YLE Radio 1

Noista Lasserin postaamista Musiikki on -sloganeista minulle kolahtivat parhaiten nämä viisaudet: Debussyn se on "äänten aritmetiikkaa siinä missä optiikka on valon geometriaa" ja Mahlerin "mikä musiikissa on parasta, et löydä nuoteista."

Jälkimmäisen kohdalla on se ongelma, ettei Mahler edes yritä vastata kysymykseen mitä musiikki on, etellisen onkelma taas tämä: optikon on pakko tuntea silmää (anatomiaa) saadakseen lasketuksi oikeanlainen hionta esim. kaukoputken tai silmälasien linssejä varten. Vaan miten on säveltäjän laita? Miten käy säveltäjältä "sielutiede"? Millainen ylipäänsä on "sielun anatomia"? Säveltäjänhän on tunnettava sielua, jotta saa siinä haluamiaan reaktioita aikaiseksi...

Vai puhuiko Debussy kuitenkin ohi aiheen...? Miksi säveltaiteen pitäisi tuottaa reaktioita?

moxu kirjoitti:Viihdemusiikkihan nyt on matemaattisesti rakennettua, jos mikä. Siinä on useimmiten laskettu etukäteen jo levymyynnin tuotto ja radiosoittorojaltitkin.

Osui ja uppos.

Eli käyttömusiikkia tuottaneet Bachin ja Mozartin kaltaiset sankarit vertautuvat paremmin nykypoppiin/-iskelmään kuin taiteeseen. Varsinaisia sielutieteilijöitä.

Toisaalta, matematiikkaakin voi ajatella ainakin kahdesta vinkkelistä: maailmaa luovana demiurgina ja maailman päälle heitettävänä formaalina kuvausjärjestelmänä. Minulle ei ole koskaan selvinnyt, ajatellaanko puhuttaessa musiikin matemaattisuudesta sen demiurgiutta vaiko formaaliutta. Se on ikään kuin siinä tienoilla?

Tekniikan mies tietää, että jonkin toimivan vimpaimen tekeminen on mahdollista vain kun se on valmiiksi laskettu, suunniteltu ja piirretty. Demiurgiutta. Reaalielämässä kuitenkin tehdään kaikenlaisia asioita, jopa uuttakin, täysin vailla etukäteissuunnittelua. Ei muuta matikkaa kuin "luontaista" sellaista eli ei matikkaa ollenkaan.

Asiaa sivuten: viimeisten 20 vuoden aikana aivotutkimus on kehittynyt jättiharppauksin. Aiemmin aivoja ei oikeastaan tunnettu paljoakaan (psykologian kannalta ajatellen, siis "sielutieteellisesti"), mutta laboratorioteknologian kehittämisen ansiosta viimeiset 15 vuotta ovat olleet varsinaista mikrokosmokseen sukeltamista. Ja on päädytty todentamaan vanha "kantilainen" väite kokemuksesta tajunnan ("mielen") tekemänä konstruktiona: kokemuksessa (havainnossa) ilmenevä oletettu "ulkomaailman asiantila" on aivojen/"mielen" konstruktio, joka toki pohjautuu aistikoneiston antamaan infoon, mutta sitä järjestetään, jäsennetään ja muokataan kyseisen yksittäisen organismin lajityypillisten, ryhmäsidonnaisten ja yksilöllisten taipumusten mukaisesti. Simppeli esimerkki: yksin kesto-kokemus vaihtelee iän ja elämäntavan (yhteiskunnan) mukaan, joten musiikkiesityksen kaltaisen ajallisen ilmiön kokemus sanan vahvassa mielessä vaihtelee ilmeisesti niin paljon, ettei meillä vielä ole käsitteistöä sen erittelyksi.

