YLE Radio 1

Niihhän ne hanoo että puhtainta kieltä puhutaan Karkuh, Kankaanpääh ja Ikaalihih.

"Kyllä kansa muistaa", toim. Eve Mantu.

Kun aiheena ovat murteet, niin luvassa on paljon sitä, ettei hiffaa mitä kansa sanoo. Hassuinta oli, että alussa kuunneltiin karjalan kieltä (sen murretta) ja pian suomen murretta Turun suunnalta, enkä oikein tajunnut kumpaakaan...

Mitä vikaa kirjasuomessa on?

Puhesuomessa ei mitään vikaa, varsinkaan töissä. Itse kasvoin Piippolan naapurissa, opettajaäiti muutti sitten Muhokselle ja Utajärvelle lasten koulun takia. Kolmekymmentä kilometriä väliä ja huoneen kattokin oli laipio. Niinhän se sisäkatto oikeesti onkin!

Herkkäkuuloisena huviitti Turussa opiskellessa isosti sanossi, kukkassi ja sipula. Kun sitten toinen lapsi jo mahassa muutimme työn perässä Nokialle - opetin sijaisena matikkaa kun silloin sai hyvillä papereilla aina työtä. Hämäläisen murteen raja on aika jyrkkä. Jo Keuruulla on selvä ero, saati Jyväskylässä.

Huomasin heti että hämäläiset mululat olivat selvästi hitaampia kuin pohjosemmat. Tajusin ettei se olle älyn vähyyttä, vaan täällä ajatellaan kahteen kertaan.

Siippa onsavolainen.

Liisa Autio kirjoitti:Puhesuomessa ei mitään vikaa, varsinkaan töissä. Itse kasvoin Piippolan naapurissa, opettajaäiti muutti sitten Muhokselle ja Utajärvelle lasten koulun takia. Kolmekymmentä kilometriä väliä ja huoneen kattokin oli laipio. Niinhän se sisäkatto oikeesti onkin!.

Ja minä kun asuin pitkään itä-savossa niin sisäkatto oli matto ja huoneenlattia oli silta...

Vapaassa keskustelussa on luontevaa, että puhujalta tulee myös murre- tai slangisanoja muuten yleiskielisen puheensa sekaan. Kukapa haluaisikaan, että jokainen niinku äännettäisiin huolitellusti niin kuin.

Mutta jos on valmisteltu puheenvuoro, jota tarjotaan murrejuttuna, silloin olisi johdonmukaisuus paikallaan. Tältä minusta tuntuu kuunneltuani tämäniltaisen hartauden. Kun 99 % on aitoa karjalaista (eessäs, pyyvän, kauvet, hauan, tiiät jne.), silloin jokainen laidoilla, tyydyttävä, kohdat särähtää korvaan. Sillä ei murteeseen kuulu d.

Kerron tämän siksi, että kaltaisiani niuhottajia voi olla muitakin. Hyväksymme poikkeamat yleiskielestä murteeseen, mutta emme toisin päin.

Voisihan tuota joskus kokeilla sanan 'kuten' käyttöä? Niikuttelu todistaa lähinnä huonosta kielitajusta ja/tai laiskuudesta.

Aatos Jalo kirjoitti:Kukapa haluaisikaan, että jokainen niinku äännettäisiin huolitellusti niin kuin.

Mutta jos on valmisteltu puheenvuoro, jota tarjotaan murrejuttuna, silloin olisi johdonmukaisuus paikallaan. (...)

Kerron tämän siksi, että kaltaisiani niuhottajia voi olla muitakin. Hyväksymme poikkeamat yleiskielestä murteeseen, mutta emme toisin päin.

Itse en asiassa taida niuhottaa, mutta taidat olla oikeassa: kun murretta käytetään - tietoisesti esittelymielessä tai aivan luonnollisena arjen puhuntana - niin silloin myös pitäisi käyttää "d-katoa", jopa sivistyssanoissakin. Sivistymättömältähän moinen kuulostaa, vaan kukapa olisi seppä syntyessään.

Minä vaatin ja rukoilen puhtasta kirjakieltä kaikkeen julkiseen viestintään. Murreilmasut säästetään murreohjelmiin ja toripuheisiin. Kiitos.

k-meleon kirjoitti:Minä vaatin ja rukoilen puhtasta kirjakieltä kaikkeen julkiseen viestintään. Murreilmasut säästetään murreohjelmiin ja toripuheisiin. Kiitos.

Poikkeuksena Heli Laaksonen, ehdottomasti. Juuri eilen kuulin hänen kauniisti helisevää ääntään radiosta, oliskohan lähetys tullut kirjamessuilta. Jos hän luopuisi äidinkielestään, joka taitaa olla jotain Laitilan-Uuudenkaupungin tienoon puheenpartta, niin mitä jäisi jäljelle? Jumalattoman nätti flikka.

Toivottavasti myös Remu säilyttää oman murteensa.

