

http://www.moskova.info/index.php?optio ... &Itemid=26

Reiska, linkkisi on jo viiden vuoden takainen. Sanoi "erkki".
Aivan oikein, mutta siinä on jo tuoreenpaa tietoa.
Tässä on aivan loistava linkki esimerkiksi Putin toiminnasta + + + + + + + + +
http://www.moskova.info/index.php?optio ... &Itemid=30
Sieltähän löytyy, vaikka mitä

Venäjän bisnesympyröistä kuuluu nykyään pelkkää hyvää. Kaikkien suomalaisten pankkien Venäjä-sijoitusrahastot ovat nousijoiden kärkipäässä - jopa yli sadan prosentin vuosinousuja. Talentumin lehdet suitsuttavat uutta Venäjä-buumia:

”Unohtakaa Venäjä-fobia, se oli viime vuoden villitys. Kunhan vuosi 2010 pääsee kunnolla vauhtiin, kansainväliset sijoittajat vallannee ennemminkin Venäjä-huuma”, arvioi Market Watchille Uralsibin strategi Chris Weafer Arvopaperi-lehden perjantaisessa uutisessa.

Venäläisturistien määrä Suomessa piti yllättävän hyvin pintansa laskukaudesta huolimatta. Suomalaiset matkanjärjestäjät ovat tänä vuonna osanneet entistä paremmin palvella venäläisiä turisteja, kiittelee venäläinen verkkolehti Fontaka suomalaisia. "Hotelleissa riitti tilaa ja venäjää osaavaa henkilökuntaa oli edellisvuotta enemmän. Turisti-infopisteissä ja kauppakeskuksissa oli myös enemmän venäjänkielisiä esitteitä", Fontaka summaa haastattelemiensa venäläisturistien kokemuksia tuoreen Talouselämä-lehden uutisessa.

Kun Helsingin Sanomatkaan ei osaa enää keksiä mitään negatiivista sanottavaa Venäjän bisneksestä, se pysyy vaiti. Hesarikin joutuu silti pitkin hampain myöntämään, että Itämeren kaasuputkea ei estä enää erkkikään, vaan putken rakentaminen alkanee tänä keväänä. "Putken rakentamiselle ovat antaneet suostumuksensa Ruotsi, Saksa, Tanska ja Venäjä", kirjoittaa Hesari kiukutellen. Venäjän kehuminen on Hesarin toimittajille varmaankin mahdotonta, mutta hyvä kumminkin että silmitön viha alkaa väistyä!

Hesarin toimittajista tuleekin mieleeni lainata tähän pätkä Johan Bäckmanin nasevasta elokuva-arviosta Arvo Tuomisen dokumenttielokuvasta "Energiakarhu Gazprom", jonka ensi ilta TV1:llä oli 10.1.2010:

"Arvo Tuomisen dokumenttielokuvien tapauksessa on aina hauska tarkastella, miten Helsingin Sanomien katkerat ja laiskat tv-arvostelijat niihin reagoivat. Yleensä Tuomisen ammattitaito saa heidät hätääntyneen raivon valtaan. On nimittäin niin, että aktiivisesti oikeita toimittajan töitä tekevä journalisti selvästi lisää paineita patologisen omahyväisyyden koomaan vajonneessa Hesarin toimituksessa. Suomen huonoin lehti ikään kuin tajuaa tilanteensa, varsinkin huomattuaan antaneensa Venäjästä väärää tietoa aivan liian pitkään. Olisipa hauska lukea tämän elokuvan arvio esimerkiksi Hesarin "toimittaja" Kirsikka Moringilta, joka on erikoistunut levittämään Venäjän asioista väärää tietoa jonkinlaisen sysimustan ja sangen perverssin suomalais-ugrilaisen uhon voimalla." (Kohudosentti Bäckmanin blogi 3.1.2010)

Venäjä on maana mielestäni liian iso. Jo sen eri kansanryhmätkin on toisistaan erillaisia. Tuohon mahtavaan ja suureen maahan mahtuu, jos jokin jonkin sortin "taidemaalareita". Aina presidenteistä lähtien

http://www.google.fi/search?sourceid=na ... n+business
Tuo piti laittaa äsken