YLE Radio 1

Nuottimerkeillä, musiikin kirjallisilla merkinnöillä, jotka ilmoittavat graafisesti musiikin etenemisen, symboloivat sävelten korkeutta, kestoa, tempoa, dynamiikkaa, etc, on sinällään ilman ajateltujen havaintoon pohjautuvien abstraktisten käsitteellisten motiivien ja abstraktin ajattelun välillisiä tietoperusteita, tietomuotoihimme sovelletun käsityskykynä olevan objektiivisen olemassaolon subjektiivisten lakien mukaista edellytystä selkeä, yksiselitteinen ja välitön, näkyvästä aineellisesta todellisuudesta ja luonnosta, mielteen maailmasta riippumaton ja erillinen fysikaalinen perusta. Absoluuttinen musiikki kaihtaa analyysiä ja laskelmia siksi että ne eivät välitä mitään ulkomusiikillista ja semantista sisältöä foneeettisista äänteistä rakentuvien sanakielisten kirjoitusmerkkien tavoin, jotka muodostavat sanayhdelmiä havaintoon pohjaavia abstrakteja ajateltuja käsitteitä symboloiden, joita ajattelevalla subjektilla on objektiinsa, mikäli ne eivät loukkaa niitä syvemmän loogisen syntaksin sääntöjä jotka uusi loogisen symbolismin välineitä käyttävä looginen analyysi oli paljastanut.

nuottimerkeillä ... yksiselitteinen ja välitön, ...perusta

Kaikkea muuta. Nuottimerkintä voidaan midittää yksikäsittteisesti, mutta kukaan ei viitsi sellaista kuunnella. Nuotteja ei koskaan soiteta niinkuin ne on kirjoitettu.

Absoluuttinen musiikki kaihtaa analyysiä ja laskelmia siksi että ne eivät välitä mitään ulkomusiikillista ja semantista sisältöä

Kaikki musiikki kaihtaa analyysia. Schenker-analyysi ja muut hömpät eivät ole mitään analysiia, vaan rituaaleja.

Ulkomusiikiilliset seikat luovat musiikkin kontekstin, mutta saman tekee jo sävellyksen nimi.

Musiikki on keino saattaa irraionaalisia ja rationaalisia lukusuhteita, ei aritmetiikan tavoin käsitteen avulla käsitettäväksi vaan välittömäksi ja samanaikaiseksi aistitiedoksi.

Absoluuttinen musiikki, toisin sanoe musiikki jolla ei ole ulkomusiikillista sisältöä,
vaikuttaa meihin ärsykkeen tavoin, ja panee liikkeelle yksinomaan sille varatut tunteet kiihdyttäessään älyn mukaisia tahdon vastineita, tahdon tyydytyksen tai tuskan luonnollisena kuvana puhtaan mielteen alueelle heijastuneina sydämen ts. tahdon liikkeinä joita musiikki uskollisesti jäljentää hienoimmissakin vivahteissa.

Sen jälkeen se muokkaantuu kulloinkin vastaanottavan tietoisuuden omaksumiskyvyn mukaan. Ilmoitamme toisillemme tunteemme ja vertailemme assosiaatioita ja teemme johtopäätöksiä säveltäjän olotilasta heideggerin käännös tunnelmasta.

Nautintomme perustuu siis nimenomaan samastumiseen tekijän töiden kanssa tahtoa itseään kiihdyttämättä ja erkaantumatta kuitenkaan itseydestämme samastuaksemme välittömästi toisten olioiden kanssa jotta ne välittömästi oppisimme tuntemaan vaan vain älyn mukaisesti tiedoitsemisen puhtaana subjektina jonka tajunnasta tahto itse on pois tungettu. Saatamme tuntea sen mitä hän on kokenut luomisaktin aikana tai suorastaan pakosta kokenut. nautintomme ei perustu vain kuuntelemiseen vaan myös samanaikaiseen tulkintayritykseen, yritykseen kääntää sellaista mitä ei voida kääntää, yritys toistaa ja omaksua tietoa, joka panee emootiomme liikkeelle ei-kielellisellä tasolla.

Yksilön ulkopuolelle vieraaseen ulkomaailmaan kohdistuva vakavuus, älyn puhdas objektiivisuus vaipumalla rauhalliseen mietiskelyyn tavallisesta tahdon tarkoitusperiä ja päämääriä palvelevan katsomistavan sijaan, syvällisen saksalaisen sanontavan mukaan esineeseen, objektiin vajoamalla, edellytyksenä ja seurauksena oman minuuden, so. tahdon menettäminen, jolloin älystä tulee objektin kirkas kuvastin.

