Jos 'androgynia' tarkoitaa kaksineuvoisuutta, niin tokihan se liittyisi ihmisen seksuaaliseen orientaatioon. Sikäli kuin seksuaalisuus katsotaan elävän, ruumiillisen olennon suvunjatko-orgaanien olemassaololle perustuvaksi mielihyvähakuisuudeksi.
Muistelen, että anatomisesti ottaen ihmiseltä yleensä löytyy myös vastakkaisen sukupuolen anatomian jäänteitä. On spekuloitu (esim. varhaiset psykoanalyytikot, joilla vielä oli lääketieteellinen koulutus) jonkinlaisesta ihmisen varhaisen kehitysvaiheen hermafrodiittisuudesta. Ilmeisesti kyse on lähinnä sikiön kehityksen varhaisvaiheesta, jolloin sukupuoli ei vielä ole fiksoitunut. (Urusula Le Guin spekuloi hermafrodiittisuudella varhaisessa romaanissa "Pimeyden vasen käsi".) En tiedä, mikä olisi tarkalleen ottaen hermafrodiitin ja androgyynin käsitteiden suhde. ---
Vilkaisin Wikipediaa.
Androgyne derives from two Greek words, but makes its first appearance as a compound word in Rabbinic Judaism (...), most probably as an alternative to the Greek Pagan-related usage of hermaphrodite.
Enbusken historioitsija käsittääkseni käytti a-sanaa lähinnä häveliäisyydestä. Logiikalla 'no se viittaa jonnekin sekä-ettään...'
Siis biseksuaalisuus? Psykoanalyytikoilla tämä käsite nousee juuri hermafrodiitti-keskustelusta: jos ihmisessä on havainnoitavia anatomisia viitteitä hermafrodiittisuuteen, niin ko. anatominen seikka oikeuttaa pohtimaan sen seksuaalisia implikaatioita. Ne merkitsisivät sekä hetero- että homoseksuaalisia suhteita. Ja muistelen, että (armeijan & vankilan laisissa) suljetuissa yhteisöissä heteroseksuaalikin on taipuvainen toimimaan homoseksuaalisesti.
Minusta ei olisi yllättävää, jos marski oli jonkinasteinen biseksuaali. Ei olisi ensimmäinen sen lajin suuri sotilasjohtaja. Machossa työläiskulttuurissa (Pispala) pienikin tuonsuuntainen vihje superliimautuu vihattuun henkilöön, koska leimalla häntä, voittajaa, voidaan alentaa ja epäinhimillistää ja siten vähätellä oman tappion häpeää ja karvautta.
Syväänjuurtuneet ennakkoluulot kuten muutkin yhteiskuntarakenteelliset tekijät, kuten luokkaerot, ovat jotain, mikä ei mahtisanalla katoa. Ei edes ne kieltävällä lailla. Suvaitsevaisuus on jotain, mitä lainsäädännällä voidaan tukea, mutta loppujen lopuksi suvaitsevaisuus mm. erilaisia poikkeavuuksia (onko tämä pol.korrekt. ilmaus?) kohtaan on jatkuvaa, päivittäistä "taistelua".
The clash of ideas is the sound of freedom. -Lady Bird Johnson