Täytyy muistaa, että musiikki ei ole apriorinen tiede eikä näin ollen myöskään mikään keino saattaa rationaalisia tai irrrationaalisia sävelten värähdyksiä ilmaisevia suuria tai pieniä lukusuhteita aritmetiikan tavoin käsitteen avulla käsitettäväksi vaan aivan välittömäksi ja synkroniseksi aistitiedoksi. Apriorisissa tieteissä oliot ovat määriteltävissä ja oivallukset täysin tajuttavia matemaattista käsittelytapaa käyttäen koska siinä olemme tekemisissä vain oman älkymme muotojen kanssa koskematta olemusta sinänsä kuuluen näin ollen mielteeseen ja ilmiöön ilman empiiristä sisältöä joka musiikissa on maailman olemuksen ja tahdon, olion sinänsä kuva. menikö vaikeaksi?

Kirjoitin 31.7.09 - 18:54 [1] Musiikki on...
Nyt samasta lähteestä lisään tiivistettyjä lainauksia.
Helsingin Kaupunginorkesteri http://www.hel.fi/filharmonia
Kevään 2010 Konserttikalenteri:
Musiikki ilmaisut lyhennän > -merkinnällä.

> huuhtoo sielusta arjen pölyt. (Berthold Auerbach 1812-1882)
Se mitä > ilmaisee, on ikuista, ääretöntä ja ideaalia - eikä millään
muulla kielellä ilmaistavissa. (Richard Wagner 1813-1883)
> on meidän myyttimme sielunelämästä. (Susanne Langer 1895-1985)
> ei saa täyttymystään ennen kuin se tavoittaa korvamme. (Yehudi Menuhin 1916-1999)
> ylevä tehtävä on säteillä valoa ihmissydämen syövereihin. (Robert Schumann 1810-1856)
> ja runous vapauttavat maailman, koko luomakunnan,
syvästä vaitiolosta lauluun. (Gustav Mahler 1860-1911)
> on merkityksetöntä hälyä, ellei se kosketa kuulijan mieltä. (Paul Hindemith 1895-1963)
> on profeettojen taidetta, ainoa taidemuoto joka kykenee tyynnyttämään
sielumme tunnekuohut. (Martin Luther 1483-1546)
> tuottaa sellaista iloa ja nautintoa,
jota ilman ihminen ei tule toimeen. (Konfutse 551-479 eaa.)
> on ylivertaisen suurenmoinen, universaali kieli. (Arthur Schopenhauer 1788-1860)
> on riittävästi ihmisen elinajaksi,
mutta yksi elämä ei riitä >. (Sergei Rahmaninov 1873-1943)
Vilpitön > täyttää sielun tuhat kertaa paremmilla tuntemuksilla
kuin epämääräiset sanat. (Felix Mendelssohn 1809-1847)
> on sielun tunteenpurkaus. (Frederic Delius 1862-1934)
Oletteko tietoisia siitä,
että sielumme rakennusaine on harmonia? (Leonardo da Vinci 1452-1519)
Sävel ja ääni ovat riippuvaisia ajatuksista,
ajatukset tunteista ja intohimoista. (Hector Berlioz 1803-1869)
Kunpa koko maailma voisi kokea harmonian mahdin! (W.A. Mozart 1756-1791)

Epätoivoisia yrityksiä kuvailla musiikkia sanoin.

lgrohn kirjoitti:Epätoivoisia yrityksiä kuvailla musiikkia sanoin.

Mitenkähän sitä musiikkia sitten muuten voisi kuvailla kuin sanoin? Koo tän kielen avulla tälläkin palstalla heilutaan.