Se mikä tällä tavoin tajutaan ei ole yksityinen erityisolio sellaisenaan vaan sen idea. Neron tietotapa on olennaiseti havaitseva, mutta sen esinettä eivät muodosta erityisolioit vaan niissä itsensä ilmaisevat platonin ideat eli tahdon esineellistymisasteet musiikin ollessa tahdon kuvastusta.

Nauttiessamme objektiivisten henkien tuotteista, ts. siitä puhtaudsta jolla maailma mielteenä heillä oli erottautunut ja ikään kuin haihtunut pois maailmasta tahtona Neron tietotavan ollessa oleellisesti vapaa tahtomisesta suhteineen. Schopenhauer a Hildesheimer "kummittelevat" edellä.

Ehdoton filosofinen ja musiikillis-metafyysillinen tosiasia ja fakta on se että suuren taiteen luomisen edellytys on hengen objektiivisuus, ts. se että tahto itse on pois pelistä ja musiikkille rinnasteisten muiden taiteen alojen teoreettisten saavutusten edelltyksenä on että mielteen maailma saavuttaa täydellisen esineellistymisensä

nero korkeamman tietokykynsä nojalla näkee enemmän yleistä kuin erityistä kun tahdon palveleminen vaatii tietoa etupäässä erityisestä.

mitä nimitämme hengen heräämseksi,innoituken tuokioksi ei ole mitän muuta kuin älyn vapautumista tahdon orjuudesta mikä on nerouden ehto kun tekojen miehillä äly on lujasti juurtunut tahtoon tutkiessaan kiivaasti suhteitaan ja yhteyksiään tiedoitessaan olioiden suhteita osaksi toisiinsa ja osaksi tiedoitsevan yksilön tahtoon tahtomisen vilkkaasti kiihottamasa päässään erityisilmiöiden ollessa lahjakkuuen työmaata reaalitieteissä kohteenan vain olioiden väliset suhteet nähden erityisessä erityisen sellaisenaan joka siinä kuulu todellisuuteen, jolla yksin on heille mielenkiintoa, suhteita tahoon, kykenemättä luonnollisesta tehävästään palvella tahtoa vaikuttimien välitäjänä poikenneena käsittämään olioiden puhtasti objektiivista olemusta, nähden aina vain tahtoa koskevan jonka jokaista kiihotusta seuraa sitä vastaava tiedon väärennös

; tätä pistettä kiertää ero hengentuotteisiin ja tekoihin kykenemisen välillä Edelliet vaativat syvää ja objektiivista tietoa joka ei pysähdy suhteisiin kun jälkimmäiset tiedon käyttöä ja valppautta sangen luonnonmukaisessa funktiossaan ja kutsumuksessaan tajuta olioissa niiden välitömät,välilliset tai mahdolliset suhteet tahtoon muodostaen yksilön elämälle hyödyllisten tietojen pääsisällyksen tiedon rajoittusa kuitenkin aina suhteisiin kun aivoissa ei voi muodostua aivan puhtaasti objekiivista kuvaa ukomaailmasta havaintokyvyn kohta laimentuessa kun niillä ei ole kylliksi energiaa oman voimansa ja joustavuutensa varassa käsittää ulkomailmaa puhtaati objektiivisesti, tarkoituksettai ja selvästi vaan missä aivolla on miellekykyä sellainen ylijäämä että ulkomaailmasta syntyy puhdas kuva joka on tahdon tarkoitusperille hyödytön, häiritsevä tai vahingolliseksi koituva niin siinä on taipumusta nerudeksi kutsuttuun epänormaaliuteen että ikään varsinaiselle minälle vieras ulkpuolelta tuleva genius näyttäisi alkavan toimia tietokyvyn ollessa kypynyt paljon voimakkaammin mitä tahdon palvelminen vaatii jota varten se alkujaan on syntynyt. nerous voi löytää sopivan funktionsa ja käyttönsä siis vain olemassaolon yleiseen puoleen kohdistttua antautuen ihmiskunnan palvelukseen kun personallinen äly yksilön. Ulkoa opittuja sitaatteja sieltä täältä schopenauerin kirjoituksia, tuntuu turhauttavalta plagioida niitä.