Mitä taide on?

Kulttuurista ja Radio 1:n kulttuuriohjelmista

Valvojat: Nettitoimitus, Tiedotus

mitähän mieltä tuosta oikein olisi ?

ViestiKirjoittaja Pentti Naumanen päivämäärä 26.10.06 - 21:25

Ainakaan minä en tunne intelligibilini olevan luonnon ydin.

Toisessa keskustelussa tällä foorumilla puhutaan miehestä, joka löytyi hirvitorninsa vierestä 12 kirveeniskua päässään. On siinä hirven intelligibili nähnyt vaivaa osoittaakseen kuka tässä oikein on luonnon ydin.
Pentti Naumanen
 
Viestit: 1745
Liittynyt: 11.11.05 - 23:26
Paikkakunta: Ahlainen/Pori

Re: mitähän mieltä tuosta oikein olisi ?

ViestiKirjoittaja Mikki Hiiri päivämäärä 28.10.06 - 17:28

Pentti Naumanen kirjoitti:Ainakaan minä en tunne intelligibilini olevan luonnon ydin.

Toisessa keskustelussa tällä foorumilla puhutaan miehestä, joka löytyi hirvitorninsa vierestä 12 kirveeniskua päässään. On siinä hirven intelligibili nähnyt vaivaa osoittaakseen kuka tässä oikein on luonnon ydin.


sellaisiahan nuo iltapäivä-ja juorulehtien lööpit ovat pullollaan, joita tavalliset ihmiset lukevat, ja joilla heitä houkutellaan ostamaan, lukemaan ja jäämään koukkuun kerta toisensa jälkeen: minä en sellaiseen pinnalliseen lukemistoon ja lehtiin kajoa kuuna päivänä
Mikki Hiiri
 
Viestit: 1443
Liittynyt: 27.10.03 - 21:07

jotain on muuttunut....

ViestiKirjoittaja Pentti Naumanen päivämäärä 28.10.06 - 17:53

Kuule, Mikki Hiiri

Alan pitää keskustelusta kanssasi tällä tavalla lyhyemmän kaavan mukaan. Hyvin runsas niin sanottujen sivistyssanojen käyttö tekee juttelusta vaikean, sillä minun on kahlattava läpi kaikki taustat voidakseni hahmottaa mistä keskustelussa ensisijaisesti, toissijaisesti ja vielä kolmanneksikin on kysymys. Osaa sivistyssanoista käytetään termin omaisesti, mutta siinä tapauksessa on mainittava mistä alasta on kysymys. Matematiikan ja esimerkiksi kemian aloilla saattaisimme tulla juttuun pelkillä kaavoilla ja symboleilla, mutta kun keskustelu lainehtii musiikista hirvenmetsästykseen ja äärimmillään nekrosofismiin joudun hakemaan tulkintaa muinaiskreikasta, hyvä jos en peräti aramiasta tai marin kielen alkulähteiltä.
Sinulla on ajatuksia ja laaja-alainen tunnerekisteri, joiden uumenista pulppuaa varmasti hienoja ajatuskuvioita. Toivon ymmärtäväni niitä, varsinkin aina silloin, kun puhuttelet minua. Jos Sinulle sopii, niin jatkakamme hapuilua tältä pohjalta.
Pentti Naumanen
 
Viestit: 1745
Liittynyt: 11.11.05 - 23:26
Paikkakunta: Ahlainen/Pori

Re: mitähän mieltä tuosta oikein olisi ?

ViestiKirjoittaja kritiikki päivämäärä 28.10.06 - 18:09

Pentti Naumanen kirjoitti:Toisessa keskustelussa tällä foorumilla puhutaan miehestä, joka löytyi hirvitorninsa vierestä 12 kirveeniskua päässään.


Sinäkin Brutukseni muistutat minua seikasta joka minua sangen paljon ketuttaa.

Tänään vietetään mökkikuntani perinteisiä hirvipeijaisia, johon minäkin seurueineni olin kutsuttuna.

