YLE Radio 1

Miehen onkin suhteen alussa osattava arvioida ne
vastapalvelut joita on valmis suorittamaan,
sillä nainen luonnostaan ottaa tarjotun edun
itselleen kuuluvana etuoikeutena jatkossakin.
Hyvällä supliikilla mies taas saa sen vastavuoroisuuden
edullisesti, joskus jopa edukseen, sillä nainen ei suoraan
arvioi edun arvoa vaan enempikin sen merkitystä suhteeseen.
Toisinaan mies voi hinnoitella itsensä näin ulos suhteesta,
mikäli on liian antelias, ja odottaa naiselta samaa,
sillä nainen siis ottaa saadut etunsa ns. markkina-arvonaan,
eikä suhde enää toimi jos naisen markkina-arvo miehen
näkökulmasta onkin laskusuunnassa entiseen.
Jotkuthan hinnakkaasti naisensa arvioineet
miehet siirtää omaisuuksia suhteensa edetessä.
Supliikilla voidaan myös mennä yli sanattoman
ymmärryksen, jolla siis toinen osapuoli
lupaa vaihtosuhteessaan muuta mitä
sitten toteutta ja silloinhan on
kyse petoksesta - jopa rikoksista.

Hymy -sarjakuva äskettäisestä lehdestä antoi hauskan
näkemyksen tähän sukupuolieriarvoisuuteen:

Laitumella pari lehmää keskusteli; - Lehmillä pitäisi
olla oikeutensa sanoa lehmiä koskevissa asioissa
mielipiteensä. Tähän toinen lehmistä vastasi; - Ilman muuta.
Taustalla muun lehmälauman puhekuplissa; - Mu, mu, mu, ...

Muustahan on tähän Moilasen kumppaneineen ohjelmaankin
hankalaa muuta lisätä...

Valitettavasti en ole vieläkään saanut selvyyttä siihen ,että onko tuottaja Kurvisen oikea etunimi Salli . Tutkimuset jatkuvat .

"Tulta munille - suoraa puhetta feminismin takapajulasta"

Eikös otsikko kerrankin vastaa sisältöä?

Toisin sanoen: feminismin takapajula paikallistuu parivaljakkoon Satu Kurvinen (tuottaja) & Anne Moilanen (draama).

Näin viikonloppuna Teeman lähettämän; Lähemmäs kylmää,
jonka oli ohjannut Leea Klemola.
Klemolan velikin oli sitä tekemässä, mutta harjoitusosuuden
keskusteluss taisi nimet olla väärin kun se veli oli merkitty
sille tukevahkolle parrattomalle esiintyjälle - jossain lehdessä
olen nähnyt erilaisessa kuvassa...
Se tukevahko taas oli ymmärtääkseni äänestä tämä "...munille"
-ohjelman miesääni, eikö niin?

Sitä kylmyysohjelmaa näin tästä Heikki Kinnusen roolittamasta
rakastumiskohdasta alkaen...
Taisi Kinnunen esittää naista siten, että oli joutunut toteuttamaan
roolihahmoa "kylmiltään" - siis ettei oikeasti siihen muottiin menisi.
Tämä tukeva taas oli jotenkin saatu loppuun ihastumaan siihen
lihavaan naiseen (en ehtinyt oikein sitä alkuhahmoa tunnistaa).
Leea Klemola taas taisi ohjata osittain siitä, että kun olisi
itse halukas joskus "viilentymään" - kun siinä sanat oli
muokattu tunnekielestä. Klemola kun näkyy polttavan tupakkaa
ja se taitaa olla sitten korviketta tunnelatauksen tasoittamiseen...

Lauantaina sitten klo 19:03 alkaen Lulu oopperaa YLE Radio 1:stä
ja Välikoirat sekä Jälkikoirat kommentoi tätä ensiesitystä:
http://www.yleradio1.fi/kulttuuri/kukao ... isuudessa/ (4.3.09).

Nähdäkseni tuo Lulu-oopera ei kuulu "Tulta munille" -ohjelman piiriin.

