YLE Radio 1

-Ensinnäkään hyvää kahvia!
-Toiseksi annokset ovat liian pieniä
Ja tämä on taas omakohtainen juttu, mikä tapahtui muutamia vuosia sitten. Menin ravintolaan aivan selvinpäin ja tosi on. Sanoin leikilläni tarjoilijalle, että yksi tuoppi humaltuakseni. Ja hän toi sen. Toisen tuopin kohdalla sama juttu. Noh, kolmatta tilatessani pyysin taas samaa tarjoilijaa tuomaan humaltuakseni tuopin. Niin tarjoilija sanoin: valitettavasti teille ei voi tuoda, kun te olette jo humalassa. Joten ei auttanut kuin vaihtaa ravintolaa. Ei siis kannata leikkiä ravintolassa tarjoilijoiden kanssa. HEH

Eräs kaverini (teekkari tiätty) pohjusti omaa vitsiään koko illan. Ensimmäisen nautittuaan hän tilasi: "neiti, tuokaa mulle toinen!". Sama tilaus kolmannen, neljännen ja niin edelleen kohdalla...

Kun valomerkki tuli ja lasku lennähti pöytään, niin kaveri tutki sitä pitkään ja hartaasti, totesi sitten, että "neiti, mä olen tainnut ottaa kaksi toista!".

Ja voiko tyhmempätä kysymystä ruuvan jälkeen asiakkaalle esittää kuin että
"Maistuiko!?"

Tavallisesti minä vastaan siihen: "Ei se pahaa ollut".

En saa ravintoloista tarpeekseni! Siis ruokaravintoloista. Eilen kävimme ystävän kanssa syömässä Kuurnassa. Olipa tosi konstailematon paikka ja ruoka. Mietin tässä, että mikä olisi suosikkiravintolani Helsingissä, ehkä Wellamo sijaintinsa ja intiimiytensä vuoksi. Missäs te muut käytte kun haluatte illastaa hyvin?

ite vierailija reiska kirjoitti:-Ensinnäkään hyvää kahvia!

Riippuu ravintolasta.

ite vierailija reiska kirjoitti:-Toiseksi annokset ovat liian pieniä

Riippuu ravintolasta.

Kolmet ruunut, merihevosen ja salvet on varmana teikäläinen jo kolunnut joka vinkkejä kyseli mutta ukko se kävi vast-ikään edesmenneessä Kuusihokissa, nykysessä Rav. nro 11:ssä Mannerheimin väylän pohjospään tienovilla. Ruokalista oli kovasti muuttunu hienostelevampaan suuntaan, mutta asiakkaat näytti samoilta kun ennenkin. Eli maalimata jo jonkin verran nähneitä herras-miehiä sekä rouvia (vähän kuin Cafe Oikeistossa). Köyhät ritarit oli pitkään jälkiruokalistalla, eipä huomannut ukkeli kysyä että oliko vielä saatavilla.

Juttutuvassa Työväentalon kivijalassa on tullut käytyä jo parikymmentä vuotta pari kertaa vuodessa. Vanhojen (tai oikeastaan entisten) työkavereitten kanssa sinne kokoonnumme, joukko harmaantuneita porvarisäijiä. Nykyisin siellä saa istua rauhassa mutta jokus aikoinaan saattoi joku naapuripöydän politrukki puuttua keskusteluumme.

Kaikki alkoi aikoinaan kun silloinen pomoni oli joutunut työtehtävien vuoksi jäämään Helsinkiin eikä päässyt kotiinsa matkustamaan. Vapunpäivänä hän etsi jotain paikkaa josta olisi ruokaa saanut mutta kaikki paikat olivat täynnä, vain Juttutupaan järjestyi tilaa kaikille jotka vaan sisään pyrkivät. Niin siitä sitten tuli ihan vahingossa tämmöinen kokoontumispaikka. Jenkkivieraitakin olemme siellä käyttäneet ja hyvin ovat viihtyneet.

Ruokalistalla voi olla vaikka mitä herkkuja mutta meitä ei kiinnosta sillä vakioannoksemme on kermamuhennettu pyttipannu, suuri lautasellinen herkullista mössöä. Olemma tilanneet ja saaneet sitä sellaisinakin aikoina kun sitä ei ollut painetussa ruokalistassa.

