YLE Radio 1

Kesäkirjojen aloituslauseita.

Nainen kiiruhtaa talosta yllään säähän nähden liian tukeva takki.

Michael Cunningham, Tunnit (The Hours, 1998: suom. M. Alopaeus 2000)


Kun hän heräsi öisin pimeässä ja kylmässä metsässä hän aina haki kädellään vieressä nukkuvan lapsen.

Cormac McCarthy, Tie (The Road, 2006: suom. K. Sivill 2008)


Kurkia saapuu koko ajan lisää illan tummetessa.

Richard Powers, Muistin kaiku (The Echo Maker, 2006: suom. S. Karhulahti 2009)


Ei ole ihan tavallinen päivä.

Graham Swift, Viimeinen kierros (Last Orders, 1996: suom. A. Häilä 1997)

-Isä, kerro jotain! Kehotti tuplavahinko ja kiipesi in corpore sanomalehden ali isänsä syliin.

Tuplavahingollista, Erkki-MIkaelin parhaat.

(Kaksosia ei ole koskaan nimetty osuvammin kuin mitä Erkki-Mikael teki.)

Olipa kerran isä, joka vanhaksi tultuaan kutsui koolle poikansa ja tyttärensä - kaikki neljä, viisi, kuusi, kahdeksan -, ja pitkään emmittyään he suostuivat isän pyyntöön.

Günther Grass, Taikalaatikko. Kertomuksia pimiöstä (Die Box - Dunkelkammergeschichten, 2008, suom. O. Suominen 2009)

Suokaa anteeksi, monsieur, en tahdo vaikuttaa tungettelevalta, mutta saisinko tarjota teille apuani?

Albert Camus, Putoaminen (La chute). Suom. M. Auterinen, Otava 1958, alkuteos 1956.

Minä en ole Stiller!

Max Frisch, Minä en ole Stiller. Suom. Markku Mannila 1980 (alkuteos: Stiller, 1954).

Olen syntynyt kaksi kertaa: ensimmäisen kerran tyttövauvaksi Detroitissa eräänä poikkeuksellisen savusumuttomana päivänä tammikuussa 1960, ja toisen kerran nuoreksi pojaksi terveyskeskuksessa Petoskey-nimisen paikan lähistöllä Michiganissa elokuussa 1974.

Jeffrey Eugenides, Middlesex (2002), suom. Juhani Lindholm.


Joskus kun Eileen Hollandilta kysyttiin, onko hänellä veljiä tai siskoja, hänen oli mietittävä hetki.

Jonathan Franzen, Alkuvoimat (Strong Motion, 1992), suom. Raimo Salminen.


Mieletön kylmä rintama oli tulossa yli syksyisen preerian.

Jonathan Franzen, Muutoksia (The Corrections, 2001), suom. Raimo Salminen.


124 oli kaunainen.

Toni Morrison, Minun kansani, minun rakkaani (Beloved, 1987), suom. Kaarina Ripatti.

Suomalaiset tuo historiaan vesireitti, joka kulkee Suomenlahden pohjoisrantaa itään, ja pohjoisten turkisten kysyntä.

Paavo Haavikko. Kansakunnan linja - Kommentteja erään tuntemattoman kansan tuntemattomaan historiaan 1904-1975.

Nainen saattoi olla kuudenkymmenen tai kuudenkymmenenviiden ikäinen.

Milan Kundera, Kuolemattomuus, suom. Kirsi Siraste 1992 (alkuteos 1990).

Saa nähdä saanko tältä suuresti arvostetulta kirjailijalta tätäkään romaania loppuun asti luetuksi.

Arvo Konservatiivi kirjoitti:Saa nähdä saanko tältä suuresti arvostetulta kirjailijalta tätäkään romaania loppuun asti luetuksi.

Juuri kun olin pääsemässä lukemisessa vauhtiin, niin teksti hyppäsi nyky-Pariisista Goethen aikaan...

Toinen maailmansota oli Virolle raskaitten kärsimysten aikaa.

Mart Laar: Viro toisessa maailmansodassa (Grenader, Tallinn, 2005)

Hirvittävä rikos ihmiskuntaa kohtaan oli Neuvostoliitto-niminen kommunismiksi kutsuttu kokeilu. Yhdessä saksalaisen kansallissosialismin kanssa ne saivat aikaan kymmenien miljoonien uhrien joukon ja mittaamattomat inhimilliset kärsimykset.

Laarin aloituslause on taatusti täyttä totta. Viron onni, ettei ole keskempänä Eurooppaa. Kärsimykset olisivat olleet vieläkin pahemmat.

VeHy kirjoitti:Hirvittävä rikos ihmiskuntaa kohtaan oli Neuvostoliitto-niminen kommunismiksi kutsuttu kokeilu. Yhdessä saksalaisen kansallissosialismin kanssa ne saivat aikaan kymmenien miljoonien uhrien joukon ja mittaamattomat inhimilliset kärsimykset.

Neuvostoliitto kuten jokainen totalitarismi on (ollut) sarja rikoksia ihmisyyttä vastaan. Mutta mistä sinä revit nuo kymmenet miljoonat uhrit? Tuolla menolla Franco, Hitler ja Stalin ovat tapattaneet eurooppalaiset pariin kertaan sukuputtoon. ;) Ei, propaganda ei ole koskaan paras ase taistelussa pahuutta vastaan, kuten Moshe Lewin osoittaa.