Tämä osittain säätilasta ja osittain itseaiheutettu sairaustila esti tämänvuotisen vierailuni tilaisuuteen.
kritiikki
 
Viestit: 3073
Liittynyt: 26.9.03 - 16:43
Paikkakunta: Tampere

ViestiKirjoittaja Mikki Hiiri päivämäärä 2.11.06 - 20:55

Sillä ei oikeastaan lsi mitään käytänön merkitystä, vaikka joku säveltäjä ilmaantuisi omassa persoonassaan esittäytyen jumalana, "Elän ja sävellän kuin jumala" (schubert), sillä mikään ei ole varmempa kuin se, että kukaan ei voi tulla ulos omasta itseydestään samastuakseen välittömästi toisten olioiden kanssa. Vain puhtaan mielteen alueella, kun äly on irtautunut tahdo palveluksesta, voimme nerojen luoman taiteen välityksellä nauttia näiden hengen objektiivisuudsta tahdon liikkeiden vain heijastuessa pienemmän tai suuremman tuskan kuvana puhtaan mielteen
Tahdommepa me uskoa tai emme, mitä jotkin auktoriteetiksi julistautuneet ja julistetut ideologiat ja ideologit meille tuputtavat, tämä kyseinen usjko jää kuitenkin aina vain tahdon asiaksi, vaikka metafysiikka pyrkiikin taiteelliseen ilmaisuun käyttämällä hyväksi käsiteellistä välineistöä, kamppaillen kuitenkin aina kapeasti moraalisisena postinvartijana eettismoraaliseta sfääriä kosketavissa kysymyksissä ja niiden puolesta ilman yleistä objektiivista maailman käsittämisen pyrkimystä, jota tahdon asiana ei voida saavuttaa, sillä taiteessa pelkkä hyvä tahto ei riitä, vaan ainoastaan taitaminen.

Ihminen tiedostamattaan, kykenemätä asettautumaan itsensä yläpuolelle, palvoo siis oman, tahtoonsa sidotun älynsä luomaa ja mielikuvissaan elättämää illusorista mielikuvaa jostakin muka häntä itseään korkeammasta, näkymättömästä voimasta ja henkiolennosta, hänen ulkopuolellaan, ilman että ymmärtäisi geniuksen olevan maailman organisoijan objektin olemassaolon ja mielletyksi tulemisen tapana, ajassa, paikasa ja sysuhteessa, josta vapautuminen edellyttää älyn vapautumista tahdosta, joka juuri itsessään tahtomisena on uskon välttämättömyys, eikä sis tuo hänen tietämättään palvoma älynsä, miellekykynsä energisyys, joka tahtoon sidottuna luo organosoidun maailman jo olioiden järjestyksestä lähtien.

Nero luo sävellyksensä vasten tahtoaan, jonka polttopisteensä muuten ovat sukupuolielimet. Tästä seuraa se johtopäätös johdonmukaisesti ja varsin loogisesti, että tuskinpa jumalan tahtoakaan voi kunnioittaa todellisena jumalana, joka luo yhtään mitään, sillä kuta enemmän ihmisellä on älyä, sitä vähemmän turmiollista himoa ja halua, joka on tiedonhaluisuuden ja teoreettisen oppivaisuuden esteenä.

Muutoinkin varsin hyvä oivallus sinänsä, jonka ehkä vain suurelle ihmissydämiä mitä syvimmin koskettavalle taiteelle otolliset sielut voivat ymmärtää, nimittäin, että se todella johtaa johonkin oivallukseen taiteenkin perimmäisestä luonteesta, Nimittäin taiteen kautta on mahdollista kokea sellaista mihin ja jota jonkin muun museaaliseksi jähmettyneen kulttuurimuodon kautta on mahdollista vain käsitellä pelkän olettamusten kautta, joille riittää pelkästään olettamus siitä, että näin asiat ovat ilman vastaanottavaisuutta järkiperusteluille, mutu-ja mikä vielä pahempaa, auktoriteetteihin nojautuen.

