YLE Radio 1

Taiteen keskustoimikunta on nimittänyt teatteriohjaaja Kaisa Korhosen taiteilijaprofessoriksi. Kahden ja puolen vuoden professuuri alkaa tammikuussa 2007.
Taiteen keskustoimikunnan mukaan Korhonen on koko uransa ajan ollut poikkeuksellisen vaikuttava taiteilija. Ohjaajana hän on työskennellyt eri puolilla Suomea suurimmista ammattiteattereista pieniin ryhmiin.
Korhonen on myös merkittävä teatterialan opettaja. Hän on ollut muun muassa näyttelijäntyön laitoksen professorina Tampereen yliopistossa ja ohjaajantyön professorina Teatterikorkeakoulussa.
Kaisa Korhosen tuotantoon kuuluu lukuisia kirjoja, artikkeleita ja lehtikirjoituksia. Kolmesti hän on myös toiminut Suomen Teatteriohjaajien Liiton puheenjohtajana.
Tätä nykyä taiteilijaprofessoreita on yksitoista. Vuodenvaihteessa vapautuu näyttelijä Kari Heiskasen professuuri.

Taiteilijaprofessorin virkaan nimitettävältä edellytetään, että hän on erityisen etevä taiteenharjoittaja. (Radion kulttuuriuutiset)

Kaisa Korhonen oli sanan eniten väärinymmärretyssä merkityksessä oman sukupolvensa tulkki. Jos hänen -60-70-lukujen YT-KOM-taistolaisuutensa miellettäisiin tarkoittamaan koko tuonaikaista suomalaista nuoren polven ilmaisun kenttää, oltaisiin väärillä raiteilla, pahastikin.
Poliittisen toiminnan alle on jäänyt merkittävä osa siitä, mitä Kaisa Korhonen ja hänen ensimmäinen miehensä Kaj Chydenius saivat aikaan näyttämöllä ja musiikkimaailmassa. Poliittinen leimakirves löi punaisen tähden kaikkeen, mitä pariskunta sai aikaan, yhdessä tai erikseen, mutta toisaalta tästä oli se etu, että jälkipolville on jäänyt vaikutelma taistolaisesti värittyneen näyttämötaiteen laadullisesta erinomaisuudesta -mikä sekään ei ehkä kaikissa tilanteissa täysin pitänyt paikkaansa, mene tiedä.
Mutta ylioppilasmaailmassa Kaisa Korhonen oli guru, jonka tietämättä siellä ei -60-luvun lopulla tapahtunut mitään. Ja päättipä teatteritaiteen keskuskomiteakin -70-luvulla tehdä Korhosesta Teatterikoulun (silloin ei vielä korkeakoulu) lehtorin luonnehdinnalla "Kaisa on pyhä ja sillä selvä"...

Suosittelen jokaiselle luettavaksi Kaisa Korhosen mahtavaa muistelmateosta Uhma, vimma, kaipaus. Sitä lukematta ei oikeastaan voi ymmärtää Kaisa Korhosta täyspainoisena taiteilijana, vaan jää turhan helposti tiettyihin historiallisiin faktoihin nojaavien ennakkoluulojensa vangiksi.