- Siunatti suomalainen kännykiima, kuulutin luuri handussa Itä-Helsingistä saamani kaupungin vuokrayksiön ikkunassa näkyvälle ala-asten pihalle, jossa lyhyt tukeva mänty oli kasvattanut vuosikymmeniä paksut oksansa kuin varta vasten pikkukoululaisten niihin ripustamille serpentiineille ja ennen aikojaan tussuuntuneille ilmapalloille.

Hannu Salama, Sydän paikallaan. Otava 2010

Kirja on kovakantinen, muttei sidottu vaan jokin prlkleen liimasidospaska, jonka sivut irtoavat, kun sivua kääntää. Otava pettää aina.

Arvo Konservatiivi kirjoitti:Mutta mistä sinä revit nuo kymmenet miljoonat uhrit? Tuolla menolla Franco, Hitler ja Stalin ovat tapattaneet eurooppalaiset pariin kertaan sukuputtoon.

Jostain minulla oli takaraivoon jäänyt arvio 20 miljoonasta uhrista, mutta en enää ole ollenkaan niin varma. Niinpä sitten tukeuduin joidenkin niin halveksimaan Wikipediaa, sillä itse pidän sitä tällaisissa asioissa ainakin Hikipediaa luotettavampana tietolähteenä. Ja mitä sieltä löytyy?

Wikipedia: Stalinin vainot

The Great Purges. Encyclopedia of Russian History kirjoitti:Vainojen kohteeksi joutui noin 1,5 miljoonaa ihmistä.

Wikipedia: Holodomor

Ukrainassa vuosina 1932–1933 raivonnut Neuvostoliiton aiheuttama nälänhätä, jossa kuoli arviolta kolmisen miljoonaa ukrainalaista;[1] suurempiakin lukuja on esitetty mm. joukkotiedotusvälineissä ja julkisissa väittelyissä

Wikipedia: Venäjän sisällissota

Sisällissodassa oli kuollut yhdeksän miljoonaa ihmistä kommunistien lähes verettömän lokakuun vallankumouksen jälkeen. Miljoonia muita kuoli vielä nälkään.

Wikipedia: Toinen maailmansota
Tämän artikkelin mukaan liittoutuneiden puolella sotilaita kaatui 17 miljoonaa ja siviilejä 33 miljoonaa, mikä on yhteensä 50 miljoonaa. Saksan ja sen liittolaisten vastaavat luvut ovat 8 ja 4 miljoonaa, yhteensä 12 miljoonaa.

Wikipedia: Luettelo toisessa maailmansodassa kuolleiden määristä
Tässä on tarkempi luettelo maittain. Kun yksi ihminen kuolee vain kerran ja hänet voidaan laskea mukaan useampiin lukuun, joten luku voi sen vuoksi olal pienempi. Toisaalta luettelosta puuttu suuri määrä ihmisiä, jotka oavt hävinneet jälkiä jättämätt ilman, että heistä on mitään tietoa ja näin lukuja pitäisi taas korjata ylöspäin.

Hirmuisia ovat tällaiset luvut ja vaikea on niistä sanoa, että mikä pannaan Stalinin tiliin, mikä Hitlerin ja mikä pienempien pomojen piikkiin.

Huomaan keskittäneeni oman huomioni lähinnä Stalinin "huippu"aikaan.

VeHy kirjoitti:

Ukrainassa vuosina 1932–1933 raivonnut Neuvostoliiton aiheuttama nälänhätä, jossa kuoli arviolta kolmisen miljoonaa ukrainalaista;[1] suurempiakin lukuja on esitetty mm. joukkotiedotusvälineissä ja julkisissa väittelyissä

(...)

Sisällissodassa oli kuollut yhdeksän miljoonaa ihmistä kommunistien lähes verettömän lokakuun vallankumouksen jälkeen. Miljoonia muita kuoli vielä nälkään.

Hirmuisia ovat tällaiset luvut ja vaikea on niistä sanoa, että mikä pannaan Stalinin tiliin, mikä Hitlerin ja mikä pienempien pomojen piikkiin.

Tuo nälänhätä ja aiempi kulakkien likvidointi toden totta menee Neuvostoliiton (poliittisena koneistona) piikkiin. Sisällissodan uhrit ovat mielestäni sisällissodan uhreja - itse Neuvostoliitto-valtiokoneisto perustettiin myöhemmin. Silti: edes "vain" miljoona valtioterrorista johtunutta kuolonuhria ei vähennä eikä lievennä Neuvostoliiton ihmisoikeusrikkomusten laajuutta ja syvyyttä.

Toinen suursota ei mene Stalinin piikkiin. Olen vakuuttunut, että ilman Hitleriäkin Saksa ja Ranska olisivat päätyneet uuteen sotaan. Sen verran raskaasti Clemenceau tahtoi ja pystyi Saksaa ensimmäisen suursodan jälkeen "rokottamaan" että saksalaisten katkeruus Ranskaa kohtaan oli melkoinen.

Suomalaiset ovat muiden kansallisuuksien tavoin liikkuneet sekä siirtolaisina että nyttemmin kansainvälisen talouden liikuttamina.

Kaija Maria & Lari Junkkari, Nykyajan paimentolaiset. Työ ja koti maailmalla (2003).

Pamfletti kaukaiselta nousukauden ajalta. Eivätkö 1900-luvun alun saati 1960-luvun muuttoliikkeet Suomesta muualle olleet osa kansainvälisen talouden liikkeitä?

k-meleon kirjoitti:- Siunatti suomalainen kännykiima

Pitänee olla: Siunattu suomalainen...