Kuuntelen ohjelmaa ensimmäistä kertaa. Syy on selvä: "Loka" Laitinen. Joitakin huomautuksia ja huomioita:

- Päälle puhuminen on huono tapa, puhetyöläisellä ei-ammattimaista.
- Maailmaan sopii lisää naurua, kyllä! Mutta...
- Lähinnä toistensa vitseille nauraminen on tympivää: kuulija jätetään ulkopuolelle.
- Haastattelijan ei sovi menettää malttiaan.
- Moilasen kiljuminen Laitista haastatellessaan oli karmeaa kuultavaa.
- Mikään instituutti tai oppiaine ei sinänsä ole tiedettä tai epätiedettä.
- Metodinen ankaruus lienee tärkein arviokriteeri.
- Historian tutkimuksessa naistutkijat ovat tehneet hyvää työtä, mutta...
- Joukkoon mahtuu hölynpöly-feminismin metatafysiikan propagandaa = epätiedettä.
- Yliopistomiehet eivät tosiaan uskalla sanoa julkisesti ääneen käsitystään feminismistä.
- En tiennyt, että naiset ovat torpanneet miestentautien tutkimisen HYKSissä.
- Käytännössä se pahimmassa tapauksessa merkitsee hoidon kehittämisen kieltoa.
- Törkeää.

Soittaja-rouva totesi Laitisen satiirikoksi. Näin minäkin ajattelen. On olennaista, ettei Laitinen myönnä tätä. Hänhän vetäisi maton altaan. Toki hän toteaa satirisoivansa sitä sun tätä, mutta se on eri asia. Joten Moilanen on oikeutettu pitämään Laitista maan johtavana sovinistina (tai vastaavana). Meillä muilla on oikeus tehdä omat päätelmämme hänen päätelmiensä pitävyydestä ja huumorintajustaan. Ainakin naurua riittää.

Lokahan jäi ihan Telaketju-Moilasen teilaamaksi, ei hän vastannut ollenkaan mielikuvaani sanavalmiista vittuilijasta, vikkelästä sutkailijasta. Eipä äijä oikein muuta osannut kuin kehua leipomistaitoaan. Kuulin tosin vain viimeiset kolme varttia, en tiedä mitä sitä ennen tapahtui. Joka tapauksessa olen pettynyt. Tämä erä meni Moilaselle.

Kuulin tätä Laitisen ja Moilasen keskustelua itsekin,
enkä Moilasen kannalle mene.
Lienee Moilanen ottanut mallia "väittelyynsä" siitä
ohjelmanumero -väittelystä, joka viikottain on esitetty
pistelaskennan kera.
Tämä ns. lukiolaisväittelytyyli, jossa päälle puhutaan -
on pelkästään sanasotaa, jossa äänekkäin yleensä voittaa
ilman että yleensä mistään asiasta saa perimmäistä selkoa.
Laitinen sinäänsä taas oli valinnut asiatyylin, jossa faktatietoja
kannusti esittämään ja siltä pohjalta Moilanen itse laususkeli
läpiä päähänsä...
Itsekin yleensä pyrin asiapohjalta keskustelemaan ja mikäli joku
pyrkii väliin sählimään niin heitän jonkin herjan väliin tunkijalle.

Kuuntelinpa Yle R 1:n alkeellisinta ohjelmaa pitkästä aikaa.

Minusta Laitinen voitti Moilasen noin 100-0, nimenomaan faktoilla. Moilanen menetti malttinsa ja jäi monta kertaa täysin "siis, siis"-aseettomaksi asiassa - ja lopuksi vielä reflektoi omat heikkoutensa Laitiseen. Laitinen olisi epäilemättä voinut olla sanavalmiimpi ja "vittuilevampi", mutta mitäpä tarvetta siihen oli, kun kirosanapuolen paskasta helvettiin hoiteli malttinsa menettänyt Moilanen? Lisäksi Moilanen tahtomattaan todisti muutamat Laitisenkin argumenteista oikeiksi käytöksellään ja puheillaan.