Useimmista ravintoloista ei saa älyä, iloa, mielenrauhaa eikä välttämättä edes hyvää ruokaa, mutta seuraavista saa niitä kaikkia, siksi niitä suosin: (kaikki aukeavat pian kuuden jälkeen aamulla, paitsi HB 7-8 aikaan)

Alku-baari, Kruununhaka, Kirkkokatu 1
— viime syksynä kun olin syömässä Aki Kaurismäki tuli parahiksi kuvaamaan uusinta elokuvaansa, eikä ihme
— listalla usein tillilihaa

Lounaspirtti Risolli, Alppila, Porvoonkatu 16
— täälläkään ei soi radio eikä muukaan äänisaasta, siksi ruoka maistuu
— ainoa, joka on auki myös viikonloppuisin

Kahvitupa, Viikintie 44
— "mieskahvila", tämän baarin kulloinkin paikalla istuva asiakaskunta saisi koska tahansa rakennetuksi talon, työkalutkin liiveissä valmiina; suosittelen lounaskäyntiä Kahvituvassa myös hormoniruiskeeksi naisille
— kaikki selvinpäin: tänne tullaan yleensä paketti- tai kuorma-autolla

Hikiän baari, Hikiäntie 339, Hikiä, Hausjärvi
— kätevästi aseman vieressä

ukonhattu kirjoitti:Missäs te muut käytte kun haluatte illastaa hyvin?

Kaikki suljetaan iltapäivällä joten jos illalla hiukoo, eikä kylmäkomerossa ole mitään, niin valintani on Harrin nakkikioski Karhupuistossa. Ounasrysässä Enontekiön Hetassa olen illastanut hyvin.

Ikäväkseen huomasi ukko kun ajeli naapurin 123-mersun takapenkillä Pitäjänmäen aseman ohitse että ruokabaari Patteri-baari oli lopetettu. Eikö jaksaneet kanta-asiakkaat enää juoda vai mikä tuli. Hyvät oli ruuvat aina, palapaistia ja muuta kunnon sapuskata oli listalla, joka oli samettia.

Patteri-baari lopetettu! Ja tämä on olevinaan suomalaisuuden päivä! Suruliputusta suosittelen ainakin Konalan ja Pitäjänmäen talousalueille. Korsu-baari onkin ollut historiaa jo kauan, muistaneeko Ukko? Kiitos joka tapauksessa Puliukolle kauniista sanoista. Patteri-baarissa tuli käytyä usein länsisuunnan kävelyillä.

Aikamoinen järkytys minulle, en ole vielä toipunut viime kesältä Lounas-Kuopankaan luonnollisesta poistumisesta vanhasta puhallintehtaasta Tapanilassa. Kuoppatie, joka on ollut yksi kauneimpia katuja Helsingissä, puleerataan mitättömään nykytyyliin.

Oletko varma, että Patteri on todella kiinni? Se oli usein niin lakoninen ulospäin, että vain näytti suljetulta — semminkin Mersun takapenkiltä.

Kyllä se hiljaseksi veti kun näki Patterin ovessa lapun että BAARI LOPETETTU. Ruskeat paperit on ikkunoissa. Naapurikiskalla sanoivat että siihen oli tarkotus perustaa lounaspaikka kevättalvella vaan taisi jäähä perustamatta. Lopetuksen syy oli kuulema vanhan rouvan loukkaantunut koipi sekä muut vaivat. Hyvät ruuat se aina teki ja kaljaukot oli aina kelpo kansalaisia, hiljaa nostivat kolpakon huulille ja katsovat sameata telkkaria. Kunnes tuli seihtemän ja rouva tempasi telkasta töpselin seinästä.

Kaikki hyvä pitää lopettaa. Korsu-baarissa en tainnut käydä vaikka hyvältä kyllä kuulostaa.

Kävi nimiErkkikin toteamassa Patterin tilanteen ja oikeassa on Ukko. Kiitos vielä kerran.

Ilmeisesti Patteri-baari ei ollut tarpeeksi edistyksellinen menestyäkseen nykymaailmassa, jossa Vallankumouksen kärjessä -teosta päntätään Suomenkin kauppatieteen opinahjoissa. Tässä 2001 ilmestyneessä kirjassa malliesimerkiksi hienosta yrityskulttuurista nostetaan Enron, jolle tunnetusti kävi niin kuin kävi.

Vallankumousta meidän lapsemme opiskelevat kauppakouluissa ja pian kai päiväkodeissakin.

Edit: päivitetty WSOY:n linkki

Täytyy sanoa, että nuo Pultsun mainitsemat köyhät ritarit ovat pyörineet mielessäni jo liian kauan - täytyypä käydä tsekkaamassa saako niitä vielä listalta siitä Manskulta!

Yks mistä tuntee hyvän ruokapaikan on että listalla on Vorsmakkia. Ei muutoin monessa ole. Vaan löytyy ainakin merihevoisesta ja Elitestä jossa Esko Aho käy useasti. Siinä sitä on mietintää että ottasko Tauno Palon pihvin vai ison Vorsmakin.

Kerran kävi ukkeli Elitessä ja kysy tarjoilijalta köyhiä ritareita niin valitteli että ei ole mutta kävisikö Marskin ryyppy. Luuli kai paukuksi.