VeHy kirjoitti:

k-meleon kirjoitti:Minä vaatin ja rukoilen puhtasta kirjakieltä kaikkeen julkiseen viestintään. Murreilmasut säästetään murreohjelmiin ja toripuheisiin. Kiitos.

Poikkeuksena Heli Laaksonen, ehdottomasti. Juuri eilen kuulin hänen kauniisti helisevää ääntään radiosta, oliskohan lähetys tullut kirjamessuilta. Jos hän luopuisi äidinkielestään, joka taitaa olla jotain Laitilan-Uuudenkaupungin tienoon puheenpartta, niin mitä jäisi jäljelle? Jumalattoman nätti flikka.

Laitilasta jos en väärin muista. Olen, mielessäni ja vähän muuallakin, nimittänyt Heli Laaksosta lööppirunoilijaksi. Rumasti sanottu, ehkä. Totuus kuitenkin on, että Heli Laaksonen ansaitsi runoilijan tittelinsä iltapäivälehtien lööppien ansiosta. Ei sellaista kissanristiäistä ettei H. L. olisi ollut paikalla ja iltapäivälehtien kannessa. Hyvin junailtu kampanja.

PedroViti kirjoitti:Olen, mielessäni ja vähän muuallakin, nimittänyt Heli Laaksosta lööppirunoilijaksi. Rumasti sanottu, ehkä.

Ehkä. Pidätkö häntä kuitenkin oikeana runoilijana vai jonain kauniina kuplana?

VeHy kirjoitti:

PedroViti kirjoitti:Olen, mielessäni ja vähän muuallakin, nimittänyt Heli Laaksosta lööppirunoilijaksi. Rumasti sanottu, ehkä.

Ehkä. Pidätkö häntä kuitenkin oikeana runoilijana vai jonain kauniina kuplana?

Vaikea kysymys. Kuka on oikea runoilija tai taiteilija ylipäätänsä. Ei kai näinkin kauan runoja vääntänyt voi olla pelkkä kupla. Johonkin ne runot kolahtavat ja myyntiäkin taitaa olla. En ole seurannut aivan viime aikoina.
En harrasta paljoakaan runoutta. Hieman tulee luettua ja siinä se. Jotenkin on kuitenkin mielikuva, että H. L. ratsasti taitavasti murteiden suosion suuren kasvun mukana. Millä sitä runoutta sitten voisi mitata, en tiedä.

PedroViti kirjoitti:Ei kai näinkin kauan runoja vääntänyt voi olla pelkkä kupla.

Kuitenkaan Laila Hirvisaari/Hietamies ja Kalle Päätalo eivät mielestäsi ole kirjoittaneet kirjallisuutta?

Arvo Konservatiivi kirjoitti:

PedroViti kirjoitti:Ei kai näinkin kauan runoja vääntänyt voi olla pelkkä kupla.

Kuitenkaan Laila Hirvisaari/Hietamies ja Kalle Päätalo eivät mielestäsi ole kirjoittaneet kirjallisuutta?

Piti tarkistaa Laila Hirvisaari/Hietamies, etten vaan sotke erääseen toiseen kotimaiseen naiskirjailijaan. Joo, en sotke.
Sekä Laila Hirvisaari/Hietamiehen ja Kalle Päätalon tuotantoa on ollut hyllyssäni paljonkin, saattaa olla vieläkin joku yksittäiskappale, mutta pääosin kannoin ne roskikseen kun ei kelvannut kenellekään, ei edes ilmaiseksi. Asiaan...
Molemmat ovat kirjoittaneet kirjallisuutta, mitäs muuta se voisi olla kun kansien välissä on sivut täynnä tekstiä. Mutta kun kysyit niin kirjailijana en pidä kumpaakaan.

ps. mikäli tätä olisi mahdollista muokata niin ottaisin ylempää ensimmäisestä viestistäni pois ehkä sanan.

Hupailu kysymys"
Poikani kastoi Isä Mitro. Ja nuoriso kun sanoo; Niinku. Niin pappi kun sanoisi minä "niinku saat nimesi sen ja sen". Niin Kastaako se " Niinku" Vai Ei?

VeHy kirjoitti:

k-meleon kirjoitti:Minä vaatin ja rukoilen puhtasta kirjakieltä kaikkeen julkiseen viestintään. Murreilmasut säästetään murreohjelmiin ja toripuheisiin. Kiitos.

Poikkeuksena Heli Laaksonen, ehdottomasti. Juuri eilen kuulin hänen kauniisti helisevää ääntään radiosta, oliskohan lähetys tullut kirjamessuilta. Jos hän luopuisi äidinkielestään, joka taitaa olla jotain Laitilan-Uuudenkaupungin tienoon puheenpartta, niin mitä jäisi jäljelle?

Numminen Mauri Antero viitaitti tietä Laaksoselle, Mauri A. oli jo 6o-luvulla tarinan-iskijä ja länsmurretta käytti. Veikeä on m.m. tämä yrjötarina http://www.youtube.com/watch?v=4irFMM-y9m8