Kari Heiskasen ja Esko Salervon kirjoittama, Salervon ohjaama ja Heiskasen esittämä ohjelma oli osoitus niukkojen keinojen voimasta. Yksi esiintyjä, lavasteina pari äänitehostetta ja vähän musiikkia, ja tuloksena teos, joka taas todistaa Anton Pavlovitshin olleen oikeassa: ei tarvita suuria sanoja, ei mahtipontisuutta.
On sanottu, että suomalaisen pääsiäisen painotus on siirtymässä pitkäperjantaista pääsiäisaamuun. Tämä nyt oli kyllä selvästi perjantai-osastoa. Ja jännästi sisällön kannalta oikeastaan heikointa oli se, mikä teki requiemistä requiemin: pikkusiskon kuolema.
-Tommi