Eli taiteen kautta voimme kokea sellaista, mitä joku kauan sitten manan majoille sirtynyt pesoonallinen olento on tuoreesti ikään kuin tässä ja nyt teosta luodessaan kokenut transsendentaalisesta elämän perimmäisestä olemuksesta, joka voidaan lääketieteellisellä mittaristolla havaita empiirisesti aivosähkökäyränä, vaikka persoonallinen informaation lähteenä ollut ihminen olisi mädäntynyt jo 1000 vuotta takaperin. Juuri siksi mihinkään personalliseen yliluonnolliseen olentoon uskominen sinänsä eräiden tohtoreiden väitteistä huolimatta ei ole milläänlailla syvällinen ilmiö ulottumatta puhtaan mielteen, ei edes psykodraaman verrattavissa; päinvastoin. Hei, missäs mun tohtorin hattuni on; väittelin juuri tohtoriksi.
Mikki Hiiri
 
Viestit: 1443
Liittynyt: 27.10.03 - 21:07

ViestiKirjoittaja moxu päivämäärä 3.11.06 - 15:28

Kimmo Helistöltä tuli viesti, että viikon kuluttua Kiasman edustalla on taas legendaarinen Höyry-Klubin telttasauna. Harmi vain, että tällä kertaa joudun jättämään sen väliin -muille voin vilpittömästi suositella, sillä Kimmon sauna, jos mikä, on poikkitaidetta. Myös sijaitessaan muualla, kuin Kiasman tai Ateneumin pihassa...

Harmi vain, että Kimmo on pyrkinyt tekemään taidetta myös politiikanteostaan, esimerkiksi avatessaan taannoisen keskustelun Korkeasaaren paviaaneista tai ryhtyessään puoltamaan gondoliköysirataa Katajanokan ja Laajasalon välille. Siinä hän ei -ainakaan minusta- ole ihan yhtä taitava... :roll:
Ne ovat kaikki
sitä puhetta
joka päivänkin jo
täytyy ymmärtää
(Hannu Mäkelä: Yö soittaa, säv.Säde Rissanen 2007)
___________________________________
Mikko-Oskari Koski
Käyttäjän avatar
moxu
 
Viestit: 4612
Liittynyt: 29.9.03 - 15:33
Paikkakunta: Helsinki

ViestiKirjoittaja Mikki Hiiri päivämäärä 14.11.06 - 22:05

Tässä hiukan doktrinääristä näkökulmaa taiteeseen:


Vähäistäkin tahdon kiihotusta seuraa aina sitä vastaava tiedon väärennös. Objektiiviseen kohdistuva vakavuus on älyn luonnolle jotakin vierasta ja luonnotonta ja vain se yksin tekee hänet suureksi sisältymättä käytännölliseen ja persoonalliseen, johon normaali olioiden vakavuus vaatii älyä aina palaamaan kuin lyijyheiluri kappaletta paikkaan jossa on sen painopiste. kaikkea muta ihminen harjoittaa tarkoittamatta täyttä totta. Siksi äärimmäien harvat joiden todellinen vakavuus ei sisälly persoonalliseen ja käytännölliseen, edistämättä vain omiensa hyvää, vaan teoreettiseen ja objektiiviseen kykenevät ilmaiemaan tavallaan maailman ja olioiden olemuksen taiteessaan, neron tietotavan, joka on puhdas kaikesta tahtomisesta suhteineen, älynollessa nyt itse yhteen tajuntaan keskittty maailma mielteenä mielteen maailman savuttaessa täydellien objektivoituneisuuden asteen, alkuperästään tahdosta irtautuneena, tietotavan valta-asemANA TAHTOMISEEN NÄHDEN, ollessa olennaisesti havaitseva ja perustuvan havaitsevan tiedon täydellisyyteen, vaikkakaan sen esinettä eivät havainnossa muodosta erityisoliot vaan pLATOMIN IDEAT. Normaali näkee erityisessä aina vain erityisen sellaisenaan, joka siinä kuuluu hänelle todellisuuteen, jolla yksi on hänelle mielenkiintoa, ts. suhteita tahtoon. Neroutta lähestymisen mittapuuna voidaan ajatella, että nero ei ajattele vaan suorastaan näkee ei vai tätä vaan enemmänkin yleisen puolen aina suvun yleisimpän olemukseen asti neron älyn kohdistuessa olemassaolon yleiseen puoleen, kokonaisuuteen oloiden olemukseen yleensä. Eityisilmiöt ovat lahjakkuuden työmaata reaalitieteissä, jossa tutkimuksen kohteena voivat oikeastaan aina olla vain olioiden väliset suhteet
Mikki Hiiri
 
Viestit: 1443
Liittynyt: 27.10.03 - 21:07

Edellinen

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron