YLE Radio 1

Helsingin MM-kisoissa on käyty mitaleista joukko hienoja taisteluja. Sekä miesten 10-ottelussa että naisten 7-ottelussa oli huiman upeaa taistoa. Kuninkuuslajin maailmanmestaruus-tittelin arvoista! Hyppylajeissa on hyvin jännittävää nähtävää. Eräät juoksulajit lienevät hieman kärsineet etiopialaisten/kenialaisten ylivoimasta.

Kisoissa on tehty melkeinpä yllättävän paljon hyviä tuloksia. Paljon kauden parhaita ja henk.koht. ennätyksiä. Kauden tärkeimmän tapahtuman arvoisesti.

Evilän SE on upea juttu, vaikka mies jäisi loppukilpailussa hännille.

Lakkasin seuraamasta yleisurheilua joskus niihin aikoihin kun Uwe Hohnin 104-metrinen kiskaisu keihäässä mitätöitiin noin vain. On se jumalauta, jos toisten doping hyväksytään ja toisten ei. Se ei tosin ollut kiinnostuksen lopahtamisen ainoa syy; yleisurheilu vain lakkasi olemasta mielenkiintoista, kun kapitalismi otti siitäkin vallan, vähän samoin kuin miesten jalkapallosta.

Vuoden -87 MM-kisat (missä mahtoivat olla, muistaakseni Patrik Sjöberg voitti miesten korkeuden) eivät enää kiinnostaneet ja sain äsken oikein pinnistellä, että muistin, missä vuoden -88 kesäolympialaiset pidettiin (olivatko Soulissa? En jaksa nyt googlata). Sen jälkeen yleisurheilun EM- ja MM-kisat sekä olympialaiset ovat hurahtaneet onnellisesti ohitseni, yleisurheilijoita en tunne enää nimeltä tai kasvoilta.

Tänään ilmestyneessä Suomen Kuvalehdessä Matti Simula epäilee, että nämä MM-kisat ovat viimeiset Suomeen saatavat "suuren kansainvälisen lajin arvokisat". Rohkenen olla toista mieltä: on hyvin paljon mahdollista, että Suomi saisi ainakin osittain jalkapallon EM-kisat neljän vuoden päästä.

Sitä odotellessamme voisimme tietysti hakea pesäpallon MM-kisaisännyyttä, vaikka toisaalta Suomen yleisen urheilu"menestyksen" lamaannuttamana niissäkään kisoissa tuskin päästäisiin alkueriä edemmäs...

Niin se aika kuluu. Koetin muistella, milloin Keskitalo oli parhaassa vedossa ja veikkasin 1990-luvun loppua. Olikin Eduard Haemaelaeinen, joka teki 1997 Ateenassa SE:n ja tuli toiseksi. Voiton vei douppi-Dvorak.

Keskitalo oli vedossa aiemmin: 1987 Roomassa ja 1995 Göteborgissa hän keskeytti, mutta 1991 Tokiossa hän pli 5. ja 1993 Stuttgartissa 11. Voitot vei mol. kerroilla Dan O'Brian.

Vaan asiaan...

Piti ihmetellä, miten IAAF voi olla säännöstöissään - tai niiden tulkinnoissa - ristiriitainen. Kuten Mortimer kirjoitti, onhan tuo pärkkelettä että yksi saa doupata muttei toinen. Tsekit pitäisi hylätä jo siksi, että nesteytyksen hoiti tsekkien lääkäri eikä kisajärjestäjien lääkäri, kuten säännöt määräävät. IAAF:n Alonso väittää IAAF:n kannan ja tilanteen tulkinnan perustuvan Wadan säännöksiin, mutta tässä hän valehtelee. Vrt.: http://www.yle.fi/urheilu/helsinki2005/ ... 14560.html

"Alonson mukaan nesteytys on sallittua, koska sillä ei yritetty parantaa urheilijan suorituskykyä." - Mistä muusta saattoi olla kyse kuin Sebrlen mitalin ja Dvorakin pistesijan turvaamisesta? Sairasteleva tai loukkaantunut urheilija yleensä keskeyttää (vrt. Keskitalo). Tässä tapauksessa jäljellä oli yksi laji. Tuumittiin että pumpataan kavereihin vähän sokerilientä, niin jaksavat kunnialla loppuun. Samalla paranevat mitali- ja pistetaulukot. On kuitenkin loukkaavaa ja väärin Zsivoczkyä, Niklausta, Pogorelovia ja Rahnua kohtaan, että ankaran ja tasaisen kamppailun jälkeen he putoavat yhdellä sijalla. Zsivoczky menetti taistelemalla saamansa hopean, Niklaus pronssin.

IAAF selvästikin haluaa "puhtaat Helsingin kisat", joten kaikki vähänkin arveluttava lakaistaan maton alle.