Eilen alkoi uusi sarja TV1:n Historian näkijät http://www.yle.fi/historiannakijat
Ykkösdokumentti: ...Suomenlahdella.
Siinä kerrottiin elokuun lopun 1941 suuresta laivatuhosta Tallinnan
edustan miinoituksessa, jossa ainakin 64 laivaa upposi ja ehkä
"16 000" ihmistä hukkui.
Itselleni nämä luvut oli uutta, mutta jäin vaille sitä tietoa ketkä sitten
lopultakin oli niissä laivoissa neuvostoliittolaisten lisäksi, kun sitten
muutaman päivän päästä tuhannet virolaiset juhli saksalaisten
saapumista Tallinnaan...
Eilen lähetettiin myös toinen lähetys TV1:n Maan povesta - Suomen arkeologiaa
2. osa Elettiin sitä kivikaudellakin http://www.yle.fi/ylenavoin
Tässä oli lopussa mm. Suomen suurimmat kivikautiset muinaisjäännökset;
Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan rantakivikkoon on rakennettu vyöhykkeenä
kivikehä tai -vallit muutaman kymmenen kilometrin matkalle
nelisenkymmentä, joista kuvassa näytettiin Raahen Pattijoen kastilli
(suorakaiteen muotoinen kivikehä) noin 5 000 vuoden takaa...
Tutkijat ovat arvelleet rakennelmien olleen:
- puolustusvarustuksia
- kulttipaikkoja
- vanhoja poroaitauksia
- rautakautisten rakennusten perustoja
- luonnonmuodostuksina
- kansalla: "metelinkirkkoina" ts. "jättiläisten kirkko" kristittyjen vastine.
Arkisempi selitys keräily- ja pyyntikulttuuri; Viereltä on löydetty
asumusten pohjia ja lähes 50 palaneen kiven ja soran sekaista kumpua,
joissa runsaasti hiiltä ja hylkeen luita.
Käyttötarkoitusta ei ole argeologisissa kaivauksissa ratkaistu.
En ole näitä rakennelmia itse nähnyt, mutta arvelen josko olisi käytetty
kalojen tai niiden hylkeiden saalistuksen apuna.
Miten, tarkemmin jää tutkittavaksi, nyt arvattavaksi, sillä esim.
vielä nyt jotkin alkuperäiskansat sademetsissä pyytää kaloja
ansaamalla niitä pienten purojen ja laskujokien yhteyteen.
Sitten taas esim. nämä miekkavalaat pyytää isompaa saalista
ajamalla rantamatalan ansaan.
Jotain näiden yhdistelmää mahdollisesti käytetty täällä Suomenkin
rannoilla silloin jääkauden jälkeisinä vuosituhansien aikana...
Ohjelman alussa näytettiin myös Oulun läheltä Yli-Ii:n Kierikkikeskusta,
mistä on löytynyt suon hapettomasta maaperästä noin 5 000 - 6 000 vuotta
vanhoja kala-aitoja, joten pyynti- ja kalastuskulttuuri on silloin ollut
nykyistä lämpimämpään aikaan pitkälle kehittynyttä.