PItäisikö vastaavasti kieltä kuvailla jotenkin muuten kuin kielellä? (Tuolla en tietenkään tarkoita, että musiikki olisi kieli. Ei ole)

lgrohn kirjoitti:PItäisikö vastaavasti kieltä kuvailla jotenkin muuten kuin kielellä? (Tuolla en tietenkään tarkoita, että musiikki olisi kieli. Ei ole)

Musiikki on sävelten uviversaali kieli joka ilmaisee maailman mielteen, luonnon ja ulkomusiikillisten semanttisten sisältöjen sijasta korkeimpia metafyysisiä merkityksiä välittömästi itse tahtoa esittäessään, puhtaan mielteen alueelle heijastuneina älyn mukaisina tahdonliikutuksen vastineina, tiedoitsemisen puhtaan subjektin tajunnassa objektivoidun tunteen niitä kiihdyttäessä ja vaikuttaessaan juuri siksi tunteisiin intohimoihin ja affekteihin paljon nopeammin ja voimallisemmin kuin ne sanat joihin se on sävelletty ja jotka voivat ilmaista vain platonin ideoita.

Säsitys, että musiikki olisi kieli, puhumattakaan siitä, että se olisi UNIVERSAALI kieli on laulettu suohon aikaisemmassa ketjussa:

viewtopic.php?f=3&t=3780&st=0&sk=t&sd=a&hilit=universaali&start=30

lgrohn kirjoitti:PItäisikö vastaavasti kieltä kuvailla jotenkin muuten kuin kielellä? (Tuolla en tietenkään tarkoita, että musiikki olisi kieli. Ei ole)

Enpä vain näe mitään pahaa siinä että musiikin herättämiä tunnetiloja kuvaillaan juuri sanoin.

Voisimmehan toki ruveta käyttämään matemaattisia kaavoja, mutta se tuskin helpottaisi asiaa ja päätyisimme lopulta vain yhteen ja samaan numerosarjaan.

Oikeassa olet siinä että musiikki ei ole kieli. Ja varsinkaan mikään "universaali" kieli sei ole sen enempää kuin pöytä on kirjoituskone. Ainoa asia mikä musiikissa on universaalia on värähtely sekä yläsävelsarja. Loppu on kulttuuria, makukysymyksiä ja villiä mielikuvitusta.

Ei edes tuo yläsävelsarja. Jo pianossa teoria ja käytäntö eroavat. Pianon kielten paksuus muuttaa yläsäveliä hiukkasen...

lgrohn kirjoitti:Ei edes tuo yläsävelsarja. Jo pianossa teoria ja käytäntö eroavat. Pianon kielten paksuus muuttaa yläsäveliä hiukkasen...

Yläsävelsarjan sävelien keskinäiset amplitudit kyllä vaihtelevat materiaalin ym. mukaan, mutta sävelien keskinäiset etäisyydet toisistaan eivät muutu, paukuttipa sitten kattilan kantta namibiassa tai soittipa vaikka haitaria iglussa. selvä fysikaalisesti todennettava asia se on, siitä ei pääse mihinkään.

Valitettavasti olet väärässä. Pianon 500 hertsin äänen 1. yläsävel ei olisi tasan 1000 hertsiä, vaan vähän yli.

lgrohn kirjoitti:Valitettavasti olet väärässä. Pianon 500 hertsin äänen 1. yläsävel ei olisi tasan 1000 hertsiä, vaan vähän yli.

Valitettelematta olen kyllä oikeassa, mutta valitettavasti luonto ei aina noudata kansakoulun aritmetiikan sääntöjä.

Yläsävelsarjan sävelien frekvensiiviset SUHTEET ovat soittimesta riippumatta aina vakiot.

Eivät ole. Kysy keltä tahansa pätevältä pianonvirittäjältä. Tai fyysikolta.

Asiasta toiseen, ei tuo musiikin teoria ole mitään teoriaa, vaan kokoelman sopimuksia ja sääntöjä täydennettynä tietyllä joukolla fysiikan alkeita. Ja sekin vähän pielessä, kuten tuosta ylä-ääniin liittyvästä harhatiedosta näkyy.

Fyysisiä perusilmentymiä me emme kumpikaan voi miksikään muuttaa. Se että ilmiöiden suhteiden välillä tapahtuu pieniä muutoksia ei kuitenkaan muuta itse ilmiön havaittavissa olevaa perusluonnetta.