Ohjelman hupihetki oli kumminkin jo alussa, kun Moilanen pääsi määrittelemään sovinismia. "Mum mielestä se on..." Kysyttiin määritelmää, ei Moilasen mielipidettä - joka oli epätarkka ja keskittyi vain miesten sukupuolisovinismiin. Epätarkan termien heittelyn perusteellako pitäisi luoda luottamusta naistutkimukseen. Että se siitä tunnepohjasta ja faktoista taas.

Ja huomautan jo nyt, että tiedän sovinismi-sanan alkavan suhu-s:llä. En viitsi vain ryhtyä kaivamaan sitä esille tähän.

Ottamatta kantaa siihen, missä määrin tämä palkinto on tullut otsikossa mainitun ohjelman ansiosta ja missä määrin siitä huolimatta, pitää onnitella Moilasta:
http://www.yleradio1.fi/id19721.shtml

TM on sikäli ongelmallinen ohjelma, että se on ainakin minun kuuntelemieni osien perusteella ollut kovin köykäistä journalismia, suoraan sanottuna tykittänyt pirstaleiksi sitä arvokasta työtä, mitä ennenkaikkea Päivi Istala on Ylessä vuosien mittaan tehnyt. Ohjelma on myös väärällä kanavalla, Radio Suomella se saavuttaisi isomman kuulijamarginaalin -ja vallitseva ilmapiiri saattaisi innostaa parempiin journalistisiinkin tykityksiin.
On myös niin, että TM on varmistanut paikkansa radiossa. Jos sitä rupeaa asia-argumentein heivaamaan pois ohjelmakaavioista, saa helposti tasa-arvovastaisen sovinistisian leiman..

En tiedä, onko tämä oikea paikka tälle, mutta antaa mennä...
---
Henkilökohtaisesti koen tämän kyseisen ohjelman äärimmäisen loukkaavana, solvaavana ja masentavana. Aina kun olen vahingossa kuullut tätä ohjelmaa, (eli kaksi kertaa) onkin hyvä päivä muuttunut saman tien huonoksi. Hyviä päiviä ja positiivista mieltä minulla ei ole usein - se johtuu lähinnä siitä, miten tätä yhteiskuntaa pilataan enemmän ja enemmän, ihan oikein urakalla, kuin se olisi jokin kilpailu. Olen usein kuullut feministeistä, mutta en tiennyt, että he vihaavat sukupuoltani automaattisesti ja saavat oikein verorahojen turvin levittää vihaviestiään radiossa, josta yleensä kuulee asiaohjelmaa.

Kaikesta tästä huolimatta kannatan silti Moilasen ja muiden oikeutta tuoda mielipiteensä julki. Sanavapaus on uhattu asia, ja meidän tulee puollustaa sitä joka tilanteessa.

Kuitenkin, haluan lopuksi lainata Tommy Tabermania toteamalla "Kiitti vaan [ihan sairaasti] (tiedätte kyllä, mikä voimasana tuohon oikeasti kuuluisi...)" masennukseni edistämisestä ja elämänilon tuhoamisen koventamisesta. Jos totta puhutaan, en taida jaksaa kolmekymppiseksi asti tätä touhua.

pps. Käytän tähän vielä sanavapauttani toivottamalla kaikkea pahaa niille, jotka tästä ohjelmasta ovat vastuussa. Maamme "aikuiset" eivät taida olla kovinkaan fiksuja.

Kirjoitin Lulu-oopperasta 4.3.09 - 20:58,
jossa oli mukana tämä miesääni Klemola
- Leea Klemolan veli.
Oli päässyt siihen oopperaankin järjestäjänä
sekä alun vessasankarina - joka oli nopeasti
pesevinään kätensä. Ohjaaja Klemolakin oli
hunnussaan samassa haastatteluosuudessa.
Taitavat siinä käsitellä ohimennen omaa
perhekokemusteaankin oopperaan sisällettynä
olettaisin, mutta en tiedä...
Sitten aivan lopuksi oli tähän mykkäfilmiin
muutettuna se Chaplinin tapa poistua tielleensä.
Jälki- ja välikoirat ei sitä taiteellisuutta lähteneet
arvioimaan ja todettiin jotain vanhuudestakin,
mutta kun näki tämän apinan taideteoksen
(ei se apinataideteos) aavistaa viittauksen.