Kulttuurikeskustelu jatkuu ja nyt jumaluuden sijasta pääsemme hahmottamaan ihmistä ja vertauskohtana käytämme koiraa. Toivottavasti tämä ei loukkaa ketään koiraa.
Tosiaan koiran maailma on järjestäytynyt ihailtavalla tavalla. Laumassakin riidat ratkotaan rehdisti ja sen jälkeen ei enää harrasteta jälkipeliä.
Se mitä ihailen koirien maailmassa eniten on heidän taloudellinen ja tehokas kommunikointi systeeminsä. Meidän ihmisten käyttämä kieli taas viestinnän kohdalla on surullista tarinaa.
Tukeuden tässä nyt itseäni viisaampaan eli emeritus prof. Wiion, joka eduskunnassa joulukuussa 1977 kuunteli kansanedustajana muiden senaattorien budjettipuheita. En tiedä mikä sai hänet tuossa tilanteessa muodostamaan kuuluisat viestinnän lakinsa, mutta olen monta kertaa ottanut hyllystäni hänen
Johdatus viestintään kirjan ja muistuttanut itseäni noista 6 pykälästä sivulta 224.
En tässä nyt vie aikaanne ensimmäistä lakia enempää
Laki 1
Viestintä yleensä epäonnistuu paitsi sattumalta
1.1 Jos viestintä voi epäonnistua, niin se epäonnistuu
1.2 Jos viestintä ei voi epäonnistua, niin se kuitenkin tavallisimmin epäonnistuu.
1.3 Jos viestintä näyttää onnistuvan toivotulla tavalla, niin kyseessä on väärinkäsitys
1.4 Jos olet itse sanomaari tyytyväinen, niin viestintä varmasti epäonnistuu
lait 2-6 saatte itse katsoa Wiion kirjasta.
Koirilla ei näitä ongelmia ole ja jos en olisi allerginen eläimille niin ehkä minullakin olisi koira.